Category Archives: Vesien hoito
ELY-keskus antoi Oulun kaupungille huomautuksen Leppiojan kaivusta
Näppärinkangas on uusi asuinalue Jäälissä. Asemakaavan vahvistamisen jälkeen Oulun kaupunki on toteuttanut alueella kaavan edellyttämää kaupunki-infraa. Alueella sijaitsee mustaliuskevyöhykkeitä. Sen vuoksi vesienhoitoyhdistys on pyrkinyt huolehtimaan siitä, ettei pohjaveden pintaa alennettaisi tarpeettomasti. Kaava sisältääkin tätä tarkoittavat määräykset.
Kaavamääräyksistä huolimatta kaupunki kaivoi tarpeettomasti kaava-alueen rajalla olevan Leppiojan. Vesistön valvoja (ELY-keskus) on pyytänyt kaupungilta selvitystä asiasta. Sen perusteella ELY-keskus on päätynyt antamaan kaupungille huomautuksen. Siinä ELY-keskus toteaa, että Leppioja on vesilain mukainen noro, joka on mahdollisesti osittain ollut luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. Vesilain mukaan noron luonnontilan vaarantaminen on kiellettyä ilman poikkeuslupaa. ELY-keskus katsoo, että Leppiojaan kohdistuneet toimenpiteet ovat olleet laajamittaisia ja mahdollisesti kohdistuneet osin luonnontilaiseen uomaan. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Leppiojan perkaus on toteutettu tarpeettoman syvänä kaivuna, joka on voinut lisätä pohjaveden purkautumista
alueella. Toimenpiteistä on voinut aiheutua haittaa vesiluonnolle, esimerkiksi kiintoainekuormituksen ja rautasakan määrän lisääntymisenä.
Lisäksi ELY-keskus edellyttää, että kaupunki toteuttaa alueella korjaavat toimet ja toimittaa niitä koskevan suunnitelman hyväksyttäväksi tammikuun 2026 loppuun mennessä.
Leppioja perkauksen jälkeen 17.6.2025
Pieni osa Leppiojan suuta on jätetty perkaamatta.
Rautaa purkautuu kaivettuun Leppiojaan, kun pohjaveden pintaa on alennettu.
Kaleva uutisoi sammal-mikrobitutkimusesta
Kaleva julkaisi jutun sammaleiden kyvystä poistaa vedestä metalleja yhdessä mikrobien kanssa. Tutkimus etenee seuraavaksi kenttäkokeisiin, joita tehdään myös Jäälissä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys toimii tutkijoiden kanssa yhteistyössä.
Tutkimusta varten Kalamäestä haettiin Saarisenojan vettä 21.11.2025.
Uusi näkökulma vedenpuhdistukseen
Oulun yliopiston Ekologian ja Genetiikan tutkimusyksikkö on saanut Suomen akatemialta rahoituksen uudenlaisen vesien puhdistusmenetelmän kehittämiseksi. Menetelmä perustuu sammalten ja niiden ns. mikrobikumppaneiden puhdistustehoon. ”MOREWA-hankkkeessa” selvitetään mm. sammalten solukossa tapahtuvia aineenvaihduntaprosesseja ruskettuneen veden puhdistuksen aikana. Tutkimuksen nimi on ”Sammal-mikrobisymbioosi Suomen puhtaan veden turvaamiseksi”.
Kimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistys on arvioinut että hanke tuo asiaan kiinnostavan uuden näkökulman ja lupautunut yhteistyöhön. Jäälinjärven valuma-alueen eri osista on olemassa runsaasti tietoa, ja siksi on luontevaa, että hankkeen maastotutkimuksia suoritetaaan alueella. Yhdistys voi osoittaa tutkimukseen
soveltuvia kohteita ja auttaa mm. maanomistajakontakteissa, logistiikassa ym. käytännön toteutukseen liittyvissä kysymyksissä. Kaikki yhdistyksen hallussa oleva, asiaan liittyvä tieto on tutkimuksen käytettävissä.
Hanke käynnistyy 1.1.2026. Sen julkinen kuvaus kuuluu seuraavasti:
”Puhdas vesi on elintärkeä luonnonvara Suomessa, mutta vesiekosysteemit ovat yhä kasvavan paineen alla ilmastonmuutoksen ja tehostuneen maankäytön seurauksena. Valuma-alueilla ravinteiden ja metallien määrä lisääntyy, mikä hidastaa orgaanisen aineksen hajoamista ja heikentää vesistöjen monimuotoisuutta. Tämä johtaa veden ruskeutumiseen ja uhkaa myös juomaveden laatua. Ilmastonmuutoksen myötä ongelmat korostuvat erityisesti arktisilla alueilla, joissa tarvitaan nopeasti käyttöön otettavia, kestäviä ja kustannustehokkaita vesien puhdistusratkaisuja. MOREWA hankkeen tavoitteena on 1) Testata sammalten ja niiden mikrobikumppaneiden puhdistustehokuutta, 2) sekä 3) Laatia käytännön suosituksia ja viestiä tehokkaasti sidosryhmille sammalten hyödyntämisestä osana vesien puhdistusta. Hanke tarjoaa kestävän, luontopohjaisen ratkaisun vesiensuojeluun arktisilla alueilla.”
Yhdistykseltä puheenvuoro Oulun kaupunkisuunnitteluseminaarissa
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys sai poikkkeuksellisen mahdollisuuden käyttää puheenvuoro perinteisessä Oulun kaupunkisuunnitteluseminaarissa. Tapahtuman teema oli ”Luontokadosta luontopositiivisuuteen”. Tapahtumalla oli toistasataa osallistujaa: poliittisia päättäjiä, kaupungin johtoa, viranomaisia, tutkijoita ja muita asiantuntijoita sekä Oulun kaupungista että muualta. Seminaarin puheenjohtajana toimi yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Miina-Anniina Heiskanen. Tilaisuuden avasi kaupunginjohtaja Ari Alatossava. Asiantuntijoita ja alustajia oli ympäristöministeriöstä, Turun ja Oulun yliopistoista sekä Espoon, Lahden ja Oulun kaupungeista.
Yhdistyksen puheenvuorossa käytiin tiiviisti läpi Jäälinjärven kunnostus ja tulokset ja todettiin edelleen ratkaisematon rautaongelma sekä sen syyt. Järvikunnostuksen liitännäisenä toteutettu Koiteli-reitti esiteltiin suosittuna ”hyvän mielen reittinä”. Puheenvuorossa painoitettiin ihmisten, erityisesti lasten ja nuorten kohtaamista. Oulun kaupunkiorganisaatiolta kaivattiin enemmän yhdessä tekemistä ja tuotiin esiin ”vahinkoja”, joita kaupunkisuunnittelussa ja toteutuksessa sattuu, kun mutkatonta yhteistyötä ei ole tarpeeksi. Lopuksi todettiin, että positiivisuus syntyy ihmisten kohtaamisesta ja painotettiin, että luontotyöhön tarvitaan ihmisten hyväksyntä ja tuki. Esitetyt diat voit katsoa tästä.
Jäälinjärvi esimerkkinä
Kaleva kirjoittaa sinilevän lisääntymisestä rannikolla. Jutussa SYKE:n erikoistutkija Satu Maaria Karjalainen muistuttaa, että asiaan voidaan vaikuttaa vähentämällä kuormitusta. Esimerkkinä hän mainitsee Jäälinjärven, jossa sinilevä ei enää juurikaan esiinny.
Jäälinjärven vesi on hyvää
Kuluvan kesän vesiolosuhteet ovat olleet järven virkistyskäytön kannalta hyvät. Veden läpinäkyvyys on hyvä. Limalevästä ei ole pienintäkään merkkiä. Sinilevähippusia esiintyy siellä – täällä lyhytaikaisesti, mutta uintihaittaa niistä ei ole. Virallisella tarkkailupaikalla (Jäälinmajan uimaranta) sinilevää ei ole havaittu viikottaisissa tarkastuksissa. Uimavesitarkkailussa Jäälinmajan uimarannan vesi osoittautui kesäkuussa Oulun seudun parhaaksi.
Jäälinjärven veden laatu riippuu tulovesistä. Tyypillisesti tuloveteen ilmestyy valtava määrä rauta-humuspartikkeleita heinäkuun alkupuolella, kun vedet lämpenevät. Tänä vuonna alkukesä oli kolea. Nyt, kun vedet ovat lämmenneet, tuloveden määrä on hyvin pieni kun sateita on ollut vähän. Viimeisimmät huomattavat sateet ovat tulleet kesäkuun lopussa. Näissä oloissa myös Järviallas toimii hyvin. Viipymä on pitkä ja kiintoainesta ehtii laskeutua paljon. Voidaan olettaa, että tilanne jatkuu hyvänä seuraavaan sadekauteen saakka.
Jäälinmajan uimavesi Oulun parasta
Uimavesien laatu määritetään pääasiassa Escherichia colibakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksien perusteella. Oulun seudun ympäristötoimi määrittää nämä kaikilta virallisilta uimarannoilta. Viimeisimmät näytteet pieniltä yleisiltä uimarannoilta on otettu 23.-24-6.2025. Kun mittaustuloksista muodostetaan epävirallinen indeksi niin, että tulokset suhteutetaan sallittuihin pitoisuuksiin ja lasketaan yhteen, Jäälinmajan uimavesi on Oulun parasta. Pyykösjärven luvut ovat samat, mutta järvessä todettiin pieni määrä sinilevää. Jäälin monttu on ns. EU-uimaranta eikä se ollut tässä näytteenotossa mukana.
Rautailmiön jatkotutkimus ei saanut rahoitusta
Lonnonvarakeskuksen useiden muiden tutkimuslaitosten ja Kiimingin-Jäälin veseinhoitoyhdistyksen kanssa valmistelema, rautailmiöön pureutuva tutkimussuunnitelma ei toteudu ainakaan tässä vaiheessa. Aihe sinänsä kiinnostaa tutkijoita laajasti ja asiaa pidetään tärkeänä. RautaTurve -hankkeen hylkäämisen peruste on EAKR-rahoitusohjelman sisältö ja rakenne. Suunnitelma katsottiin sisältävän liian paljon ns. perustutkimusta. Keskeiset tutkijat selvittävät nyt muita rahoitusvaihtoehtoja.
Katso lisää: https://kiiminginjaalinvedet.net/2025/02/18/rautailmioon-yritetaan-pureutua-syvemmalle/
Yhdistys auttoi kaupunkia ongelmapuun poistamisessa
Jäälinjärven Rantatien varressa ollut rantakoivu aiheutti ongelmia kaupungille. Alue on kaupungin omistama ja sitä käytetään venerantana. Koivuun oli kiinnitetty kettingillä monia veneitä. Yksi veneistä oli ollut käyttämättä vuosia, ja niinpä sen kiinnityskettinki oli hirttänyt puun kuoliaaksi. Kuolleesta puusta muodostui turvallisuusriski. Veneiden poistaminen oli kaupungille ongelma, sillä kettinkien katkaisemista olisi pitänyt järjestää kuulemiset ym. proseduurit.
Koivu oli kallistunut järvelle. Yhdistys ehdotti veneiden perien siirtämistä niin, että koivu voitiin kaataa muodostuneeseen aukkoon ja järveen turvallisesti. Katkaisukohta oli kettinkien yläpuolella. Yhdistys hoiti puun pois järvestä ja tekee siitä polttopuita laavuille tai Jäälinmajalle.
Metsämaiden kuivatus alkaa järkevöityä
Helsingin Sanomat julkaisi tänään laajan artikkelin metsäojitusten vesistövaikutuksista. Keskeinen pointti on vesien tummuminen koko maassa, ja ratkaisevassa asemassa ovat suometsien ojitukset. Rautakin jutussa vilahtaa (Laura Härkönen, SYKE), vaikka humus on pääasiallinen tummumisen syy. Jutussa todetaan myös, ettei ilmiöön ole teknistä ratkaisua vaan on pyrittävä ennaltaehkäisyyn. Sekin todetaan, että liian syvistä ojista on haittaa metsätaloudelle. Jutussa luetellaan kaikki ne näkökohdat, joita Jäälissä on tuotu esiin jo hyvin pitkään.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 