Blogiarkistot
Kaksi suurta lahjoitusta Jäälin vesiin ja ympäristöön
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on saanut kaksi 10 000 euron lahjoitusta jääliläisiltä yksityishenkilöiltä. Lahjoittajat kertovat, että yhdistys on tehnyt arvokasta, esimerkillistä ja pyyteetöntä työtä asuinympäristön vesien kunnostamiseksi sekä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Lahjoittajat arvostavat yhteistyötä muiden toimijoiden kuten Oulun yliopiston kanssa ja pitävät tärkeänä myös yhdistyksen yhteistyötä Jäälin koulun kanssa. Lahjoittajien mukaan yhdistys voi käyttää varat vesistön lisäksi muihinkin luontoympäristöön pohjautuviin toimiin ja kohteisiin, jotka ovat koulun ja kaikkien asukkaiden vapaasti hyödynnettävissä. Lahjoittajat eivät halua nimiään julkisuuteen.
Yhdistyksen toimenpiteet ovat kohentaneet Jäälinjärven kuntoa. Sinilevähaittaa ei ole ollut vuoden 2015 jälkeen. Järven kalakanta on kunnossa ja veden väriarvot ovat parantuneet. Yhdistys on keskeisesti osallistunut myös Jääli-Koiteli –vaellus- ja hiihtoreitin toteuttamiseen ja muihinkin Jäälin yhteisön omatoimihankkeisiin. Talkootunteja on kymmenen vuoden aikana kertynyt yhteensä lähes 15 000.
Yhdistys kiittää lahjoittajia suurista panoksista jääliläiisten hyväksi ja lupaa käyttää varat mahdollisimman hyvin edistämään lahjoittajien tarkoitusta.
Yhdistys on jo aiemmin saanut 10 000 euron lahjoituksen niinikään jääliläiseltä yksityishenkilöltä.
Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto ProAgrian vesistökunnostajille
Oulun seudun ympäristötoimi myönsi kestävän kehityksen tunnustuspalkinnon ProArgian monipuolisille luonnonhoitotoimille. Vesistökunnostajien verkottuminen on keskeinen osa ProAgrian yhteydessä toimivien Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen toimintaa. Verkosto tunnetaan parhaiten VYYHTI-verkostona. Organisaatio tarjoaa myös neuvontaa, ohjausta sekä suunnitteluapua. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys tekee paljon yhteistyötä VYYHTI-verkoston kanssa. Yhdistys sai vastaavan palkinnon vuonna 2014. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi.
MTK laati vesiohjelman ja järjesti seminaarin
MTK:n uusi vesiohjelma kattaa sekä pellot että metsät, ks. b0186129-ae43-d829-2e13-65caac7e6ee1 (mtk.fi). Lähestymiskulma on hyvin tutkimus- ja yhteistyölähtöinen. Ohjelman alkusanat ovat: ”Vesiensuojelu on erottamaton osa vastuullista ja kestävää suomalaista maa- ja metsätaloutta.” Vesiohjelman pohjalta pidetyssä seminaarissa painottui valuma-aluelähtöinen tarkastelu. Suometsien asema metsätaloudessa todettiin tärkeäksi. Toisaalta niiden vesiensuojeluongelmat todettiin ja pyrittiin etsimään niihin ratkaisuja. Erityisesti painotettiin kunnostusojitusten huolellista suunnittelua ja kohdentamista todellisen tarpeen mukaan välttäen tarpeetonta pohjaveden alentamista. WWF:n puheenvuorossa (Jenny Jyrkänkallio-Mikkola) tähdennettiin vesien viivyttämistä toteamalla, että ”kun vesien poisjohtaminen on oikeus niin vastaavasti viivyttämisen pitäisi olla velvollisuus”. Luonnonvarakeskuksen Hannu Hökkä kävi läpi suometsiin liittyviä uusia toimintatapoja joskin hän totesi samalla, ettei edessä olevat metsänuudistukset ja vesiensuojelun parantamistarpeet ole helposti sovitettavissa yhteen. Hökkä piti tärkeänä, että MTK tuottajien järjestönä nostaa asioita esille ja etsii ratkaisuja yhteistyön kautta.
Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistys on koko toimintansa ajan pitänyt tärkeänä valuma-alueen tarkastelua. Myös yhteistyö mm. maanomistajien, viranomaisten, tutkijoiden ym. tahojen kanssa on yhdistyksen keskeinen toimintaperiaate. Yhdistyksen toiminta on siis samassa linjassa MTK:n vesiohjelma kanssa.
Jäsentiedote 2020
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä: Jäsentiedote 2020.
Yhdistys kiittää jäseniään, yhteistyökumppaneitaan ja seuraajiaan päättyvästä vuodesta ja toivottaa onnea ja menestystä alkavalle vuodelle.
Saukot jouluaterialla
Maastopyöräilijä Antti Untola yllätti saukkoparin jouluaterialla Haisunojalla Kokonpäässä. Tunkeilijan huomattuaan saukot piiloutuivat mutta kävivät jaakobinpainia siitä, palatako jatkamaan ateriaa vai pysyäkö piilossa. Antin kuvaama video avautuu täältä: https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoVgcYkXK6mKkEMizV7gA?e=czooqF .
Haisunoja laskee Jäälinjärveen Kokkojärvenniityn, Kokko-ojan ja Saarisenojan kautta.
Kalamäki kiehtoo oppimisympäristönä
Lapsille on tarjolla Kalamäen joulupolku loppiaiseen saakka. Rantapohja kertoi tästä laajassa jutussaan. Hankkeen puuhanainen, opettaja Sanna Alalauri kiittelee vuolaasti Kalamäkeä oppimisympäristönä ja kertoo, että Kalamäkeä käytetään vuoden aikana useasti. Koulun joulupolkutapahtumaan osallistui eri ikäisiä oppilaita aina eskareista alkaen. Joulupolku on yksi jääliläisen yhteistyön ilmentymä. Vesienhoitoyhdistys hoiti nuotion, paikallinen kauppias tarjosi makkarat ja joustavan perusopetuksen oppilaat järjestivät ohjelmaa. Rantapohjan juttu on luettavissa alla olevista leikkeistä.
Yliopisto haluaa tutkia rautailmiön hallintaa Jäälinjärven valuma-alueella
Oulun yliopisto on jättänyt ELY-keskukselle rahoitushakemuksen tutkimussuunitelmasta, jonka tarkoituksena on etsiä rautailmiön hallintamenetelmiä. Testialueet etsitään Jäälinjärven yläpuoliselta valuma-alueelta. Perusteina tähän mainitaan mm. alueen korkeat rautapitoisuudet sekä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen pitkäaikainen ja aktiivinen toiminta alueella. Yhtenä osakokonaisuutena on Kalamäen kosteikon toiminnan optimointi. Tässä etsitään myös selityksiä rautaprosessien toimintaan ja epäloogisina näyttäytyviin tuloksiin. Yhdistyksen hallitus piti hanketta erittäin tarpeellisena ja päätti suhtautua hankkeeseen myönteisesti. Hallitus odottaa, että hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yhdistyksen kanssa. Suunnitelmassa tähän onkin varauduttu.
MIkäli rahoitus saadaan, hanke käynnistyy heti ensi vuoden alussa.
Hallituksen kokous 4/2020
Yhdistyksen hallitus piti etäkokouksen 30. marraskuuta 2020. Hallitus totesi kesän olleen Jäälinjärven tilan kannalta kaksijakoisen: kesän alussa vesi oli historiallisen kirkasta, kunnes heinäkuun voimakkaat sateet tummensivat veden koko loppukesäksi. Sinilevä- ja limalevähaittaa ei edelleenkään ollut. Kalojen elohopeamittauksessa kalojen todettiin soveltuvan hyvin ravintokäyttöön. Uimavesien hygienisessä vertailussa Jäälinmajan uimarannan vesi oli Oulun parhaimmistoa. Uuden Järvialtaan vaikutus veden laatuun oli visuaalisesti suuri, mutta veden laatumittaukset antoivat epäloogisia tuloksia.
Yhdistys keskittyy edelleen voimakkaasti rautailmiöön. Valuma-alueen suosimulaattorimallinnus valmistuu. Leppisuonojan padotustutkimus jatkuu. Oulun yliopiston kanssa tehdään yhteistyötä rautailmiön hallintamenetelmien kehittämiseksi.
Päättyvän vuoden toimintasuunnitelma on toteutunut hyvin; joitakin pienehköjä toimenpiteitä on jäänyt toteuttamatta. Yhdistyksen alueelle on tehty paljon vierailuja ja vuorovaiktus eri suuntiin on ollut aktiivista. Vielä hallitus keskusteli tulevan vuoden suuntaviivoista ja painotti mm. toimijoiden sukupolvenvaihdosta. Yhdistys täyttää ensi vuonna kymmenen vuotta.
Suomen vesistöpaneeli: merkittävin ongelma on valuma-alueelta tuleva kuormitus.
Hiljattain perustettu Suomen vesistösäätiö on koonnut Vesistöpaneelin, johon se on kutsunut yli neljäkymmentä asiantuntijaa Suomesta. Paneelin ensimmäisessä kannanilmaisussa lähes kaikki olivat yhtä mieltä, että valuma-alueen kuormitus on suurin ongelma sisävesillä. Myös purojen huono kunto pantiin merkille.
Vesistöpaneeli on asiantuntijoiden riippumaton ja sitoutumaton yhteistyöryhmä, joka etsii ratkaisuja sisävesien tilan parantamiseen liittyviin haasteisiin. Birger Ylisaukko-oja on kutsuttu vesistöpaneelin jäseneksi ensimmäiseksi kaksivuotiskaudeksi.
Vesistösäätiön tiedote on luetavissa täältä:
Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuuksia analysoitu — ei aihetta huoleen
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys ry teetti pistokokeena analyysin muutamien Jäälinjärven haukien ja ahventen elohopeapitoisuuksista. Kalat olivat ruokakalakokoisia. Sekä hauilla että ahvenilla pitoisuudet olivat tasolla 0,2 – 0,3 milligrammaa (mg) elohopeaa kilossa (milligramma on gramman tuhannesosa ja 1 mg/kilo vastaa kilon miljoonasosaa). Pitoisuudet alittivat selvästi Suomessa ja EU:ssa käytössä olevat elintarvikekalan raja-arvot, jotka ovat hauelle 1,0 mg ja ahvenelle 0,5 mg elohopeaa kilossa.
Tämän pistokokeen perusteella Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuudet ovat tavanomaista tasoa ja kaloja voi hyvin käyttää ravinnoksi. Hyvin suurissa hauissa pitoisuudet ovat korkeampia. Siksi ne voisi vapauttaa takaisin veteen, mikä olisi myös kalastonhoidollisesti järkevää.
Tehdyillä vesienhoidon toimenpiteillä on parannettu merkittävästi Jäälinjärven veden laatua sekä kalaston rakennetta. Se, että kalojen elohopeapitoisuudet asettuivat hyväksyttävälle tasolle, on myönteinen lisä järven kalastusarvolle. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys aikoo seurata myöhemminkin kalojen elohopeapitoisuutta yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. 
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 