Blogiarkistot
ELY-keskus antoi Oulun kaupungille huomautuksen Leppiojan kaivusta
Näppärinkangas on uusi asuinalue Jäälissä. Asemakaavan vahvistamisen jälkeen Oulun kaupunki on toteuttanut alueella kaavan edellyttämää kaupunki-infraa. Alueella sijaitsee mustaliuskevyöhykkeitä. Sen vuoksi vesienhoitoyhdistys on pyrkinyt huolehtimaan siitä, ettei pohjaveden pintaa alennettaisi tarpeettomasti. Kaava sisältääkin tätä tarkoittavat määräykset.
Kaavamääräyksistä huolimatta kaupunki kaivoi tarpeettomasti kaava-alueen rajalla olevan Leppiojan. Vesistön valvoja (ELY-keskus) on pyytänyt kaupungilta selvitystä asiasta. Sen perusteella ELY-keskus on päätynyt antamaan kaupungille huomautuksen. Siinä ELY-keskus toteaa, että Leppioja on vesilain mukainen noro, joka on mahdollisesti osittain ollut luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. Vesilain mukaan noron luonnontilan vaarantaminen on kiellettyä ilman poikkeuslupaa. ELY-keskus katsoo, että Leppiojaan kohdistuneet toimenpiteet ovat olleet laajamittaisia ja mahdollisesti kohdistuneet osin luonnontilaiseen uomaan. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Leppiojan perkaus on toteutettu tarpeettoman syvänä kaivuna, joka on voinut lisätä pohjaveden purkautumista
alueella. Toimenpiteistä on voinut aiheutua haittaa vesiluonnolle, esimerkiksi kiintoainekuormituksen ja rautasakan määrän lisääntymisenä.
Lisäksi ELY-keskus edellyttää, että kaupunki toteuttaa alueella korjaavat toimet ja toimittaa niitä koskevan suunnitelman hyväksyttäväksi tammikuun 2026 loppuun mennessä.
Leppioja perkauksen jälkeen 17.6.2025
Pieni osa Leppiojan suuta on jätetty perkaamatta.
Rautaa purkautuu kaivettuun Leppiojaan, kun pohjaveden pintaa on alennettu.
Yhdistys auttoi kaupunkia ongelmapuun poistamisessa
Jäälinjärven Rantatien varressa ollut rantakoivu aiheutti ongelmia kaupungille. Alue on kaupungin omistama ja sitä käytetään venerantana. Koivuun oli kiinnitetty kettingillä monia veneitä. Yksi veneistä oli ollut käyttämättä vuosia, ja niinpä sen kiinnityskettinki oli hirttänyt puun kuoliaaksi. Kuolleesta puusta muodostui turvallisuusriski. Veneiden poistaminen oli kaupungille ongelma, sillä kettinkien katkaisemista olisi pitänyt järjestää kuulemiset ym. proseduurit.
Koivu oli kallistunut järvelle. Yhdistys ehdotti veneiden perien siirtämistä niin, että koivu voitiin kaataa muodostuneeseen aukkoon ja järveen turvallisesti. Katkaisukohta oli kettinkien yläpuolella. Yhdistys hoiti puun pois järvestä ja tekee siitä polttopuita laavuille tai Jäälinmajalle.
Jääli -tietoa Pohjois-Pohjanmaan vesistökunnostuspäivillä
Pohjois-Pohjanmaan kunnostuspäivät kokosi yli kuusikymmentä vesiasioista kiinnostunutta. Ohjelma oli monipuolinen ja tilaisuudessa esiintyi monia maan parhaita asiantuntijoita. Erinomainen aineisto on julkaistu osoitteessa Materiaalit / ProAgria Oulu Jääli oli näkyvästi esillä sekä puheenvuoroissa että keskusteluissa. Rautailmiötä käsiteltiin Oulun yliopiston puheenvuorossa Rautavirta-tutkimuksen pohjalta. Vesienhoitoyhdistys oli saanut oman puheenvuoronsa otsikolla ”Palkitut Jäälinjärven kunnostajat”. Esitys kattoi yleisellä tasolla Jäälin kunnostuksen vaiheet ja toimenpiteet, esitteli tulosten seurantaa ja painotti viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitystä. Diat ovat katsottavissa täältä:
Korteojan padon peruskorjaus on valmis
Korteojan pato on remontoitu perusteellisesti. Alkuperäisestä padosta säilytettiin vain patolevy, koska sen tiivistepinta oli kunnossa. Itse padon rakenteet olivat taipuneet ja liukuneet, ja pato oli vaarassa kaatua. Myös virtauksen hallinta oli työlästä, koska tulva tullessa padon aukkoa oli avattava nopeasti, jotta tulva ei nousisi liikaa.
Padon tukirakenteet ovat korjauksen jälkeen järeät. Virtausaukkoa on laajennettu niin, että tulvavedet pääsevät purkautumaan ilman paldon avausta. Alapuolen syöpyminen on estetty virranohjaimilla, suodatinkankaalla ja järeällä kiviverhouksella.
Padon tarkoitus on nostaa Korteojan vesi kaivetusta uomasta läheiselle suolle, missä vesi virtaa hitaasti mutkitellen ja purkautuu pieninä puroina takaisin Korteojan uomaan noin kaksisataa metriä padon alapuolella. Rakennelma poistaa vedessä olevia ravinteita hyvin. Typen liukoiset fraktiot vähenevät jopa 60 – 70 prosentilla.
Korteojan pato peruskorjauksen jälkeen. Vesi on laskettu talveksi normaalia käyttötilannetta alemmaksi, jotta vältettäisiin alempana sijaitsevan Heikkisentien routavaurioita.
Jäälinjärvestä puhuttiin Helsingissä
Helsingin musiikkitalossa on parhaillaan menossa puumateriaalin käyttöä vesistökunnostuksessa koskeva seminaari (”Puupuhdistamot maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa”). Yhtenä aiheena on Jäälin RautaVirta -tutkimus, jota esittelee tutkimuksen tekijä, väitöskirjatutkija Markus Saari Oulun yliopistosta. Markus esitteli hyvin Jäälin rautailmiön ja tutkimuskokonaisuuteen liittyvät asiat. Puunippujen vaikutus raudan pidättymiseen on varsin pieni, mutta toisaalta Kalamäen tutkimuskohde ei ole siltä kannalta optimaalinen. Puunipuillla voi olla luontevia sijoituskohteita pienemmissä ojissa valuma-alueen eri osissa.
Puuaineksen käytöstä on yleisesti saatu jopa hämmästyttävän hyviä tuloksia ravinteiden pidättäjänä ja vesisekosysteemin monimuotoisuuden lisääjänä.
Seminaarin striimaus on katsottavissa pari viikkoa tilaisuuden jälkeen osoitteesta https://vimeo.com/event/2396826.
Jäälin suosimulaattori Vesistökunnostusverkoston uutiskirjeen kansijuttu
Valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto julkaisee uutiskirjeessään säännöllisesti kunnostusaiheisia juttuja. Viimeisimmän uutiskirjeen ”kansikuvana” on Jäälin Järviallas. Jutun viesti on, että suosimulaattorin perusteella voidaan päätellä kunnostusojituksen taloudellinen kannattavuus. Jutun ovat kirjoittaneet Birger Ylisaukko-oja ja Hannu Hökkä Luonnovarakeskuksesta. Uutiskirjeen löydät täältä: https://www.vesi.fi/vesistokunnostus-uutiskirje/arkisto/elokuu-2022/ .
Kaleva julkaisi selvennyksen polkukeijujuttuunsa
Kaleva julkaisi jääliläisten selvennyksen Kalevan 9.7. julkaisemaan maastopyöräilyjuttuun, jossa nostettiin esiin pyöräilyharrastajien omavaltaisuuksia. Otsikon perusteella saattoi ymmärtää, että näin tapahtuisi myös Jäälissä. Mielipidepalstalla julkaistussa selvennyksessä todetaan, että Jäälissä luvat ovat kunnossa. Samalla ilmaistaan kiitollisuus maanomistajille siitä, että Jääli – Koiteli -reitti on voitu toteuttaa. Selvennyksen voit lukea täältä:
Suosimulaattori sai asiallisen vastaanoton
Alun toistakymmentä maanomistajaa kiinnostui suosimulaattorista ja saapui Huttukylän nuorisoseuran talolle tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen. Suosimulaattori antaa metsikkökuviokohtaisesti tiedon, missä tilanteessa ja olosuhteissa kunnostusojitus on taloudellisesti järkevää. MTK:n puolelta tuli esiin, että kunnostusojituksen hehtaarikustannus on keskimäärin yli 900 euroa. Hyvin monilla alueilla kunnostusojituksen tuottama lisäkasvu jää niin pieneksi, ettei se kata kustannusta. LUKEn puheenvuorossa puolestaan tuli esiin, että tuhkalannoitus tuottaa kunnostusojitukseen verrattuna moninkertaisen lisäkasvun, ja sen kustannus jää alle puoleen ojituskustannuksesta. Osallistujat saivat kotiin viemisiksi kartan kunnostusojitusten tuottamasta lisäkasvusta kuvioittain eri ojitussyvyyksillä sekä taulukon tulosten soveltamiseksi omille kuvioilleen.
Jäälinjärven rautaongelman selitykseksi ovat osoittautuneet syvät ojitukset mustaliuskealueilla. Yhdistyksen tavoitteena on, että kannattamattomia kunnostusojituksia vältettäisiin. Siellä missä kunnostusojitus on tarpeellista, tarpeettoman syviä ojia tulisi välttää.
ProAgria julkaisi kirjoituksen Jäälin rautaongelmasta
ProAgria pitää yllä VYYHTI-verkoston vesiaiheista blogia. Tällä kertaa blogissa julkaistiin Birger Ylisaukko-oja kirjoitus ”Kun ratkaisuja ei ole tarjolla, ne on etsittävä”. Voit lukea kirjoituksen täältä: https://www.proagriaoulu.fi/fi/kun-ratkaisuja-ei-ole-tarjolla-ne-on-etsittava?utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Ajankohtaista%20vesienhoidosta%20-%20tule%20mukaan%20kevaan%20ja%2
Jääli-tietoa Leijonille
Valtakunnallinen Lions-järjestö toteuttaa kuukausiwebinaareja. Maaliskuun teema oli ympäristö – elämänmittainen tehtävä. Tilaisuudessa esiteltiin kaksi esimerkkitapausta, joista toinen oli Jäälin omatoiminen kehittäminen, erityisesti Jäälinjärven kunnostaminen. Webinaarissa oli nelisenkymmentä osallistujaa eri puolilta Suomea.
LC Jääli osallistuu Jäälin kehittämiseen yhteistyössä muiden jääliläisten toimijoiden kanssa. Koiteli-reitille LC-Jääli on toteuttanut omana hankkeenaan Kalamäen laavun, osallistunut muihin talkoisiin ja rahoittanut osan pitkoksista. Reitin ylläpidossa LC Jäälin vastuulle on sovittu laavujen polttopuuhuolto.
Kuvat: LC Jääli kunnosti myös vanhan Saarisenojan laavun ns. Rantareitille (Antero Stenius)
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 