Blogiarkistot
Jäälinjärven kalaston rakenne tervehtyy
Jäälinjärven kalastustutkimuksen kenttätyöt on tehty. Vaikka tutkimustulokset analysoidaan ja raportoidaan vasta myöhemmin, jo karkean tarkastelun perusteella kalaston rakenteen havaitaan muuttuneen terveemmäksi vuoden 2011 jälkeen, jolloin edellinen virallinen tutkimus on tehty. Särkien yksilömäärä ja biomassa ovat pienentyneet. Erityisen merkittävä muutos on nuorimmissa ikäluokissa: pieniä särkiä saatiin vain muutama, kun pääosa särjistä oli 3-4 vuoden ikäisiä. Petokalakokoisia ahvenia (yli 15 senttiä) saatiin hyvin. Lahnaa saatiin vain vähän. Järven kannalta tulos on hyvä. Suuret ahvenet kiinnostavat kalastajia pitävät särkikantaa kurissa. Lahna taas on pohjaravinnon käyttäjä, joka edistää voimakkaasti järven sisäistä kuormitusta pöyhimällä pohjaa ja vapauttamalla sieltä ravinteita. Yksi lähes kolmikiloinen hauki tuli saaliiksi. Tämä ei kuvasta järven haukikantaa, sillä suuria kaloja ei yleensäkään tutkimusverkoilla saada. Saalista saatiin kahtena yönä kaikkiaan runsaat 15 kiloa. Kalansaaliin perusteella järveä ei voida pitää rehevänä.
Kaikki kalat mitataan, lasketaan ja punnitaan.
Ahvenen vuosiluokat toisesta kesästä noin viiteen ja särjen noin neljään vuoteen. Isompia särkiä ei saatu.
Kaloja irroittavat koeverkosta Miska Etholen, Kari Tiri ja Mikko Vuolteenaho
Kalastustutkimus käynnistyi
Jäälinjärven kalaston tämänhetkinen rakenne selvitetään. Tutkimus tehdään Nordic-koeverkkosarjalla. Kolmenkymmenen metrin mittaisessa verkossa on kaksitoista eri silmäharvuutta viiden ja viidenkymmenenviiden millin välillä. Veteen on laskettu kuusi verkkoa, ja ne ovat vedessä kaksitoista tuntia. Tutkimus toistetetaan seuraavana yönä. Saaliskalat mitataan ja punnitaan lajeittain.
Edellinen raportoitu tutkimus on tehty vuonna 2011. Nyt tehtävä tutkimus tehdään mahdollisimman hyvin vertailukelpoisella tavalla, jotta muutokset kalaston rakenteessa saataisiin selville. Yhdistys on pyytänyt särkikaloja vuodesta 2011 alkaen yli seitsemäntuhatta kiloa. Tutkimuksen asiantuntijatyöt tekee Jomiset Oy. Verkkojen lasku ja nosto sekä saaliskalojen käsittely tehdään talkootyönä.
Vähemmän särkiä
Hoitokalastuksen särkikalasaalis kevään kutunoususta oli tarkalleen 1111 kiloa. Saalis pieneni edellisestä keväästä noin kolmanneksella. Kutukalojen koko oli silmämääräisesti arvioiden aikaisempaa pienempi. Nämä seikat saattavat viitata siihen, että kutuvaellukselle nouseva särkikalakanta olisi pienentynyt hoitokalastuksen seurauksena. Itse Jäälinjärvessä särjet ovat selvästi vähentyneet, ja eri puolilta järveä kuuluvat viestit kertovat, että ahvenet ovat kasvaneet. Tutkittua tietoa asiasta saadaan, kun heinäkuun lopulla uusitaan taas virallinen koekalastus.
Särkikaloja on pyydetty jo viisi vuotta. Kun saatiin tieto, että Jäälinjärvessä on vaeltava kutusärkikanta, pyynti on keskittynyt nousukaloihin vuodesta 2012 alkaen. Pyyntiin käytetään rysiä. Muut kuin särkikalat vapautetaan rysistä. Särkisaaliille ei ole löytynyt hyötykäyttöä, ja siksi kalat ovat päätyneet biojätteeksi.
Särkikalojen vähentäminen on tehokas keino vähentää järvestä ravinteita. Kalakanta muuttuu petokalavaltaiseksi, jolloin vesistön ravintoketju tervehtyy ja mm. haitallisten levien odotetaan vähenevän.
ELY-keskus myönsi avustusta Jäälin vesien hoitoon
Yhdistys sai ELY-keskukselta 23 000 euroa avustusta käytettäväksi Jäälin vesien kunnostuksen varmistamiseen ja ylläpitoon. Avustusta käytetään m. vesienhoitorakenteiden kunnossapitoon, lietteenpoistoon, hoitokalastukseen,vesi- ja kalatutkimuksiin sekä viestintään ja verkottumiseen. Avustus on enintään 50 prosenttia toteutuneista kustannuksista, joten toinen puoli toiminnasta on rahoitettava muulla tavalla. Talkootöiden osuus on tässä keskeinen. Avustus koskee vuosien 2016 – 2018 toimintaa.
Ilkivaltaa rysällä
Jäälinjärven luusuan hoitokalastusrysä on kohdannut ilkivaltaa. Rysä oli tyhjennetty, nielurakenteita väännelty mutkille ja aitaverkko nostettu ylös. Viime päivien saaliin perusteella arvioiden rysässä on ollut useita kymmeniä kiloja kutusärkiä, jotka on päästetty vapaaksi.
Hoitokalastuksella on viranomaisen ja vesialueen omistajan suostumus ja asia on kerrottu rannalla olevalla taululla. Särkikalojen pyynnillä on aivan keskeinen merkitys järven kunnostuksessa. Särkien vähentämisen tarkoitus on tervehdyttää järven ravintoketjua niin, että sini- ja limalevä vähenisi ja kalakanta kehittyisi kiinnostavien saaliskalojen suuntaan. Tämän kevään hoitokalastuksen saalis lähetyy kuuttasataa kiloa.
Yhdistyksen kohteet ovat kohdanneet ilkivaltaa aikaisemminkin. Sen vuoksi on jo päätetty ottaa käyttöön valvontakameroita.
Hoitokalastus alkoi hyvin
Hoitokalastuksen särkisaalis on viikon aikana lähes 500 kiloa. Viikon paras päivä oli keskiviikko, yli 200 kiloa. Saalis on saatu yhdellä rysällä. Nyt pyyntiin on pantu kaksi muuta rysää. Särjen kutu ei vielä ole alkanut. Kaloille ei ole löytynyt hyötykäyttöä ja siksi ne joudutaan toimittamaan biojätteenä Ruskoon.
Otto Moilanen ja Matti Kaskentola sekä keskiviikkoaamun rysäsaalis.
Hoitokalastuskausi alkoi
Särkikalojen vuotuinen rysäpyynti al0itettiin 7. toukokuuta. Särki ei vielä sanottavasti liiku, vaikka muut kalat käynnistelevätkin kutuvaihettaan. Rysästä vapautetaan muut kuin särkikalat. Viime vuonna särkikaloja saatiin runsaat 1500 kiloa. Kaikkiaan Jäälinjärvestä on vuodesta 2011 alkaen pyydetty särkiä yli 6000 kiloa.
Särkikalojen pyynnillä pyritään vaikuttamaan järven ravintoketjuun niin, että haitalliset levät vähenisivät ja petokalakannat (esim. suuret ahvenet) vahvistuisivat. Särjet vapauttavat ravinteita järven pohjasta ja pitävät siten yllä vesistön rehevyyttä.
Alkavana kesänä uusitaan virallinen koekalastus. Siitä nähdään, miten järven kalakanta on muuttunut hoitokalastuksen seurauksena.
Talkoopanos pieneni – silti mittava
Jäälin vesien hoitoon käytettiin 1130 tuntia talkootyötä vuonna 2015. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä väheni lähes 600:lla tunnilla, mutta vuosi 2014 olikin poikkeuksellinen; silloin muun muassa tuotettiin Vesienhoidon käsikirja. Vuonna 2015 talkoisiin osallistui 19 henkilöä.
Päättyneenä vuonna suurin talkoopanos, lähes 500 tuntia, kohdistui Kalamäen kosteikon rakentamiseen. Muita suoraan vesistöön kohdistuvia toimia olivat hoitokalastus ja rakenteiden hoito ja kunnossapito. Näihin käytetiin yhteensä lähes 200 tuntia. Viestinnän talkoopanos oli suuri siksi, että tuotettiin yhdistyksen toimintaa esittelevä video ja uusittiin yhdistyksen yleisesite. Myös vierailuja oli useita. Hallinnon talkoopanoksesta puolet muodostuu kokouksista ja toinen puoli mm. asiakirjojen laadinnasta, rahoituksen hankinnasta, viranomaisyhteydenpidosta sekä monenlaisista ”junailuista” ja valmisteluista.
Talkoiden jakautuminen eri osatehtäviin käy ilmi oheisesta graafista Talkoot 2015
Ennätyksellinen hoitokalasaalis
Jäälinjärven särkikalojen pyynti onnistui erinomaisesti. Kevään ja alkukesän saalista kertyi yhteensä 1346 kiloa. Pääosa siitä on merestä noussutta kutusärkeä. On ilmeistä, että tämä näkyy Jäälinjärven särkikannassa. Jo aiempina kesinä muutos on näkynyt kalastustutkimuksissa, vaikka saaliit ovat tyypillisesti jääneet noin kolmaosaan tämänkesäisestä.
Särkien vähentämisen tarvoitteena on lisätä järven petokalakantoja, erityisesti ahventa. Tämän toivotaan vaikuttavan ravintoketjuun niin, että myös haitalliset levät vähenisivät. Särkikalat myös rehevöittävät järveä pöyhimällä pohjaa, jolloin sinne laskeutuneet ravinteet palaavat vesikiertoon.
Valtaosa särjistä on jouduttu toimittamaan jätekeskukseen kompostoivaksi. Joitakin särkikalaravinnon käyttäjiä on kuitenkin ilmaantunut.
Tonni kutusärkiä poistettu
Nousevien kutusärkien pyynti on onnistunut kuluneena keväänä ennätyksellisen hyvin. Tänään ylitettiin tuhannen kilon kokonaissaalis. Särjet on pyydetty rysällä pääasiassa Jäälinjärven luusuasta. Toinen rysä on pyynnissä Jäälinjärven yläpäässä lähellä Saarisenojan suuta. Hyötykäytön puuttuessa kalat joudutaan toimittamaan Ruskon jätekeskukseen.
Särkikalojen vähentämisen tarkoitus on muuttaa kalaston rakennetta niin, että ahvenet kasvaisivat suuremmiksi. Yli 15 senttiset ahvenet ovat petokaloja ja pitävät osaltaan särkikantaa kurissa. Myös kalastajia isot ahvenet kiinnostavat. Tiheä särkikanta rehevöittää järveä mm. pöyhimällä järven pohjaa, jolloin sinne laskeutuneet ravinteet liukenevat uudelleen veteen. Myös ravintoketjun toivotaan muuttuvan niin, että sinilevän ja limalevän elinolot heikkenisivät ja järven käyttökelpoisuus paranisi.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 