Category Archives: Toteutus
Kalamäen kosteikon rakentamisesta päätös
Yhdistyksen hallitus päätti ryhtyä toteuttamaan Kalamäen kosteikkoa Jäälinjärven kaakkoispäässä. Kohde on yhdistyksen suurin yksittäinen vesienhoitorakenne. Kosteikkoaluetta on kaikkiaan noin kuusi hehtaaria. Alue ulottuu seitsemän kiinteistön alueelle. Hankkeelle on saatu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupa 16.10.2013. Rakentamisen mahdollisti Suomen metsäkeskuksen päätös myöntää hankkeelle rahoitustukea.
Pääosa kosteikkoalueesta sijoittuu Oulun kaupungin omistamalle alueelle, johon yhdistyksellä on sopimukseen perustuva pysyvä käyttöoikeus. Kaupunki on jo poistanut puuston alueelta. Seuraavaksi alueelle tuodaan maan jäätyneenä ollessa maapadon rakentamiseen tarvittavat rakennusmateriaalit: louhosta, soraa, moreenia ja verkouskiviä. Pato rakennetaan tulevana kesänä. Tulevana talvena poistetaan loput kosteikkoalueen puustosta ja muotoillaan kosteikoaluetta. Sitä ennen kosteikkoalueen suunnitelmaa on vielä tarkennettava.
Hallituksen kokous 3/2014
Hallitus vahvisti puhelinkokouksella talvitöiden urkoitsijavalinnan ja päätti ryhtyä toteuttamaan Kalamäen kosteikon. Pöytäkirjan löydät täältä: Hallitus 3-2014
Kosteikkotyöt alkavat
Korteojan ja Kokkojärvenniityn kosteikkojen urakoitsijaksi on valikoitunut Maanrakennus J Päkkilä Oy. Urakoitsijan kanssa on sovittu, että työt alkavat 24. maaliskuuta. Kokkojärvenniityn yläpäähän rakennetaan pieni kosteikko katkaisemalla aikanaan kaivetty valtaoja ja ohjaamalla vedet pintavalutuksen kautta alemmaksi ojaan. Korteojalla muotoillaan suon pintaa vesilinnuille sopivaksi ja ohjataan Korteojan vesi pintavalutuksen kautta takaisin Korteojaan. Vedenjohtorakenteet ja pato on tehty jo viime vuoden lopulla. Kosteikkoalue ja pintavalutus otetaan käyttöön kevättulvan jälkeen.
Molemmat kosteikot tulevat pehmeiköille, joiden kantavauus on erittäin huono. Kantavuutta on pyritty parantamaan koneiden kulku-uria jäädyttämällä. Tätä taas on vaikeuttanut lämpimin talvi ainakin viiteenkymmeneen vuoteen. Suon pintaa on saatu jäätymään noin 40 sentin paksuudelta, mutta lämpimät säät ovat osaksi jo ohentaneet jäätynyttä kerrosta. Viikolle 12 ennustetun pakkasjakson odotetaan hieman parantavan tilannetta.
Korteojan kosteikon rakentaminen alkoi
Korteojan kosteikon vesitysjärjestelmän rakentaminen alkoi 10. joulukuuta. Korteojan uomaa siirretään vajaan 200 metrin matkalla. Uuden uoman alapäähän tulee säätö- ja sulkupato tulvavesien johtamista ja Korteojan mahdollista huoltoa varten. Pato on tyypiltään neulapato, joka siis suljetaan pystylankuilla. Patoelementti on kooltaan 8,5 x 3 metriä. Se koottiin rannalla ja nostettiin kokonaisena paikalleen. Patoon tulee kävelysilta uuden uoman yli. Nykyisen uoman kohdalle tehdään rumpu. Varsinainen kosteikko ja sille johtava vesitysoja sijaitsevat pehmeiköllä. Tarpeellinen konetyöskentelyalue jäädytetään ja työt tehdään kevättalvella. Kosteikon yleisjärjestelypiirustus on täällä: Korteojan kosteikko.
Patoelementtiä kuljetetaan paikalleen. Padon tiiviys varmistetaan suodatinkankailla, jotka levitään uomaan elementin asentamisen jälkeen
Jäälinojan kosteikot viranomaiskäsittelyssä
Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa on yhdistyksen yhteistyökumppanina laatinut suunnitelmat neljän pienehkön kosteikon rakentamiseksi Jäälinojan varteen. Nämä ovat Leppisuo, Näppäri, Kivisuo ja Selkäsuo. Suunnitelman löydät täältä: Jäälinojan suunnitelma . Näppäriä lukuun ottamatta kosteikot sijoittuvat Oulun kaupungin maalle. Yhdistys on pyytänyt Oulun kaupungin suostumusta tarvittavien alueiden käyttämiseen. Oulun kaupunki näkee hankkeet osin ongelmallisiksi sen vuoksi, että ne saattavat rajoittaa tulevaa maankäytön suunnittelua. Yhdistys on tästä syystä ilmoittanut luopuvansa Selkäsuon kosteikosta toistaiseksi. Huolta aiheuttaa lisäksi Leppisuon kosteikon sijoittuminen Laivakankaan pohjavesialueen lähelle.
Yhdistys on pyytänyt ELY-keksukselta lausuntoa vesilain mukaisen luvan tarpeellisuudesta kosteikoiden rakentamiseen. Yhdistyksen käsityksen mukaan luvan tarvetta ei ole, jos maanomistajat suostuvat hankkeiden toteuttamiseen. Katso lausuntopyyntökirje täältä: Lausuntopyyntö luvantarpeesta .
Niiltä osin kuin suunnitelmat läpäisevät viranomaiskäsittelyt, hankkeet on tarkoitus toteuttaa kuluvana vuonna. Yhdistys hoitaa viranomaisasiat ja maanomistajien suostumukset ja ottaa vastuun hankkeiden ylläpidosta. Metsäkeskus toteuttaa hankkeet kilpailutuksen kautta.
Kalamäen lupahakemus jätettiin
Yhdistys jätti Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen luvan saamiseksi Kalamäen kosteikon rakentamiseen Saariseojaan lähelle Jäälinjärven kaakkoispäätä. Suunnitellut kosteikon vesipinta-ala on 0,8 hehtaaria ja koko kosteikkoala 6,2 hehtaaria. Kosteikkon on suunniteltu monivaikutteiseksi. Vesiensuojelun lisäksi kosteikkoon uskotaan muodostuvan monipuolinen elinympäristö erilaisille eliöille, erityisesti vesilinnuille. Yhdistys on saanut sopimuksilla oikeudet kaikkiin niihin alueisiin, jotka jäävät veden alle. Vettymisvahinkoja aiheutuu muutamille kiinteistöille. Niistäkin pyritään saamaan aikaan sopimukset lähiakoina.
Parhaassa tapauksessa lupapäätös saadaan tulevana kesänä. Mikäli yhdistys saa myös luvan aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, tärkeimmät rakenteet voidaan tehdä tulevan sulan kauden aikana. Kantavuusongelmien vuoksi kosteikkoalueen puuston poisto ja maanpinnan muotoilu jäänevät seuraavaan talveen. Lupahakemus löytyy täältä Hakemus ja hakemukseen liitetyn suunnitelman tektiosa täältä Lupahakemussuunnitelma . Maveplan Oy:n laatimat tekniset piirustukset ovat sivuston osiossa Vesien hoito -> Suunnitelmat.
ELY: Kalamäen kosteikolle haettava lupa
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus katsoi yhdistyksen lausuntopyyntöön antamassan vastauksessa, että Kalamäen kosteikolle on haettava vesilain mukainen lupa Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta. Sen sijaan muut lausuntopyynnössä esitetyt kohteet, Korteojan kosteikko ja pintavalutusalue sekä Kokkojärvenniityn kosteikko voidaan toteuttaa ilman lupaa, mikäli kaikkien maanomistajien kanssa saadaan aikaan sopimukset. ELY-keskuksen lausunnon näet täältä: Lausunto luvan tarpeesta ELY 180213
Yhdistys pyysi ELYn lausuntoa luvantarpeesta
Yhdistys valmistautuu rakentamaan lähitulevaisuudessa Kalamäen ja Kokkojärvenniityn kosteikot sekä Korteojan alaosalle Heikkisentien varteen pintavalutuskentän ja mahdollisen kosteikon. Vesilain mukaan hankkeille on haettava Aluehallintovirastolta vesilain mukainen lupa, mikäli seurauksena saattaa olla yleisen edun loukkaus. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kaikista vahingoista saadaan aikaan sopimukset. Yhdistys on jo tehnyt sopimukset mm. Oulun kaupungin ja Metsähallituksen alueista, ja neuvottelut yksityisten maanomistajien kanssa on aloitettu. Pohjois-pohjanmaan ELY-keskukselle jätetyssä lausuntopyyntökirjeessä vesilain vaatimuksia on tarkasteltu seikkaperäisesti. Yhdistys katsoo, ettei lupaa tarvita, jos maanomistajien kanssa saadaan aikaan sopimukset. Lupaprosessi olisi hidas ja työläs. Lupamaksu olisi lisäksi tuhansia euroja. Lausuntopyyntökirjeen löydät täältä: Lausuntopyyntö
Vesienhoitorakenteet ”paketissa”
Yhdistyken ensimmäiset vesienhoitorakenteet tehtiin kuluvana syksynä. Rakenteet sijoittuvat laajalle alueella Jäälinjärven yläpuolisella valuma-alueella. Kokko-ojan haaraan rakennettiin kaksi säätö- ja sulkupatoa ja 150 metriä suisteita, joiden tarkoitus on levittää vesi uoman rannalla olevalla ”tulvahyllylle”, mistä vesi palaa hitaasti virraten ja suotautumalla takaisin uomaan. Saarisenojanniityllä toteutettiin mittava pintavalutusjärjestely. Lisäksi rakennettiin kaksi putkipatoa, jotka tasaavat virtaamavaihteluita ja poistavat kiintoainesta.
Toteutus onnistui yli odotusten. Konetyö kesti runsaan viikon. Talkootöitä tehtiin paljon ja tehokkaasti, mistä kiitos kaikille osanottajille. Rankka syystulva syövytti putkipatojen täyttöjä, ja niitä joudutaan korjaamaan tulevana kesänä. Myös viimeistelyä riittää ensi kesällekin.
Katso diasarja rakenteista täältä: Vesienhoitorakenteet 2012
Pintavalutus toimii erinomaisesti
Saarisenojanniityn pintavalutuskenttä otettiin käyttöön 27. syyskuuta. Saarisenojan vedet johdetaan pintavalutusalueen yläreunaan vaakasuoralla jako-ojalla, mistä vesi valuu kaltevan suoalueen pintaa pitkin kohti Saarisenojan luonnonuomaa. Runsaiden sateiden seurauksena vettä tulee pintavalutuskentälle paljon. Mielenkiintoista on, että virtausta suoalueella ei juuri havaitse. Kentän alareunalla vesi nopeasti kokoontuu yhteen ja Saarisenoja ”alkaa”. Pintavalutuksen kautta kulkenut vesi on väriltään tummaa mutta hyvin puhtaan oloista. Aistinvarainen näkösyvyys on selvästi suurempi kuin ojan alaosalla. Pintavalutusalueena toimivan suon pinta-ala on noin viisi hehtaaria.
Jako-oja levittää veden tasaisesti laajalle suoalueelle
- Vesi virtaa hiljalleen kaltevan suon pintaa pitkin. Jako-oja sijaitsee kuvan taustamaastossa
- Pintavalutus muuttuu Saarisenojaksi
- Puhdistunutta virtavettä…
- …uomassaan
