Blogiarkistot

Kalamäen tulvasillan kantta vahvistettiin yhteistyössä

Kalamäen kosteikon rakentamisen yhteydessä tieuran kohdalle tehtiin lisätulva-aukko sen vuoksi, että tulvavedet eivät enää pääseet purkautumaan metsäalueen kautta. Tulva-aukkoon tehtiin silta lähinnä kevyttä liikennettä varten. On osoittautunut, että sillan yli ajetaan aika paljon myös autoilla. Sen vuoksi oli tarpeen asentaa kansilankkujen päälle ajolankut, jotka vähentävät kansilankuille kohdistuvaa rasitusta. Kiimingin Erä osallistui kunnostukseen. Yhteistyössä metsästäjien kanssa on jo aikaisemmin on kunnostettu Kalamäen tietä. Tie sijaitsee Oulun kaupungin omistamalla maalla mutta on ns. ”isännätön”. Tiellä liikkuu paljon mm. lenkkeilijöitä, pyöräilijöitä ja koululaisia.

Kalamäen tulva-aukon silta ja uudet ajolankut

Yöpakkaset taittoivat tulvan nousun

Tulovirtaama Jäälinjärveen on kääntynyt laskuun, vaikka järven pinta vielä viime vuorokauden aikana hieman nousi. Suurimmillaan tulovirtaama oli 3,8 kuutiometriä sekunnissa. Saarisenojan kautta tästä tuli noin 2,9 ja Korteojan kautta 0,8 kuutimetriä sekunnissa. Muualta tullut vesimääärä on pieni. Saarisenojan vesi on ulkonäöltään melko kirkasta, mikä parantaa järviveden ulkonäköä.  Korteojan vesi on sen sijaan tummaa ja sameaa. Laatueron syy ei ole tiedossa. Tulvavesi vaihtaa järven veden useaan kertaan.

Vesienhoitorakenteiden padot toimivat tulvalla hyvin lukuun ottamatta Korteojan patoa, johon syntyi syöpymä. Pato on korjattava ennen käyttöön ottoa. Korteojalla on tarkoitus tehdä joka tapauksessa joitakin muutoksia tulevan kesän aikana.

Kalamäen tulvapato. Virtaama kuvassa noin 2,5 kuutiometriä sekunnissa

Tulva nousee

Viimeisen vuorokauden tulovirtaama Jäälinjärveen oli keskimäärin 2,2 kuutiometriä sekunnissa. Lukema vastaa kutakuinkin viime vuoden huippua, joka esiintyi jo 13. huhtikuuta ja uudelleen 20. huhtikuuta. Nyt lunta on valuma-alueella vielä paljon. Nopea lämpeneminen ja vesisateet saattaisivat nostaa virtaamia vielä huomattavasti. Sellaisia ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Kylmät yöt päinvastoin hidastavat sulamista, jolloin tulva jää pienemmäiski mutta vastaavasti pitkittyy. Vesienhoitorakenteiden kannalta tämä on hyvä, sillä suuri tulva lisää vaurioriskiä. Tilastollisesti suurimmat tulovirtaamat Jäälinjärveen voivat olla noin viisi kuutiometriä sekunnissa.

Bioremediaatiotutkimuksen siltarakenteet alkavat vapautua jäistä Kalamäessä. Tutkimuslautat kiinnitetään hoitosiltoihin lähiaikoina.

 

Jäsentiedote 1/2016

Kuluvan vuoden toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä: Jäsentiedote 1-2016. Seuraa yhdistyksen toimintaa aktivoimalla etusivun oikeassa reunassa oleva palvelu kirjoittamalla siihen sähköpostiosoitteesi. Saat sähköpostiisi viestin aina kun sivustolla tapahtuu jotakin.

Hyvää alkutalvea ja joulun odotusta kaikille!

 

 

Tulva vaihtanut jo Jäälinjärven veden

Jäälinjärven tilavuus tämänhetkisellä vedenkorkeudella on noin 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Tulvan alkamisen jälkeen vettä on tullut jo 2,4 milj. kuutiometriä.

Nyt vettä tulee noin 140 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Eniten vettä tuli 10. huhtikuuta noin 250 000 kuutiometriä. Tuloveden laatu on silmämääräisesti hyvä, kuten yleensäkin keväisin. Kiintoaineongelma alkaa vasta, kun pohjavedet alkavat tulvan jälkeen purkautua.

 

Kolme neljäsosaa Jäälinjärveen tulevasta vedestä virtaa Kalamäen pääpadon yli

Kolme neljäsosaa Jäälinjärveen tulevasta vedestä virtaa Kalamäen pääpadon yli

Tulovirtaaman huippu jo ohi?

Sulaminen käynnistyi nopeasti viime viikon lopulla, ja tulovirtaaman huippu Jäälinjärveen oli viime sunnuntaina noin 2,9 kuutiometriä sekunnissa. Viime vuoden huippu oli pari viikkoa myöhemmin ja suuruudeltaan 3,2 kuutiometriä sekunnissa. Tällä hetkellä tulovirtaama on noin 2 kuutiometriä sekunnissa. Lähipäivinä tulva todennäköisesti hiipuu yhä,  kun yöpakkaset hidastavat sulamista. Jos kovia sateita ei tule, viime sunnuntain virtaama jäänee tämän kevään huippulukemaksi. Patorakenteet toimivat hyvin eikä tulvavesien johtamisessa ole ongelmia.

Kalamäen tulvapato johtaa vedet ohitusuomaan

Kalamäen tulvapato johtaa vedet ohitusuomaan

Kalamäen pääpato on näyttävä ja toimii hyvin.

Kalamäen pääpato on näyttävä ja toimii hyvin. Myös uusi silta-aukko hoitaa tehtävänsä.

Rankkasade nosti suuren tulvan

Jäälissä satoi vettä lähes 60 millimetriä vuorokauden aikana. Se vastaa noin kuukauden normaalia sadantaa. Virtaamat Saarisenojassa ja Korteojassa suunnilleen kymmenkertaistuivat sateen seurauksena. Kalamäen rakenteet näyttävät toimivat hyvin. Tulvapato hoitaa ohijuoksutukset automaattisesti. Korteojan tulvapatoa on jouduttu avaamaan käsin.

Kalamäen pato syystulvalla

Kalamäen pato syystulvalla

Tulvapato 190915

Tulvapato 190915

Komeat kuohut Korteojan padolla 190915

Komeat kuohut Korteojan padolla 190915

Alkukesän tulovesimäärä valtavan suuri

Jäälinjärven vesi on nyt hyvin sameaa. Järveen on alkukesän aikana tullut moninkertainen määrä vettä normaaliin verrattuna. Tavallisesti Jäälinjärven vesi on kevättulvan jälkeen melko kirkasta. Kesän mittaan järveen tulee ruskeaa vettä, joka sisältää paljon kiintoainesta. Sitä mukaa kun vesi järvessä vaihtuu, myös järven vesi muuttuu tummemmaksi. Tänä kesänä järven vesi on vaihtunut kesäkuun alusta lähtien jo kahteen kertaan, joten järvi on täynnä heikkolaatuista ojavettä. Osaltaan veden ilmettä heikentävät myös kuusen ruosteen laskeumat. Analyysitulosten mukaan uudet kosteikot näyttäisivät toimivan, mutta tällaisissa olosuhteissa ne eivät alkuunkaan riitä tulevien vesien puhdistamiseen. Tulovesimäärän kertymät viime vuosilta näet täältä Tulovesimäärä Jäälinjärveen

Jäälinjärveen tulee paljon melko hyvää vettä

Kesän ensimmäiset vesinäytteet otettiin 22. kesäkuuta Saarisenojasta, Korteojasta ja Jäälinjärven luusuasta. Kosteikoiden vaikutuksista analyysit eivät kerro mitään, sillä ojissa vallitsee edelleen tulva. Esim. Kalamäen tulvapato on ollut pakko pitää auki lähes jatkuvasti. Kosteikoilla ei siis ole näissä olosuhteissa edellytyksiä toimia.

Tulevan veden kiintoainepitoisuudet ovat pienet verrattuna normaaliin kesätilanteeseen. Saarisenojassa pitoisuus oli 8,5 mg/l, kun normaalisti lukemat kesällä liikkuvat 30 – 50 suuruusluokassa. Korteojan pitoisuus oli 4,1 ja Jäälinjärven luusuassa 3,2 mg/l. Järveen ei siis jää paljon kiintoainetta. Ravinteiden pitoisuudet ovat kohtalaisen alhaiset. Väriltään Korteojan vesi on tumminta, väriluku 330. Saariseojan luku on 260 ja Jäälinjärven luusuan luku 160. Järvestä lähteväkin vesi on siis aika tummaa. Vedet ovat hieman happamia pH:n vaihdellessa välillä 5,6 … 6,1.

Vesivolyymit ovat hurjan suuret. Huhtikuun puolivälistä lukien Jäälinjärveen on tähän mennessä tullut vettä noin 10 miljoonaa kuutiota. Kun järven tilavuus on 2,5 milj. kuutiota, vesi on vaihtunut jo neljään kertaan. Kun tulva aikanaan loppuu, järveen jää sitä vettä mitä valuma-alueelta on viimeksi tullut. Normaaleilla kesävirtaamilla viipymä on sadan vuorokauden luokkaa.

Tulva ei hiipunutkaan

Tulovirtaamat Jäälinjärveen ovat pysyneet ajankohtaan nähden suurina. Suurin tulovirtaama Saarisenojasta ja Korteojasta oli  23. huhtikuuta 3,2 kuutiometriä sekunnissa. Tulva laski suhteellisen hitaasti niin, että kesäkuun alussa lukemat olivat noin puoli kuutiometriä sekunnissa. Viime viikonvaihteen sateet aiheuttivat uuden tulvan, ja tulovirtaama nousi nousi nopeasti yli kahden kuutiometrin sekunnissa. Vuoden keskivirtaama on alle 400 litraa sekunnissa ja normaali kesävirtaama useimmiten selvästi alle puolet siitä.

%d bloggaajaa tykkää tästä: