Blogiarkistot
Talkoopanos edelleen runsas
Yhdistyksen jäsenet tekivät 1440 talkootuntia vuonna 2013. Talkoihin osallistui 20 henkilöä. Tuntimäärä pieneni hieman edellisvuotisesta lähinnä siksi, että suurempiin rakennustöihin päästiin vasta aivan vuoden lopulla. Kun talkootapahtumia oli aikaisempaa vähemmän, myös osallistuneiden henkilöiden lukumäärä pieneni.
Suurin tuntimäärä, noin 400, käytettiin EAKR-rahoitteiseen hankkeeseen, paitsi rahoitushakemukseen ja hallinnointiin, myös Korteojan hankkeen toteuttamiseen. Poikkeuksellisen paljon tunteja, noin 250, kului hankkeiden valmisteluun, kuten lupakäsittelyyn ja muihin viranomaistoimiin, sopimuksiin, rahoituksen järjestämiseen yms. Erittäin merkittävän osan tästä muodostaa Kalamäen kosteikon luvanhaku ja lupaprosessin hoito. Nyt kaikkien tärkeiden hankkeiden oikeudelliset edellytykset ovat kunnossa. Paljon talkootyötä käytettiin myös hoitokalastukseen, aiemmin tehtyjen rakenteiden kunnostukseen sekä viestintään.
Vuonna 2014 talkoita tulee tarjolle runsaasti. Korteojan ja Kokkojärvenniityn kosteikoiden rakentaminen jatkuu talvella, jos pehmeiköt saadaan jäädytetyksi kantaviksi. Myös Kalamäen kosteikon työt pyritään aloittamaan, mikäli rahoitus onnistuu. Katso talkoiden tuntijakauma täältä: Talkoot kohteittain .
Korteojan kosteikon rakentaminen alkoi
Korteojan kosteikon vesitysjärjestelmän rakentaminen alkoi 10. joulukuuta. Korteojan uomaa siirretään vajaan 200 metrin matkalla. Uuden uoman alapäähän tulee säätö- ja sulkupato tulvavesien johtamista ja Korteojan mahdollista huoltoa varten. Pato on tyypiltään neulapato, joka siis suljetaan pystylankuilla. Patoelementti on kooltaan 8,5 x 3 metriä. Se koottiin rannalla ja nostettiin kokonaisena paikalleen. Patoon tulee kävelysilta uuden uoman yli. Nykyisen uoman kohdalle tehdään rumpu. Varsinainen kosteikko ja sille johtava vesitysoja sijaitsevat pehmeiköllä. Tarpeellinen konetyöskentelyalue jäädytetään ja työt tehdään kevättalvella. Kosteikon yleisjärjestelypiirustus on täällä: Korteojan kosteikko.
Patoelementtiä kuljetetaan paikalleen. Padon tiiviys varmistetaan suodatinkankailla, jotka levitään uomaan elementin asentamisen jälkeen
Jäälin vesien kunnostus Oulu Radiossa
Oulu Radio lähetti Jäälin vesien hoidosta varttitunnin haastattelun, jossa toimittaja Arto Veränkorva selvitteli asiaa Birger Ylisaukko-ojan kanssa. Jutussa käytiin monipuolisesti läpi ongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet, rahoitus sekä yhdistyksen toiminta yleensä. Toimittaja korosti valtakunnallista edelläkävijäasemaa. Myös Oulu Radion nettisivuilla on aiheesta lyhyt juttu, joka painottuu hieman toisin kuin radiojuttu. Löydät sen osoitteesta http://yle.fi/uutiset/limaleva_katosi_jaalinjarvesta/6893814
Kalamäen kosteikolle lupa
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi luvan Kalamäen kosteikon rakentamiseen Jäälinjärven kaakkoispäähän. Hanke toteutetaan Maveplan Oy: laatiman teknisen suunitelman mukaan. Rakentaminen on aloitettava viimeistään neljän vuoden kuluessa ja saatettava päätökseen viimeistään kuuden vuoden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Muutoin päätös raukeaa. Rakentamistyön aikaisia vaikutuksia veden laatuun on tarkkailtava. Myös padon yläpuolisia vedenkorkeuksia on tarkkailtava kahden vuoden ajan padon käyttöön otosta. Lupahakemus jätettiin kuluvan vuoden maaliskuussa. Lupaan liittyy myös ns. valmistelulupa, jonka nojalla rakentaminen saadaan aloittaa, vaikka päätöksestä valitettaisiin. Lupapäätös on luettavissa täältä: Kalamäki lupa 161013.
Kalamäen kosteikko on yhdistyksen suurin yksittäinen hanke. Kosteikkoalueen kokonaispinta-ala on noin 6 hehtaaria. Avovesialuetta muodostuu 0,8 hehtaaria. Kosteikkoalue muotoillaan niin, että siihen muodostuu syvännealueita sekä ns. ”nolla-alueita”, joilla vedenpinta on suunnilleen maanpinnan tasossa. Muotoilulla tavoitellaan monipuolisia olosuhteita erilaisille eliöille, erityisesti vesilinnuille. Hankkeen rahoitusratkaisut ovat vielä avoinna.
VYYHTI-hanke järjesti tutustumiskäynnin Jääliin
ProAgrian hallinnoima VYYHTI-hanke – Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan – kutsui vesistökunnostuksesta kiinnostuneita tahoja tutustumaan Jäälin vesien hoitoon. Vieraita saapui peräti Pudasjärveltä ja Iin Olhavasta asti. Kiinnostuneille esiteltiin sekä VYYHTI-hanketta että Kiimingin – Jäälin vesenhoitoyhdistyksen toimintaa. Kokoontumisen päätteeksi käytiin tutustumassa Kokko-ojan haaran pintavalutusjärjestelyihin.
Tietoa yhdistyksestä Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmälle
Yhdistys esitteli toimintaansa Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmälle. Tämä on laaja kokoonpano, joka liittyy vesipuitedirektiivin täytäntöönpanoon. Direktiivin mukaan kaikkien vesien tulisi olla hyvässä ekologisessa tilassa vuoteen 2015 mennessä. Hyvään tilaan pääsemiseksi ELY-keskus laatii vesienhoitosuunnitelmn ja toimenpideohjelman kerran kuudessa vuodessa. Yhteistyöryhmä seuraa ja kommentoi suunnitelma-asiakirjoja. Yhteistyöryhmän toimialueena on Iijoen ja Oulujoen vesistö sekä niiden välissä olevat vesistöt kuten Kalimenjoki.
Yhdistyksen puheenvuorossa muistutettiin siitä, että ihmisen näkökulma ei sisälly direktiiviin lainkaan. Niinpä esimerkiksi Jäälinjärvi on hyvässä ekologisessa tilassa, eikä direktiivi edellytä toimenpiteitä sen kunnostamiseksi. Puheenvuorossa todettiin, että kunnostus jatkuu kumppanuusmallilla ja heitettiin kysymys, mihin vesipuitedirektiiviä tarvitaan. Puheenvuoron diat löydät täältä. Yhdistys vesienhoitoryhmässä 190913
ELY myönteinen Jäälinojan kosteikoille mutta hankkeet eivät toteudu
Metsäkeskus on suunnitellut Jäälinojan varteen neljä kosteikkoa, joiden päätarkoituksena on pidättää valuma-alueelta tulevaa rautasaostumaa joutumasta Jäälinojaan. ELY-keskus antoi lausunnon kosteikoiden vesilain mukaisesta luvantarpeesta. ELY katsoi, ettei vesilain mukaista lupaa tarvitse hakea, jos maanomistajat antavat hankkeille suostumuksensa. Myöskään Laivakankaan pohjavesialueen läheisyys ei aiheuta luvan tarvetta. ELY:n lausunto on luettavissa täältä: ELYn lausunto 290813 . Kosteikot eivät kuitenkaan voi toteutua, koska maanomistajien suostumusta hankkeille ei ole saatu. Metsäkeskus oli varautunut toteuttamaan hankkeet valtion rahoituksella.
Yhdistys esittäytyi Koitelin Metsäpäivässä
Kiimingin Metsänhoitoyhdistys järjesti koko perheen metsäaiheisen tapahtuman Koitelissa lauantaina 31.8. Vesienhoitohdistyksellä oli tilaisuudessa esittelypiste, ja myös esittelypuheenvuoro käytettiin.
Vesienhoitoyhdistyksen tavoitteena on toteuttaa vesienhoitorakenteet niin, ettei metsätalousvahinkoja aiheutuisi. Aivan kaikkia vahinkoja ei kuitenkaan voida välttää, jolloin Metsänhoitoyhdistys on luonteva taho arvioimaan vahingot. Vesienhoitoyhdistys toivoo, että vesiensuojelunäkökulma otettaisiin huomioon myös kunnostusojituksissa. Toisaalta vesienhoitoyhdistyksen toimenpiteet tehostavat merkittävästi metsätalouden omia vesienhoitotoimia. Metsänomistajien kannalta tilanne on sillä tavoin edullinen, että vesienhoitoyhdistys hoitaa ja pitää itse kunnossa toteuttamansa rakenteet. Tavanomaisten vesienhoitorakenteiden kunnossapito kuuluu maanomistajalle.
Yhdistys tunnettiin valtakunnallisilla vesistökunnostuspäivillä
Yhdistyksen toiminta kiinnosti Lahden kolmipäiväisillä vesistökunnostuspäivillä. Yhdistystä esiteltiin Sibeliustalon Metsähallissa diashown, taulujen, esitteiden ja keskustelujen avulla. Yhdistyksen toimintamallista oli pyydetty puheenvuoro seminaarin sessioon ”Vesistökunnostuksen hyvät käytännöt – esimerkkejä onnistuneista hankkeista”. Päivillä oli noin 130 osallistujaa, joista lähes parikymmentä tuli muualta Euroopasta kansainvälisen Restore -tutkimusprojektin loppuseminaariin.
Tutustumiskohteina Lahdessa esiteltiin kemiallista saostusta, elektro-osmoosikokeilua, kalojen vaellusesteen poistoa sekä kyläyhteisön vesistö- ja elinympäristökunnostuskohteita. Esittelykohteet olivat mittasuhteiltaan pieniä, ja niihin nähden Jäälin toteutetut kohteet saivat tuhdin arvokorotuksen. Lahden Vesijärvi, jonka kunnostukseen kaikki esittelykohteet liittyvät, on joutunut aikanaan huonoon tilaan siksi, että siihen on johdettu Lahden kaupungin jätevedet. Vuosikymmeniä jatkuneen kunnostustoiminnan tuloksena järven tila on huomattavasti parantunut. Vesijärvisäätiö käyttää edelleen rahaa järveen noin miljoona euroa vuodessa. Parhaimmat tulokset on saatu hoitokalastuksella. Vesijärven pinta-ala on Jäälinjärveen nähden satakertainen, ja veden vaihtuvuus siinä on hidas.
Päivillä jaettiin ensimmäistä kertaa Vuoden vesistökunnostaja –palkinto. Sen sai Vesijärvi-aktiivi Juha Keto eräänlaisena ”elämäntyöpalkintona” vuosikymmeniä jatkuneesta sinnikkäästä työstä Vesijärven hyväksi.
Oman yhdistyksemme kannalta innostavaa oli, että Jäälin toimet olivat hyvin laajalti osanottajien tiedossa ja herättivät paljon kiinnostusta. Yhdistyksen puheenvuoroa kommentoidessaan vasta palkittu vesistökunnostaja totesi, että yhdistyksen toiminnassa on kaikki elementit paikallaan, ja toiminnan jatkuvuus pitää kaikin keinoin turvata. Puheenvuoron diat löydät täältä: Jäälin malli
Pintavalutus vähentää rautasaostumaa
Ensimmäisen analyysin mukaan Kokko-ojan pintavalutusalue vähensi vedessä kulkeutuvaa kiintoainetta neljäosalla. Myös silmämääräisesti on havaittavissa, että alueelle laskeutuu runsaasti ruskeaa saostumaa. Kokko-ojan padolla ja puusuisteilla aikaan saatu pintavalutusalue on suhteellisen pieni. Pintavalutuksen odotetaan lisäksi tehostuvan, kun alueelle syntyy siellä viihtyvä kasvillisuus. Viime syksynä rakennettua pintavalutusaluetta ei toistaiseksi ole saatu kokonaan käyttöön alemman padon teknisten ongelmien vuoksi. Vahvoja viitteitä on kuitenkin siitä, että koko valuma-alueelle sunniteltujen toimenpiden toteuttaminen voisi vähentää kiintoaineen valuntaa Jäälinjärveen huomattavasti.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 