Hoitokalastus alkoi hyvin
Hoitokalastuksen särkisaalis on viikon aikana lähes 500 kiloa. Viikon paras päivä oli keskiviikko, yli 200 kiloa. Saalis on saatu yhdellä rysällä. Nyt pyyntiin on pantu kaksi muuta rysää. Särjen kutu ei vielä ole alkanut. Kaloille ei ole löytynyt hyötykäyttöä ja siksi ne joudutaan toimittamaan biojätteenä Ruskoon.
Otto Moilanen ja Matti Kaskentola sekä keskiviikkoaamun rysäsaalis.
Nab Labs Oy tekee vaikuttavuusanalyysit
Yhdistys seuraa toimenpiteidensä vaikutuksia vesianalyyseillä. Näytteitä otetaan kuusi kertaa kesässä Korteojan kosteikon ylä- ja alapuolelta ja Kalamäen kosteikon ylä- ja alapuolelta sekä Jäälinjärven luususta (lähtevä vesi). Näytteistä tutkitaan perusparametrien lisäksi typen, fosforin ja niiden liukoisten fraktioiden pitoisuudet sekä rauta. Tähänastiset tutkimukset ovat osoittaneet, että Korteojan kosteikko vähentää hyvin ravinteita ja Kalamäen kosteikko kiintoainetta. Lopullinen vaikutus selviää aikaa myöten kosteikoiden ikääntyessä ja luonnon mukautuessa uuteen tilanteeseen.
Vesinäytteet otetaan talkootyönä. Nab Labs Oy voitti tarjouskilpailun vesien analysoinnista. Nab Labsin laboratorio sijaitsee Jyväskylässä.
Hoitokalastuskausi alkoi
Särkikalojen vuotuinen rysäpyynti al0itettiin 7. toukokuuta. Särki ei vielä sanottavasti liiku, vaikka muut kalat käynnistelevätkin kutuvaihettaan. Rysästä vapautetaan muut kuin särkikalat. Viime vuonna särkikaloja saatiin runsaat 1500 kiloa. Kaikkiaan Jäälinjärvestä on vuodesta 2011 alkaen pyydetty särkiä yli 6000 kiloa.
Särkikalojen pyynnillä pyritään vaikuttamaan järven ravintoketjuun niin, että haitalliset levät vähenisivät ja petokalakannat (esim. suuret ahvenet) vahvistuisivat. Särjet vapauttavat ravinteita järven pohjasta ja pitävät siten yllä vesistön rehevyyttä.
Alkavana kesänä uusitaan virallinen koekalastus. Siitä nähdään, miten järven kalakanta on muuttunut hoitokalastuksen seurauksena.
Hallitus piti juhlakokouksen
Yhdistys huomioi viisivuotisen taipaleensa kutsumalla hallituksen kokoukseen 3. toukokuuta kaikki, jotka olivat toimineet hallituksessa tai yhdistyksen muissa merkittävissä tehtävissä. Avauspuhenvuorossaan puheenjohtaja Markku Vuolteenaho totesi yhdistyksen fyysisesti mittavat toimenpiteet ja kävi läpi meneillään olevia aktiviteetteja mukaan lukien tutkimukset. Puheenjohtaja kiitti yhdistyksen aktiiveja ja rahoittajia mainiten erityisesti K-Supemarket Jäälin. Yhdistys odottaa vielä parasta palkintoaan: järven vedenlaadun selvää paranemista.
Yhdistys järjestää kaikille avoimen kesätapahtuman merkkivuotensa vuoksi. Tapahtuman suunnitteluun nimettiin työryhmä.
Kokouksen pöytäkirja on luettavissa täältä: VHY hallitus ptk 3-2016
Kalamäki loistaa Rantapohjan pääkirjoituksessa
Rantapohjan toimittaja Teea Tunturi on vaikuttunut Kalamäestä. Lehden pääkirjoituksessa Teea tuo esiin Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen viisivuotisen työn, joka yhdistyy Kalamäen alueen vanhaan asutushistoriaan. Kirjoitus on heino ja herkkä kuvaus siitä, millaisiin mietteisiin ulkoilija saattaa Kalamäessä uppoutua. Lue kirjoitus täältä: Rantapohja 260416
Tulva vaihtanut jo Jäälinjärven veden
Jäälinjärven tilavuus tämänhetkisellä vedenkorkeudella on noin 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Tulvan alkamisen jälkeen vettä on tullut jo 2,4 milj. kuutiometriä.
Nyt vettä tulee noin 140 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Eniten vettä tuli 10. huhtikuuta noin 250 000 kuutiometriä. Tuloveden laatu on silmämääräisesti hyvä, kuten yleensäkin keväisin. Kiintoaineongelma alkaa vasta, kun pohjavedet alkavat tulvan jälkeen purkautua.
Kolme neljäsosaa Jäälinjärveen tulevasta vedestä virtaa Kalamäen pääpadon yli
Yhdistys täyttää tänään viisi vuotta
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys perustettiin 19. huhtikuuta 2011 Jäälinmajalla. Toimintansa aikana yhdistys on toteuttanut Jäälinjärven yläpuolisella valuma-alueella yhdeksän vesienhoitorakennetta. Niistä suurimmat ovat Kalamäen ja Kokko-ojan haaran kosteikot ja lietteenpoistojärjestelmät, Korteojan kosteikko, Kokkojärvenniityn kosteikko ja Saarisenojanniityn pintavalutusalue. Muut rakenteet ovat putkipatoja ja pohjakohoumia. Jäälinjärven koillispuolen viemäröintiä on edistetty ja ranta-asukkaiden ympäristötietoisuutta parannettu. Särkikaloja on poistettu Jäälinjärvestä runsaat 6000 kiloa. Vuonna 2014 valmistui nettiversiona Vesienhoidon käsikirja. Kirja on päätetty painattaa paperiversioksi yhteistyössä valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston kanssa. Talkootöitä on tehty yli 6000 tuntia.
Jäälinjärven yläpuolisen valuma-alueen kunnostus alkaa olla valmis. Vaikutuksia seurataan tutkimuksilla. Muutokset ovat hitaita ja luonnonolojen vaihtelut vaikeuttavat päätelmien tekemistä. Lähivuodet näyttävät, millainen vaikutus kunnostuksella on saavutettu. Toiminta jatkuu seurannalla, rakenteiden ylläpidolla, hoitokalastuksella, tutkimuksilla ja mahdollisilla lisätoimenpiteillä.
Yhdistykseen kuuluu noin sata jäsentä. Hallitus pitää juhlakokouksen Jäälinmajalla 3. toukokuuta kokoonpanolla, johon kuuluvat kaikki viiden vuoden aikana hallituksessa toimineet tai muuten keskeiset henkilöt. Juhlakokous päättää yleisölle suunnattavan tapahtuman järjestämisestä.
Yhdistyksen toimintaa ovat tukeneet useat keskeiset viranomais- ja tutkijatahot, ja käytettävissä onkin ollut Suomen paras asiantuntemus. Myös maanomistajien suhtautuminen on ollut erittäin myönteinen. Yhdistys lausuu parhaat kiitoksensa kaikille yhteistyökumppaneilleen.
Tulovirtaaman huippu jo ohi?
Sulaminen käynnistyi nopeasti viime viikon lopulla, ja tulovirtaaman huippu Jäälinjärveen oli viime sunnuntaina noin 2,9 kuutiometriä sekunnissa. Viime vuoden huippu oli pari viikkoa myöhemmin ja suuruudeltaan 3,2 kuutiometriä sekunnissa. Tällä hetkellä tulovirtaama on noin 2 kuutiometriä sekunnissa. Lähipäivinä tulva todennäköisesti hiipuu yhä, kun yöpakkaset hidastavat sulamista. Jos kovia sateita ei tule, viime sunnuntain virtaama jäänee tämän kevään huippulukemaksi. Patorakenteet toimivat hyvin eikä tulvavesien johtamisessa ole ongelmia.
Kalamäen tulvapato johtaa vedet ohitusuomaan
Kalamäen pääpato on näyttävä ja toimii hyvin. Myös uusi silta-aukko hoitaa tehtävänsä.
VYYHTI II käynnistyi seminaarilla
ProAgria Oulun hallinnoima kolmivuotinen vesistökunnostuksen edistämishanke VYYHTI II (”Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan”) on käynnistynyt. Hankkeen keskeinen tavoite on synnyttää Pohjois-Pohjanmaalle vesistökunnostajien verkosto ja luoda edellytyksiä kunnostustoiminnan jatkumiselle myös hankkeen päätyttyä. Hankkeessa kehitetään myös uusia työkaluja. Jo tässä vaiheessa mielenkiintoiselta näyttää paikkatietoaineistoja hyödyntävä vesistökunnostajan karttapalvelu, josta voi tarkistaa esim. suunniteltavaan vesistöhankkeeseen liittyvät keskeiset tiedot. Testiversio löytyy nettiosoitteesta http://syke.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=fb95bb0a905748ef89cdfbcc1dcc323a . Hankkeen yhteydessä laaditaan joidenkin pilottialueiden kunnostussuunnitelmia.
Hankkeen käynnistysseminaariin osallistui taustaltaan monipuolinen, yli kahdeksankymmenen henkilön joukko. Seminarin aineisto on katsottavissa osoitteesta http://www.proagriaoulu.fi/fi/vyyhti-materiaalit/. Tilaisuudessa esiteltiin esimerkkihankkeita Panumajärveltä, Oulunsalosta ja Pyhäjärveltä. Myös Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen esittelyvideo näytettiin. Yhdistyksestä tilaisuuteen osallistui kolme henkilöä, ja iltapäivän puheenjohtajaksi oli kutsuttu yhdistyksen edustaja. Hankkeen ohjausryhmään on kutsuttu yhdistyksen edustus.
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmä valmis
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmän sillat valmistuivat tänään. Lietteenkeruualtaan ja lietteenkuivatusaltaiden patojen yli rakennettiin hoitosillat. Kokko-ojan yli rakennettiin mönkijällä ja moottorikelkalla kuljettava silta ojan takana sijaitsevien vesienhoitokohteiden huoltoa, tarkkailua ja ylläpitoa varten. Kokko-ojan haaran rakenteet ovat valmiit otettavaksi käyttöön. Tämä tapahtuu kuitenkin vasta kesällä, kun jäät kaikkien maarakenteiden alta ovat sulaneet ja virtaukset voivat toimia suunnitellulla tavalla.
Kosteikkoaluetta pyritään vielä siistimään ja ylimääräiset rakennustarvikkeet kuljetetaan pois. Kesäaikaiselle huoltoreitille rakennetaan myöhemmin vielä yksi silta suuren metsäojan yli.
Kokko-ojan silta
Otto Moilanen ja Matti Kaskentola sekä sillanrakennuskalustoa
Etualalla lietteenkuivatusaltaan patosilta ja taustalla lietteenkeruualtaan patosilta. Taaempana näkyy lietteenkeruualtaalle johtava uusi kanava
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 