Blogiarkistot
Hallituksen kokous 5/2015
Yhdistyksen hallituksen viides kokous pidettiin 25. toukokuuta. Kokouksen pääteemat olivat viestintä sekä kesän vesistötarkkailuohjelma. Kokouksen pöytäkirjan löydät tääältä Hallituksen kokous 5/2015.
Vesistökunnostuspäivät Raumalla
Yhdistys osallistui jälleen valtakunnallisille vesistökunnostuspäiville, jotka pidettiin 9. – 11. kesäkuuta Raumalla. Paikalla oli puolentoistasataa aiheesta kiinnostunutta osallistujaa, niin viranomaisia, tutkijoita, vesialan ammattilaisia kuin maallikoitakin. Maastossa tutustusmiskohteina olivat mm. Säkylän Pyhäjärven vesienhoitorakenteet. Kahden päivän esityksissä saatiin monipuolista tietoa aihealueesta, aivan erityisesti hoitokalastukseen liittyvistä näkökohdista. Esitykset tulevat lähipäivinä Vesistökunnostusverkoston sivuille http://www.ymparisto.fi/vesistokunnostusverkosto.
Yhdistyksellä oli tilaisuudessa esittelypiste, jonka ympärillä käytiin paljon keskusteluja. Erityistä kiinnostusta herätti Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen tuottama Vesienhoidon käsikirja. Kirjasta pidettiin myös esittely seminaariväelle. Vesistökunnostusverkosto selvittää mahdollisuuksia kirjan painamiseen.
Tämänkertaisen vesistökunnostuspalkinnon sai Virtavesien hoitoyhdistys VIRHO, joka toimii eteläisen Suomen alueella. Epävirallisen tiedon mukaan Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys oli kolmen palkintoehdokkaan joukossa. Tällä kertaa ei haluttu palkita järvikunnostajaa.
Vesistökunnostuspäivillä 9. – 11-6.2015
Rantapohja kertoi koululaisten vierailusta
Rantapohja uutisoi Jäälin koulun kolmasluokkalaisten tutustumisen vesienhoitoon. Juttu löytyy täältä: Rantapohja koululaiset Kalamäessä 210515
Koululaiset tutustuivat Jäälin vesien hoitoon
Jäälin koulun kolmannet luokat, yhteensä yli 80 oppilasta, kävivät tutustumassa lähes valmiiseen Kalamäen kosteikkoon Jäälinjärven kaakkoispäässä. Oppilaille kerrottiin järven ravintoketjusta, raudan kulkeutumisesta maaperästä Jäälinjärveen sekä kosteikon toimintaperiaatteesta. Ranta-asutuksen kuormituksesta muistutettiin jakamalla oppilaille hyvän ranta-asukkaan ohje. Toisessa kohteessa oppilaat tutustuivat hoitokalastukseen. Nähtävillä oli aamun viidenkymmenen kilon särkikalasaalis. Oppilaat saivat tietoa pyydyksistä ja hoitokalastuksen merkityksestä. Myös kalojen anatomiaan tutustuttiin kaloja avaamalla.
Tutustumiskäynti liittyy koulun antamaan ympäristön ja luonnontiedon opetukseen. K-Supermarket Jääli järjesti vieraille tarjoilua.
Oppilaat Kalamäessä
Käsikirja esiteltiin vesiseminaarissa
Vesienhoidon käsikirja esiteltiin ”Vesistöt kuntoon yhteistyöllä” -seminaarissa Oulussa 26.11. Tilaisuudessa oli noin 140 virkamiestä, tutkijaa tai muuten vesistön kunnostuksesta kiinnostunutta. Käsikirja sai erittäin myönteisen vastaanoton. Kiinnostusta osoittaa myös runsas vierailu yhdistyksen nettisivuilla viime päivinä. Käsikirjaan päässee myös suoraan osoitteesta http://www.vesienhoidonkasikirja.fi.
VYYHTI-yhteistyö jatkui
ProAgrian hallinnoima VYYHTI-hanke (Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan) järjesti vesistöjen kunnostusta koskevat työjapajat Pudasjärvellä ja Ylikiimingissä 14. ja 16.10.2014. VYYHTI-hanke kutsui Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen edustajan molempiin tilaisuuksiin kertomaan kokemuksistaan Jäälin vesien kunnostuksessa. VYHTI-hanke päättyy kuluvan vuoden lopussa. Hankkeessa on mm. etsitty välittäjäorganisaatiota, joka voisi toimia omatoimisten vesistökunnostajien tukena.
Jäälinsoutu ja yhdistys näyttävästi Rantapohjassa
Puolet Rantapohjan aukeamasta täyttyi Jäälinsoudusta. Lue juttu täältä: Rantapohja 120814
Yhdistys esittäytyi Jäälinsoudussa
Jäälin asukasyhdistyksen soututapahtumaa vietettiin helteiden hellitettyä leppeissä tunnelmissa. Kirkkovenesoudun voitti perinteisesti Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys. Vesienhoitoa esiteltiin soutamisen lomassa yhdistyksen esittelypisteessä. Monissa keskusteluissa kävi ilmi, että uintikokemukset Jäälinjärvessä ovat parantuneet eikä iho likaannu samalla tavalla kuin aikaisemmin. 
Yhdistys osallistui valtakunnallisille vesistökunnostuspäiville
Iisalmessa järjestetyille vesistökunnostuspäiville osallistui jälleen toistasataa kunnostuksen asiantuntijaa tai aiheesta kiinnostunutta. Kotimaisia puheenvuoroja käyttivät kahden ministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen edustajien lisäksi paikalliset toimijat. Erityisen ansiokas puheenvuoro kuultiin omalla alueellamme toimivasta VYYHTI-hankkeesta (”Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan”). Teemaryhmissä käsiteltiin mm. valuma-alueen kunnostusta ja hoitokalastusta.
Esittelyt ja puheenvuorot hoitokalastuksesta olivat yhdistyksen kannalta erityisen arvokkaita. Moninaiset keskustelut asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kanssa niin tutustumiskäynneillä kuin illallistilaisuudessa laajensivat omia näkemyksiä.
Onnistuneen toiminnan edellytyksenä nähtiin ja painotettiin yleisesti eri toimijoiden yhteistyötä, ja tässä mielessä yhdistyksemme toiminta on tämän linjan mukaista. Kiimingin- Jäälin vesienhoitoyhdistys oli ainoa pieni toimija osanottajien joukossa. Yleisesti tavoitteeksi asetettiin joukon laajentaminen pienten toimijoiden suuntaan. Esitysten materiaalit löytyvät osoitteesta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Mika_verkosto/Vuosiseminaarit . Sieltä löytyy myös yhdistyksen viimevuotinen puheenvuoro (Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli).
Viemäröinnistä vilkasta keskustelua
Runsaan kolmenkymmenen hengen joukko kokoontui Jäälinmajalle keskustelemaan Heikkisentien viemäröintihankkeesta 6. helmikuuta. Faktatietoa tilaisuuteen toivat Riitta Lindström ja Esko Penttinen Oulun Vedestä sekä verkoston suunnittelija Jussi Mettälä Sweko Oy:stä. Ympäristö- ja lainsäädäntönäkökohdista kertoili ja kysymyksiin vastaili Hannu Salmi Oulun seudun ympäristötoimesta.
Keskustelu oli vilkasta, monipuolista ja antoisaa. Kiinnostusta herättivät niin tekniset kysymykset kuin tietysti kustannukset. Tämän hetken näkemyksen mukaan liittymisen kokonaiskustannus on noin 6000 – 7000 euroa. Tästä Oulun Veden liittymismaksu tavanomaiselle omakotitalolle on 2770 euroa, ja sillä katetaan runkojohdon kustannus. Loppuosa muodostuu taloliittymän kustannuksista, joista taas valtaosa tulee kiinteistökohtaisesta pumppaamosta – kysymyksessähän on paineviemärijärjestelmä. Samaa pumppaamoa voi käyttää kaksi tai kolmekin lähellä toisiaan sijaitsevaa kiinteistöä, jolloin kustannus alenee huomattavasti. Liittymiskustannuksia pienentävät mahdollinen valtion avustus 10 – 15 prosenttia, taloliittymien yhteishankinnat ja yhteinen kilpailuttaminen sekä kotitalousvähennys ja joidenkin kohdalla vielä ehkä erityisavustukset.
Tilaisuudessa kuultiin, että kiinteistöpumppaamoista on saatu hyviä kokemuksia. Niiden käyttökustannus on muutamia euroja vuodessa. Huoltoväli on vuosia, jopa kymmenen. Jos tulee häiriö, pumppu on suhteellisen helppo ja nopea vaihtaa toiseen korjauksen ajaksi. Häiriön varalta liittyjien kannattaa hankkia yhteinen varapumppu.
Saatuaan tilaisuudessa myönteisen vastaanoton hanke etenee nyt vauhdilla. Seuraavaksi jalkaudutaan kiinteistöille, katsotaan sopivat johtojen linjaukset ja tehdään liittymissopimukset. Tämän vaiheen on määrä olla valmis maaliskuun loppuun mennessä. Jos liittymisaste ylittää vaaditun 70 prosenttia, hanke lähtee urakkakilpailuun. Lopulliset kustannukset ovat selvillä kesän alussa. Rakentaminen alkaisi loppukesällä, kuitenkin niin, ettei asukkaiden kesäelämää tarpeettomasti häirittäisi parhaaseen aikaan.
Painevimärijärjestelmästä saat lisätietoa näistä linkeistä: Paineviemäri ; Poimintoja SKTn aineistosta
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 