Category Archives: Toteutus
Kalamäen padon ohitusputki on valmis
Saarisenojan poikki rakennettavan padon ohitusputki ja -kaivo asennettiin tänään 26. tammikuuta. Käyttötilanteessa rakenteen tarkoitus on johtaa Saarisenojan vesi padon ohi silloin, kun Kalamäen kosteikon vettä halutaan alentaa esimerkiksi kunnostustyön tai kasvillisuuden uudistumisen vuoksi. Nyt rakennusvaiheessa ohitusputki estää veden nousun Saarisenojassa padon rakentamisesta huolimatta.
Ohitusrakenne muodostuu 0,8 metrin putkista, joiden puolivälissä on halkaisijaltaan 1,2 metrin kaivo. Kun vettä halutaan nostaa padon yläpuolella, veden virtaus suljetaan kaivon sulkurakenteella. Rakenteen osien asentaminen oli vaativaa, sillä kaivannon pohja oli tehtävä lähes 1,5 metriä Saarisenojan vedenpinnan tasoa alemmaksi. Kaivantoon tuli runsaasti vettä, mikä vaikeutti asennustyötä. Lopputulos on kuitenkin hyvä.
Nyt kun virtaus on ohjattu putken kautta, työ jatkuu louhospenkereen rakentamisella Saarisenojan yli. Penger helpottaa mm. metsäkoneiden kulkua ojan yli. Varsinainen pato rakennetaan louhospengertä vasten ns. vyöhykepatona tulevana kesänä. Padon muut rakentamismateriaalit ajetaan varastoon Kalamäkeen.
Ennätysmäärä talkootunteja
Vuosi 2014 oli toimelias. Talkootunteja kertyi lähes 1700. Niistä yli puolet – lähes 900 tuntia – käytettiin EAKR-rahoitteiseen hankkeeseen, jossa toteutettiin Korteojan ja Kokkojärvenniityn kosteikot sekä Vesienhoidon käsikirja. EAKR-hankkeeseen kului jo edellisenä vuonna noin 400 talkootuntia. Merkittävä määrä työtä tehtiin aiemmin tehtyjen rakenteiden kunnostukseen ja hoitoon. Hoitokalastuksen tuntimäärä puolittui; toisaalta merestä nousevien kutusärkien pyynti Jäälinjärven luusuasta on särkikannan rajoittamisessa tehokasta.
Talkootöihin osallistui yhteensä 21 henkilöä. Suurimmat tuntimäärät keskittyvät muutamalle henkilölle. Talkootuntien jakauman eri kohteille ja toiminnoille näet täältä: Talkoot 2014
Kalamäen kosteikon rakentamista aloitellaan
Kalamäen alueelle on kunnostettu ajoura. Jo aivan lähiaikoina on tarkoitus rakentaa tulevan padon kohdalle ohituskaivo ja patorungon paikalle louhospenger helpottamaan Saarisenojan ylikulkua. Nykyinen silta ei kestä raskaita koneita, joita tarvitaan puuston poistamiseen kosteikkoalueelta. Pato rakennetaan valmiiksi vasta tulevana kesänä, mutta louhoksen lisäksi muut tarpeelliset materiaalit, kuten tiivistemoreeni, verhouskivet ja tienkorotusmateriaali, ajetaan alueelle varastoon Heikkisentien kautta nyt kun tie on jäätynyt. Heikkisentien yksityistien tienhoitokunta antoi 7. tammikuuta luvan materiaalien kuljetuksen Heikkisentien kautta.
Kalamäen kosteikon aloittamisilmoitus viranomaisille
Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston myöntämässä luvassa edellytetään, että Kalamäen kosteikon rakentamistyön aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus työn aloittamisesta on tehty 29.12.2014. Ks. Ilmoitus Kalamäen aloittamisesta . Ilmoituksesessa on sanallisesti kerrottu myös lupahakemuksessa esitettyyn suunnitelmaan tehtävistä muutoksista.
Suunnittelijat näkivät töitään
Maveplan Oy laati Saarisenojan valuma-alueen kunnostussuunitelman vuoden 2011 lopussa. Suunnitelma on suurelta osin toteutettu, osaksi tosin hieman muunneltuna. Suunnitteljat kävivät ensi kertaa katsomassa näitä töitään ja olivat näkemäänsä tyytyväisiä. Antoisaa keskustelua käytiin niin rakenteiden teknisestä toteutuksesta, hankkeiden vaikuttavuudesta kuin vastaan tulleista ongelmistakin. Suunnittelijoiden, toteuttajien ja vesienhoitotoimijain välistä vuorovaikutusta pidettiin erittäin tärkeänä, sillä vesienhoito on vielä uutta, ratkaisut ovat yksilöllisiä ja vaikuttavuudesta on niukasti tietoa.
Saarisenojanniityn suuri lintuvesi ja laskeutusallas. Toteutettu syksyllä 2012
EAKR-hankkeen ohjausryhmä kokoontui
”Omatoimisen vesistökunnostuksen toiminitamalli” -hankkeen ohjausryhmä kokoontui 24.9. Työ alkaa olla loppusuoralla. Käsikäsikirjan keskeinen sisältö on ollut ohjausryhmän jäsenillä kommentoitavana, ja myös nettitoteutusta on päästy testaamaan. Ohjausryhmä antoi kiitosta sisällön laajuudesta ja monipuolisuudesta sekä tekstin helposta luettavuudesta. Hankkeeseen liittyvät testihakkeet, Kokkojärvenniityn ja Korteojan kosteikot, ovat valmiit ja käytössä. Niiden vaikuttavuutta on tutkittu vesianalyyseillä kesän ajan. Vesienhoitokohteiden kiinnostavuutta on selvitetty kyselytutkimusten avulla.
Ohjausryhmä ei ollut havainnut aineistossa sellaisia puutteita, joihin vielä olisi tarpeen erityisesti panostaa. Hankkeen määräaika päättyy 30.11.2014, minkä jälkeen käsikirja julkistetaan sekä internet-versiona että verkosta ladattavana pdf-versiona.
Korteoja nostettiin suolle
Korteojan kosteikko otettiin käyttöön 29. toukokuuta. Vanhan Korteojan rumpu tulpattiin, jolloin vesi nousi uutta patoa vasten ja alkoi virrata ns. syöttöojaa pitkin Korteojan vieressä sijaitsevalle suolle kaivettuun uomastoon. Suon matalimpaan kohtaan rakennettu hirsisuiste estää oikovirtauksen takaisin Korteojan uomaan, jolloin virtaus jakautuu pienen pieniksi puroiksi leveälle alueella suolla.
Virtausteknisesti systeemi näyttää toimivan hyvin. Mielenkiintoisin osa on hirsisuiste, joka rakennettiin jäätyneen suon päälle olettaen, että suiste painuu suon pintaan ”sopivasti”, jotta riittävä padotus syntyy. Oletus näyttää toimivan. Virtausta voidaan vielä tarvittaessa monin tavoin säätää.
Kosteikon tarkoitus on pidättää Korteojan vedestä kiintoainetta ja ravinteita. Vaikuttavuudesta saadaan käsitys vasta tulevaisuudessa, kun kasvillisuus kehittyy uusia vesioloja vastaavaksi ja systeemin toiminta muutenkin vakiintuu.
Alueella on vielä runsaasti viimeistely- ja maisemointitöitä, joihin tarvitaan kesän mittaan talkoopanosta.
Kalamäen pato rakennetaan vasta kesällä 2015
Poikkeuksellisen lauhan talven vuoksi Kalamäen patoon tarvittavia maa-aineksia ei voitu kuljettaa paikalle kaavaillulla tavalla, koska siitä olisi aiheutunut Heikksentien vaurioitumisriski. Alun perin tarkoituksena oli rakentaa pato tulevana kesänä. Pato oli kuitenkin tarkoitus ottaa käyttöön vasta tulvan jälkeen kesällä 2015, sillä kosteikkoalueen puiden poisto ja maanpinnan muotoilu voidaan tehdä vain talvityönä. Näin ollen padon rakentamisen siirtyminen seuraavaan kesään viivästyttää kosteikon käyttöön ottoa vain parilla kuukaudella.
Kalamäen kosteikko onyhdistyksen suurin yksittäinen vesienhoitorakenne. Kosteikkoalueen pinta-ala on kaikkiaan noin kuusi hehtaaria, josta avovesialuetta on runsas hehtaari. Kosteikon alapää sijoittuu Oulun kaupungin alueelle. Puut on kaupungin alueelta jo poistettu, ja valtaosa niistä on käytetty Korteojan kosteikon rakentamiseen.
Talvityöt onnistuivat yli odotusten
Talvirakentaminen saatiin konetöiden osalta päätökseen 31. maaliskuuta. Viikon ja päivän kuluessa rakennettiin Kokkojärvenniityn ja Korteojan kosteikot, kunnostettiin kaksi putkipatoa ja rakennettiin uudelleen Kokko-ojan haaran syöpynyt pato. Yhtä lukuunottamatta kaikki kohteet sijaitsivat sellaisilla pehmeiköillä, joilla liikkumien sulan kauden aikaan on jokseenkin mahdotonta. Talven heikoista jäätymisolosuhteista huolimatta kaikki suunnitellut kohteet voitiin toteuttaa urakoitsijan hyvän kaluston ja erinomaisen osaamisen ansiosta.
Kolmessa kohteessa on paljon käsityönä tehtävää jälkityötä ja viimeistelyä. Nämä työt on tehtävä ennen kevätsulamista. Talkoopanosta tarvitaan siis edelleen. Jos Sinulla suinkin on mahdollista osallistua, ilmoittaudu Kari Tirille, p. 0400 586 776, sähköp. kari.tiri@gmail.com. Tähänastinen talkooporukka on kuormittunut suhteettomasti, joten harteiden leventäminen tekisi todella hyvää.
Kokko-ojan haaran uusittu pato
Talvirakentaminen alkoi
Talvirakentamiskohteille päästiin huonoista jäätymisoloista huolimatta 24.3.2014. Maarakennusliike J Päkkilän karavaani, johon kuului huoltoauton lisäksi lavetilla oleva kaivinkone ja kuorma-auton lavalla kulkeneet kolme suurta kaivuulavaa, rantautui työmaalle aikaisin aamulla. Puoleen päivään mennessä ”Haisunsuonojan” syöpynyt putkipato oli korjattu. Sen jälkeen siirryttiin Kokkojärvenniityn kosteikon rakentamiseen.
Suurin jännityskohde oli koneiden liikkuminen suolla, joka sulan kauden aikaan on hyllyvässä tilassa. Jäädytetyn turvekerroksen paksuus oli vain 30 – 35 senttiä. Mitään kantavuusongelmia ei kuitenkaan ollut ainakaan siirtymisvaiheessa. Itse kaivutyössä lisäkantavuutta hankitaan koneen alla käytettävillä kaivuulavoilla.
Kokkojärvenniityltä siirrytään Korteojalle, minkä jälkeen käsitellään vielä kaksi kunnostuskohdetta.
