Author Archives: vhybirger
Kalamäki Kalevan lukijan sääkuvassa
Kaleva julkaisi lukijan sääkuvana jääliläisen Kari Halkolan ottaman kuvan Kalamäen kosteikon padosta. ”Puron solina” melkein kuuluu kuvasta! Sääkuvan näet täältä: Lukijan sääkuva
Yhdistys ja Kalamäen kosteikko MetsäSanomassa
MetsäSanoma on Iin, Kiimingin, Muhoksen, Oulunseudun, Yli-Iin ja Ylikiimingin metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti. Vuoden toisessa numerossa lehti kertoi laajasti Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen synnystä ja toiminnasta. Lehti on pannut merkille, että yhdistyksen toimet eivät pyri millään muotoa estämään Jäälinjärven valuma-alueen metsänhoitoa. Myös jouhevaa toimintatapaa ja etenemistä kiitellään ja todetaan, että törmäyskursseilta on vältytty. Kommenttipuheenvuorossa jutun tekijä nostaa hankkeelle hattua. Jutun voit lukea kokonaisuudessaan täältä: MetsäSanoma .
Kellon kyläyhdistys kävi kylässä
Seitsemän hengen ryhmä Kellon kyläyhdistyksestä tutustui Kiinmingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toimintaan yleensä sekä Kalamäen ja Korteojan kosteikoihin. Jäälinojan valuma-alue muodostaa neljäsosan koko Kalimenjoen valuma-alueesta. Kellolaisia kiinnostaakin paljon se, mitä yläjuoksulla tapahtuu. Vieraat olivat tyytyväisiä näkemäänsä. Keskustelussa pohdiskeltiin mahdollisuuksia yhteistyön lisäämiseen.
Kalamäki juhlavalaistuksessa
Kari Arontie onnistui ikuistamaan huikean näkymän Kalamäen kosteikon padolla 8. lokakuuta.
Metsäkeskus toi bussillisen vieraita Jäälin kosteikoille
Jäälin vesien hoitoa esiteltiin noin 30:lle vieraalle, kun Metsäkeskus järjesti maanomistajapäivän ja halusi esiteltävän Korteojan ja Kalamäen kosteikoita. Metsäkeskus on Kalamäen kosteikon päärahoittaja ja pitää syntynyttä lopputulosta erittäin onnistuneena. Luvassa on lisää vierailuja.
Noin 30 vierasta tutustui Jäälin kosteikoihin
Rankkasade nosti suuren tulvan
Jäälissä satoi vettä lähes 60 millimetriä vuorokauden aikana. Se vastaa noin kuukauden normaalia sadantaa. Virtaamat Saarisenojassa ja Korteojassa suunnilleen kymmenkertaistuivat sateen seurauksena. Kalamäen rakenteet näyttävät toimivat hyvin. Tulvapato hoitaa ohijuoksutukset automaattisesti. Korteojan tulvapatoa on jouduttu avaamaan käsin.
Kalamäen pato syystulvalla
Tulvapato 190915
Komeat kuohut Korteojan padolla 190915
Kosteikot pienensivät Jäälinjärven kuormitusta – tulvakesä peitti näkyvät vaikutukset
Yhdistys on ottanut kesän aikana vesinäytteitä viidestä pisteestä kuusi kertaa kustakin. Tutkimuksilla on haluttu selvittää, vaikuttavatko Korteojan ja Kalamäen kosteikot Jäälinjärveen tulevan veden laatuun.
Korteojan ja Saarisenojan veden laatu on erilainen. Korteojan ongelmana ovat korkeat ravinnepitoisuudet. Saarisenoja taas tuottaa paljon kiintoainetta järveen. Jäälinjärveen tulevista vesistä noin neljäsosa purkautuu Korteojasta ja kolme neljäsosaa Saarisenojasta.
Korteojan kosteikko vähensi ravinteita huomattavasti. Liukoisen typen pitoisuudet pienenivät 55 – 95 prosenttia. Fosfaattifosfori väheni eri näytteissä 25 – 40 prosenttia. Kiintoaine ei vähentynyt paitsi silloin, kun tulevan veden kiintoainepitoisuus oli poikkeuksellisen suuri.
Kalamäen kosteikon vaikutus kiintoaineeseen vaihteli 0 – 65 prosenttiin. Kiintoaineen tuloksia huonontaa erityisesti pitkälle kesää jatkunut tulva, ja mittauksissa on muitakin epävarmuuksia. Kalamäki ei myöskään ollut täysin toimintakunnossa vielä kesällä. Todennäköisesti todellinen vähenemä on suurempi kuin analyysitulokset. Typen liukoiset jakeet pienenivät myös Kalamäen kosteikossa selvästi, mutta fosfori ei vähentynyt.
Kosteikoiden vaikuttavuudesta saadaan luotettava käsitys vasta tulevina vuosina, kun kasvillisuus kehittyy ja olosuhteet vakiintuvat.
Jäälinjärvessä positiiviset vaikutukset eivät näkyneet. Tulovesimäärä Jäälinjärveen oli kesän ´puoliväliin saakka nelin- viisinkertainen normaalikesään. Huonolaatuinen tulvavesi täytti järven jo heinäkuun puolivälissä.
Vesianalyysitulokset voi katsoa taulukkona sivuston kohdasta Vesitutkimukset. Tulokset on koottu myös graafiseksi esitykseksi, jota voit katsoa täältä: Vesianalyysitulokset 2015
Vesienhoitotoimikunta kokoontui
Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta, johon kuuluu asiantuntijoita mm. viranomisista ja tutkimuslaitoksista, kokoontui vuotuiseen kokoukseensa. Toimikunnalle raportoitiin yhdistyksen tapahtumia vuoden ajalta. Siinä keskeisellä sijalla olivat hoitokalastus, Kalamäen kosteikon rakentaminen sekä kosteikoiden vaikuttavuuden seuranta. Paljon keskustelua käytiin järveen tulevan veden mukana liikkuvasta rautasaostumasta, joka on osoittautunut ilmiönä erittäin massiiviseksi. Kokousmuistion voit lukea täältä: Vesienhoitotoimikunta 160915.
Metsäkeskuksen edustajat kosteikoilla
Metsäkeskus on Jäälin vesienhoitohankkeiden tärkeä rahoittaja. Metsäkeskuksen edustaja kuuluu myös yhdistyksen kutsumaan asiantuntijaryhmään (Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta). Metsäkeskuksen edustajat tutustuivat Korteojan ja Kalamäen kosteikoihin, joista jälkimmäinen on toteutettu pääasiassa Metsäkeskuksen myöntämällä Kemera-rahoituksella. Vieraat olivat näkemäänsä erittäin tyytyvväisiä. He ennakoivat järjestävänsä alueelle myös ryhmien tutustumiskäyntejä.
Irmeli Ruokanen, Kyllikki Maaranto ja Pekka Vehkaperä tutustuivat Jäälin kosteikoihin.
Loppusiivoustalkoot Kalamäessä
Seitsemän talkoolaista ahersi lauantaina 12. syyskuuta lämpimässä ja aurinkoisessä säässä eri puolilla Kalamäen kosteikkoaluetta ja keräili talteen kaikki rakentamisen jäljiltä jääneet, luontoon kuulumattomat kappaleet. Raskaimman työn tekivät kuitenkin ne talkoolaiset, jotka siirsivät tulvapadon eroosiosuojaukseen tonnitolkulla mursketta käsin, kun heikon kantavuuden vuoksi konetta ei voinut käyttää.
Kun kertyneet tavarat vielä kuljetetaan pois, Kalamäki on esittelykunnossa. Alueelle hankintaan vielä uusi esittelytaulu, sillä keväällä pystetetty taulu joutui tuoreeltaan ilkivallan kohteeksi ja tuli hävitetyksi.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 