Blogiarkistot
Rantapohja kertoi uuden mallinnustyökalun testauksesta Jäälissä
Rantapohja julkaisi uutisen, jossa avataan pohjavedenpinnan muutosten vaikutuksia rautan kulkeutumiseen ja kertoi mallinnustyökalusta, jolla metsän riittävää kuivatussyvyyttä voidaan tutkia metsäkuvoioittain. Rantapohjan jutun voit lukea täältä: Suosimulaattori Rantapohja 070420
Jäälinjärven valuma-alue mallinnetaan yhdessä metsäalan toimijoiden kanssa
Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus ovat kehittäneet Suosimulaattoriksi kutsutun ohjelmiston metsätalouden vesiensuojelun edistämiseen. Suosimulaattoria sovelletaan ensimmäisen kerran koko valuma-alueen laajuisena Jäälissä. Suosimulaattorilla voidaan laskea metsikkökuvioittain muun muassa, mikä ojien syvyys riittää pitämään pohjaveden pinnan sopivalla tasolla puuston kasvun kannalta. Metsikkökuviokohtaiset tulokset luovutetaan metsänomistajille maksutta ja ne ovat hyödynnettävissä kunnostusojitusten suunnittelussa. Tutkimuksella etsitään asetelmaa, jossa metsätalouden tuotot voidaan ylläpitää mutta ympäristövaikutuksia samalla vähentää. Hanketta rahoittavat MTK ry, Suomen Metsäsäätiö, Pohjois-Suomen Metsänhoitoyhdistykset ry sekä Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys.
Yhdistys panostaa tutkimuksiin
Yhdistyksen hallitus piti vuoden ensimmäisen kokouksen 30. tammikuuta. Kokouksen pääpaino oli kuluvan vuoden toiminnan suunnittelussa. Vuosikokoukselle esitetään toimintasuunitelmaa, joka sisältää paljon tutkimuksia. Vuonna 2018 aloitettua ”Leppisuonojan” padotustutkimusta jatketaan. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, väheneekö raudan kulkeutuminen, kun syvässä ojassa padotetaan vettä. Yhdistys päätti osallistua Jäälinjärven valuma-alueen mallinnusta koskevaan työhön yhteistyössä MTK:n ja Luonnovarakeskuksen kanssa. Yhdistyksen kannalta mallinnuksen tavoitteena on etsiä pitkällä aikavälillä asetelmaa, jossa metsätalouden tuotot voidaan ylläpitää, mutta ympäristövaikutuksia samalla vähentää. Keväällä valmistuvaan Järvialtaaseen pyritään istuttamaan kelluvaa suovehkaa ja selvittämään tekniikkaa, jolla altaasta voidaan vuosittain poistaa kasvillisuutta siinä vaiheessa kun sen laajentumistila täyttyy. Yhdistyksen tekemän bioremediaatiotutkimuksen mukaan kelluvana kasvavaan suovehkaan sitoutuu merkittävä määrä ravinteita. Lisäksi yhdistys pyrkii kokeilemaan puuaineksen käyttöä ojissa. Vielä päätettiin tutkia Jäälinjärven haukien ja ahvenien elohopeapitoisuutta. Kokouksen päytäkirjan voit lukea täältä. VHY hallitus ptk 1-2020
Vuosikokous pidetään 23.3.2020 klo 18 ”Jääli-talossa” (Jäälin monitoimitalo).
Jäsentiedote julkaistu
Vuoden 2019 toiminnasta kertova jäsentiedote on julkaistu ja luettavissa täältä:Jäsentiedote 2019 .
Tiedotteessa kerrotan mm.
- Jäälinjärven tilasta
- Järvialtaasta (suuri laskeutusallas Jäälinjärven eteläpäässä)
- raudan kulkeutumisesta
- hoitokalastuksesta
- kouluyhteistyöstä
- verkottumisesta
- resursseista
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys kiittää jäseniään, yhteistyökumppaineitaan ja muita yhdistyksen toimintaa seuraavia kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää uutta vuotta 2020.
Hallitus valmistautuu Järvialtaan toteutukseen
Vesienhoitoyhdistyksen hallitus piti vuoden neljännen kokouksensa. Pääasiana oli Järvialtaan toteutukseen valmistautuminen. Raudan kulkeutumisongelmaa koskevaa aktiviteettia on nyt meneillään paljon, ja se on myös Järvaltaan rakentamisen syy. DI Markus Saari Oulun yliopistosta vieraili hallituksen kokouksessa kertomassa monimutkaiseen rautailmiöön liittyvistä prosesseista. Näitä prosesseja ei vielä riittävästi tunneta. Niitä selvitetään mm. koko Kaliemenjoen valuma-aluetta koskevassa tutkimuksessa. Myös uusia tutkimus- ja parantamishankkeita yritetään saada käyntiin.
Kokouspöytäkirjan voit lukea täältä: VHY hallitus ptk 4-2019
Diplomityö Kalimenjoen rautakulkeutumasta
Oulun yliopiston ympäristötekniikan laitokselle tehdyssä Joonas Määtän diplomityössä on ansiokkaasti tarkasteltu raudan kulkeutumista maaperästä vesistöön. Työstä käy ilmi, että raudan esiintyminen eri olomuodoissaan on erittäin monimutkainen ilmiö. Prosessina raudan mobilisoituminen voi olla joko kemiallinen tai mikrobiologinen ilmiö. Näiden vaihtoehtoisten prosessien esiintyminen riippuu monista ympäristöolosuhteista, jotka alati vaihtelevat. Lisäksi nämä prosessit linkittyvät toisiinsa. Olennainen muuttuja ilmiöiden kannalta on pohjavedenpinnan taso ja vaihtelu turvemailla.
Työssä on otettu vesinäytteitä jokseenkin koko Kalimenjoen valuma-alueelta. Eri alueilta saadut tulokset poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta dramaattisia eroja ei ole. Tulokset vastaavat hyvin niitä havaintoja, joita Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on tehnyt lähes kymmenen vuoden kuluessa. Diplomityön voit ladata täältä: Määttä diplomityö Kalimenjoen rautakulkeuma
Jäälinjärven tila on kunnostuksen myötä parantunut, mutta raudan kulkeutumista järveen ei ole saatu riittävästi hallintaan. Sen vuoksi Jäälinjärven kaakkoispäähän aletaan rakentaa ns. Järviallasta, kun jää kestää liikkumisen ja työskentelyn alueella. Tulovesien viipymä Järvialtaassa on tavanomaisilla kesävirtaamilla useita vuorokausia. Tämän arvioidaan tehostavan merkittävästi kiintoaineen pidättymistä alueelle.
Kansainvälinen tutkijaryhmä tutustui Jäälinjärven valuma-alueeseen
Pohjoismaisen Biowater -projektin tutkijaryhmä oli yhdistyksemme vieraana tiistaina 1. lokakuuta yliopistotutkija Hannu Marttilan johtamana. Biowater -projekti selvittää laaja-alaisesti biotaloushankkeiden mukana lisääntyvän metsien käytön ympäristövaikutuksia ja niiden vähentämistä. Vieraamme tulivat bussilla Heikkisentietä Kalamäen kohdalla olevalle kääntöpaikalle, josta matka jatkui kävellen ensin Kalamäen kosteikolle ja siitä edelleen Kokkohaaraan Markku Vuolteenahon ja Eero Laineen opastamina. Kohteissa esittelimme ja keskustelimme laajasti kohteiden ominaisuuksista ja toiminnasta sekä tuloksista ja haasteista. Kävelymatkan aikana oli vieraillamme lisäksi tilaisuus nähdä ja keskustella eri vaiheissa olevista metsätalouskohteista. Kalamäen tervahauta sai myös ansaitsemansa huomion. Vierailu päättyi kiitoksin kahvitteluun Jäälinmajalla.
Biowater-vieraat matkalla Kalamäestä Kokkohaaraan
Rautatutkimusta viritellään laajassa yhteistyössä
Oulun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun kaupungin edustajat tutustuivat kahdeksanhenkisellä kokoonpanolla Jäälin kunnostus- ja tutkimuskohteiden rautailmiöön. Raudan kulkeutuminen on suurin vedenlaatua heikentävä tekijä paitsi Jäälissä myös koko rannikkovyöhykkeellä. Kaupungin kuivatus- ja hulevesijärjestemissä raudan saostuminen on myös tekninen ongelma. Tavoitteena on jättää Sipilän hallituksen käynnistämään vesiensuojelun tehostamisohjelmaan osapuolten yhteinen rahoitushakemus, joka keskittyy rautaongelmien hallintaan. Rautailmiön massiivisuus on tullut esiin Jäälin kunnostushankkeiden yhteydessä.
Jäälinjärven vedellä hyperspektrikuvauksen menetelmäkehitystä
Oulun ammattikorkeakoulu tutkii menetelmää, joka voisi tuottaa tietoa vesistön rehevyydestä nopeasti ja ilman työläitä laboratoriotutkimuksia. Työkalu on hyperspektrikamera, jolla vedestä voidaan tutkia mm. klorofyllipitoisuutta. Tutkijat halusivat selvittää, häiritseekö tumma ja humuspitoinen järvivesi levien mittausta. Jäälinjärven veteen lisättiin sini- ja viherleväseosta erilaisina pitoisuuksina ja kuvattiin hyperspektrikameralla laboratoriossa. Lopputulos oli, että korrelaatio on erittäin hyvä. Jäälinjärven klorofyllipitoisuutta ei siis mitattu. Tutkimusartikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.oamk.fi/epooki/2019/hyperspektrikuvaaminen-pintavesien-laadun-mittaamisessa/
Hyperspektrikuvauksen sovelluskohteita ovat nykyään muun muassa geologia, maa- ja metsätalous, lääketiede, jätteiden käsittely sekä sotilaalliset käyttökohteet.
Kaleva: Syvät metsäojat pilaavat vesistöjä
Kaleva julkaisi 19. tammikuuta ison artikkelin, jossa Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannu Hökkä tuo vahvasti esiin syvien metsäojien kielteiset vesistövaikutukset. Hökkä ihmettelee, että etenkin yksityisillä mailla on alettu kaivaa syviä ojia. Ne eivät edistä puiden kasvua mutta lisäävät vesistöjen kuormitusta. Syvät ojat aiheuttavat paljon eroosiota, jolloin maa-aines lähtee liikkeelle ja kulkeutuu vesistöihin. Kuormituksen hallinta on Hökän mukaan ollut vajavaista. Esimerkiksi lietekuoppa on ennemminkin kuormituksen lähde kuin vähentäjä. MTK: n metsäjohtaja Juha Hakkarainen puolestaan toteaa Kalevan artikkelissa, että ojien syvyyteen kiinnitetään jatkoassa enemmän huomiota. Toimintatavat muuttuvat, kun uutta tutkittua tietoa kertyy.
Jäälinjärven yläpuolinen valuma-alue on tehokkaasti ojitettu, ja ojat ovat erittäin syviä. Eroosion lisäksi Jäälin ongelma on rauta, jota irtoaa maaperästä runsaasti. Ilmiö on voimakkaimmillaan lämpimänä aikana, jolloin vesi on ”täynnä” rauta-humus hiutaleita.
Kalevan artikkelin voit lukea täältä: Kaleva syvistä ojista 190119
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 