Blogiarkistot
Kansainvälinen opiskelijaryhmä tutustui jälleen Jäälin vesienhoitoon
Oulun yliopiston järjestämä kansainvälinen Korjaavan ekologian kurssi tutustui noin kolmenkymmenen hengen ryhmänä Jäälin vesien hoitoon. Vieraille esiteltiin aluksi Jäälin kappelin kokoontumistilassa yhdistyksen toimintaa ja sen tuloksia yleisesti. Esittelyn jälkeen tutustuttiin Kalamäen kosteikkoon, missä vieraille oli järjestetty kahvitarjoilu. Eniten keskustelua käytiin rautaongelmasta. Myös jo päättynyt bioremediaatiotutkimus ja sen tulokset herättivät kiinnostusta. Vaikka tutkimus ei enää jatku, rakenteet ovat paikallaan, ja sinne jätetyt kasvit olivat jälleen heräämässä eloon vietettyään talven umpijäässä. Hankkeessa on tutkittu mahdollisuuksia poistaa vedestä ravinteita kelluvien kasvien avulla. Tuloksista valmistuu diplomityö lähiaikoina.
Korjaavan ekologian kurssi on tutustunut Jäälin kunnostuskohteisiin kolmena keväänä peräkkäin. Tämän hetken tiedon mukaan kurssia ei enää järjestetä.
Kansainväliset vieraat kahvilla sateen suojassa
Vieraat bioremediaatiosillalla
Lämpöaalto vauhditti Jäälin tulvaa
Poikkeuksellinen lämpöaalto ja yöpakkasten puuttuminen vauhdittivat lumen sulamista voimakkaasti. Viime vuorokauden aikana Jäälinjärven pinta nousi 13 senttiä. Tulovirtaama järveen oli noin neljä kuutiometriä sekunnissa. Se on hieman suurempi kuin maksimi vuonna 2017 (3,9) ja huomattavasti suurempi kuin viime vuonna (3,5). Kahtena edellisenä keväänä järven pinta on käynyt noin kymmenen senttiä tämänhetkistä korkeammalla. Järven pinta jatkaa nousuaan, sillä järvestä poistuu vettä Jäälinojan kautta vähemmän kuin sinne tulee. Lähtövirtaama on tällä hetkellä noin 2,8 kuutiometriä sekunnissa.
Tulva nousee maltillisesti
Kalamäen pääpato 24.4.2019
Yöpakkaset ovat hidastaneet lumen sulamista, vaikka päivät ovat olleet lämpimiä. Tulva on nyt nousussa. Viime vuorokauden aikana Jäälinjärven pinta nousi seitsemän senttiä. Järveen tuli vettä noin kaksi kuutiometriä sekunnissa. Viime kevään tulovirtaama oli suurimmillaan 2. toukokuuta 3,5 kuutiometriä sekunnissa. Järven pinta kävi noin 40 senttimetriä tämänhetkistä korkeammalla.
Eero Laine kutsuttiin VYYHTI-verkoston ydinryhmään
VYYHTI-verkoston tavoitteena on tukea omatoimista vesistökunnostusta Pohjois-Pohjanmaan alueella. Verkosto on monitasoinen. Sen ydintoimijoiden ryhmään ovat kirjallisesti sitoutuneet Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Oulun ammattikorkeakoulu, Suomen Metsäkeskus ja ProAgria. Kuntasektorin edustajina ryhmään on kutsuttu Ylivieskan kaupunki sekä Oulun seudun ympäristötoimi.
Yhdistyksen varapuheenjohtaja Eero Laine on kutsuttu ydinryhmään paikallisten toimijoiden edustajana. Toinen edustaja on Olli Kammonen Taivalkoskelta. Ydinryhmällä on asiantuntija-asema, ja sen tarkoitus on tukea paikallisia kunnostajia tietojen vaihdolla ja asiantuntemuksella. Ryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa.
”Kelluvaa” pitkosta Koiteli-reitille
Jääliläisten yhdistysten yhteistyönä toteutettavan Koiteli-reitin rakentaminen jatkuu. Hyvin vetiselle Kokkojärvenniitylle tehdään erikoispitkos. Perustuselementit rakennetaan jään päällä. Elementtiin kuuluu 20 sentin Finnfoam-kerros, jolla on kaksi tarkoitusta: se nostaa pitkoslankut ylös vedestä ja lisäksi keventää rakennetta, jos perustukset pyrkivät painumaan liian syvälle. Jäälle rakennetut perustuselementit sidotaan väliaikaisesti toisiinsa sivuille kiinnitetyillä lankuilla. Kun elementit ovat jään sulamisen jälkeen painuneet, sivulankut irroitetaan, nostetaan perustusten päälle ja kiinnitetään pitkoslankuiksi.
Kokkojärvenniityn pitkokset sijoittuvat Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuonna 2014 rakentaman Kokkoniityn kosteikon reunaan.
”Kelluvan” pitkoksen perustukset odottavat jään sulamista ja painumista
Koulusta kotiin ison hauen kanssa
Jäälin koulun ekaluokkalaiset kävivät viettämässä ulkoliikuntapäivää Jäälinjärvellä. Jimi Väisänen oli varustautunut päivään pilkkivälineillä. Jimin pilkkiin iskikin suuri hauenvonkale, joka kaikkien riemuksi saatiin jäälle ja saaliiksi. Jimi halusi ehdottomasti viedä hauen kotiinsa, jotta siitä tehdään ruokaa. Onnittuelut Jimille ja kaikille Jäälinjärven ulkoilijoille!
Jimi ja kouluhauki. Kuva: Sanna Alalauri
Hyvänkokoisia ahvenia Jäälinjärvestä
Jäälin talvitapahtuman osana järjestettiin pilkkikilpailu Jäälinjärvellä. Voitto ratkesi hyvänkokoisilla ahvenilla. Suurin painoi 250 grammaa. Paremmuus ratkaistiin punnitsemalla kunkin pilkkijän kolme suurinta kalaa. Voittajan saalis painoi 392 grammaa. Punnitukseen tuotiin 16:n pilkkijän kalat. Niistä kertyi lähes neljän kilon saalis. Lähes kaikki olivat ahvenia. Särkiä oli vain muutamia. Kokonaissaalista ei punnittu, mutta se lienee ollut lähellä kymmentä kiloa. Kilpailuaika oli kaksi tuntia.
Jäälinjärven särkivaltainen kalakanta on saatu oikaistuksi kahdeksen vuotta jatkuneella hoitokalastuksella. Viimeisin kalastututkimus kesällä 2016 osoitti, että särkikanta on voimakkaasti supistunut ja ahvenet ovat kasvaneet.
Suttuinen sää ja sateen uhka oletettavasti pienensivät osanottajamäärää. Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin Leijonien järjestämä tapahtuma oli ohjelmaltaan monipuolinen ja kokonaisuutena onnistunut.
Järvialtaan toteutus siirtyy
Jäälinjärven kaakkoispäähän valmisteltu suuri laskeutusallas ei toteudu vielä tänä vuonna, koska rahoitus ei ole vielä ratkennut. Altaan järvestä erottava rakenne tehdään jään päältä. Kun hanke käynnistetään, täytyy olla varmuus siitä, että työt ehditään saattaa valmiiksi ennen jään sulamista. Rahoituspäätökset ovat viivästyneet, eikä tällaista varmuutta tälle talvelle enää ole. On hyvin todennäköistä, että rahoitus järjestyy seuraaville jäille.
Vesiensuojelun tehostamiseen 45 milj. euroa; Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistykseltä pyydettiin kommenttipuheenvuoro
Valtion lisäbudjetissa on 15 milj. euron määräraha vesiensuojelun tehostamiseen vuodelle 2019 sekä vuosien 2020 ja 2021 suunnitelmassa samansuuruinen esitys. Tiivistelmä tehostamisohjelmasta on luettavissa täältä: https://1drv.ms/b/s!AnEbyXyVQYoVgY8bcZnD1egwTAizHA. Pääosa rahasta on tarkoitus käyttää maatalouden ympäristökuormituksen vähentämiseen. Merkittävä tuki on osoitettu myös omatoimisiin kunnostushankkeisiin.
Ympäristöministeri Tiilikainen järjesti ohjelmasta esittely- ja keskustelutilaisuuden. Videotallenne on nettiosoitteessa http://www.mediaserver.fi/live/ym . Alussa on ministeri Tiilikaisen esitteypuheenvuoro, sen jälkeen neljä pyydettyä kommenttipuheenvuoroa ja lopussa paneeli. Yhdistyksen puheenvuoro on 59 minuutin kohdalla ja paneelipuheenvuoro ja ministerin vastaus siihen 1:29 kohdalla.
Ensimmäinen haku käynnistyy juuri ja on avoinna 10. toukokuuta asti.
Kutsu vuosikokoukseen 20.3.2019
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuosikokous pidetään Jäälinmajalla osoitteessa Rantakuja 10, Jääli, keskiviikkona 20.3.2019 alkaen klo 18. Kokouksessa käsitelläään sääntömääräiset asiat, jotka käyvät ilmi tästä linkistä avautuvasta kokouskutsusta: Kutsu vuosikokoukseen 2019 Kokouksen alussa käydään läpi vesienhoidon tilannetta laajalti. Keskeiset kokousasiakirjat avautuvat täältä: Toimintakertomus 2018 Toimintasuunnitelma 2019 Kokous on avoin myös muille kuin yhdistyksen jäsenille. Tervetuloa kokoukseen, sekä jäsenet että muut kiinnostuneet! Tilaisuudessa on kahvirtarjoilu.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 