Kaleva uutisoi robottiluotauksen

Aquamerine Robots sai kehittelemänsä robottiveneen Kalevaan. Robottia testattiin Jäälinjärvellä pari viikkoa sitten. Asiasta kerrottiin yhdistyksen sivuilla, ja myös tutkimusraportti, joka sisältää mm. syvyyskartan, löytyy yhdistyksen sivuilta. Kalevan jutun löydät täältä: Kaleva robottiveneestä

Vesienhoitorakenteet vähensivät ravinteita

Korteojan kosteikko ja Kokko-ojan haaran pintavalutus olivat viime kesän erityistarkkailussa. Tarkoitus oli selvittää, toimivatko rakenteet toivotulla tavalla. Näytteitä otettiin rakenteiden ylä- ja alapuolelta viisi kertaa. Kiintoaine analysoitiin kaikista näytteistä ja ravinteet kolme kertaa.

Molemmat kohteet poistivat vedestä ammoniumtypen kokonaan. Korteojan kosteikko vähensi lisäksi fosfaattifosforia kahdella näytteenottokerralla 25 – 40 prosenttia. Korteojan analyyseja sekoittivat jätevesipulssit, joista ainakin yksi osui mitä ilmeisimmin suoraan näytteeseen.

Järven kiusallisimpia haittatekijöitä on tuloveden mukana kulkeutuva kiintoaine, joka on pääasiassa rautasaostumaa. Kiintoaineen pidättymisessä ei saavutettu toivottuja tuloksia. Kokko-ojan haaran pintavalutuksessa kiintoaine väheni alkukesästä. Myöhemmin toimintaa haittasi turpeen nouseminen kellumaan, mikä muutti virtauksia niin, että suuri osa vedestä palaa takaisin uomaan pian padon jälkeen. Silmämääräisesti rautasaostumaa on kuitenkin laskeutunut pintavalutusalueelle huomattavasti. Rakenteen toimintaa on vielä parannettava prosessin tehostamiseksi.

Korteojan kiintoainespitoisuudet hieman kasvoivat pintavalutuksessa. Silmämääräisesti pintavalutuksen alapuolinen vesi näyttää selvästi puhtaammalta kuin yläpuolinen vesi. Suolla näkyy ruskeaa laskeumaa. Tämä viittaa siihen, että rautasaostumaa pidättyy pintavalutusalueelle. On mahdollista, jopa todennäköistä, että pintavalutuksen alapuolella oleva kiintoaine koostuu suolta huuhtoutuneista kasvinosista ym. orgaanisesta aineksesta, joka ei ole niin haitallista kuin rautasaostuma. Tätä ei ole varmistettu tutkimuksin.

Asiantuntijoiden mukaan kosteikoiden ja pintavalutusalueiden kehittyminen toimiviksi saattaa vaatia useita vuosia, sillä kasvillisuuden mukautuminen uusiin oloihin ottaa aikansa. Tarkkailua on siis jatkettava. Ensi vuonna rakennettavalta Kalamäen kosteikolta odotetaan paljon.

Suunnittelijat näkivät töitään

Maveplan Oy laati Saarisenojan valuma-alueen kunnostussuunitelman vuoden 2011 lopussa. Suunnitelma on suurelta osin toteutettu, osaksi tosin hieman muunneltuna. Suunnitteljat kävivät ensi kertaa katsomassa näitä töitään ja olivat näkemäänsä tyytyväisiä. Antoisaa keskustelua käytiin niin rakenteiden teknisestä toteutuksesta, hankkeiden vaikuttavuudesta kuin vastaan tulleista ongelmistakin. Suunnittelijoiden, toteuttajien ja vesienhoitotoimijain välistä vuorovaikutusta pidettiin erittäin tärkeänä, sillä vesienhoito on vielä uutta, ratkaisut ovat yksilöllisiä ja vaikuttavuudesta on niukasti tietoa.

Saarisenojanniityn lintuvesi ja laskeutusallas. Toteutettu syksyllä 2012

Saarisenojanniityn suuri lintuvesi ja laskeutusallas. Toteutettu syksyllä 2012

Jääli – Koiteli -reitti kiinnosti liikkujia

Jäälin – Välikylän alueelle jokaiseen postilaatikkoon jaettu kyselylomake Jääli – Koiteli -välisen maastotietoreitin kiinnostavuudesta tuotti 175 vastausta. Näistä yli puolet annettiin sähköisinä ja loput palautettiin lomakkeella K-Supermarket Jäälissä olleeseen laatikkoon. Vastaajista oli noin neljäsosa oli vesienhoitoyhdistyksen jäseniä.

Vastaajiksi olivat selvästi valikoituneet aktiiviset liikkujat. Noin 90 prosenttia ilmoitti liikkuvansa lähiluonnossa viikoittain tai ainakin muutaman kerran kuukaudessa. Tämä näkyi myös vastausten sisällössä. Hanketta piti erittäin kiinnostavana neljä viidestä vastaajasta, ja loppujenkin mielestä hanke oli melko kiinnostava. Tärkein vetovoimatekijä oli retkeily ja toiseksi tärkein kulkeminen Jäälistä Koiteliin. Opastetauluilla ja vesien kunnostuksella oli lähtemisen motiivina pienempi osa. Lähes kaikki kulkisivat reitin kävellen, mutta kaksi kolmesta lisäksi hiihtäisi. Lähes puolet haluaisi kulkea reitin maastopyörällä.

Vaikka reitiltä saatava tieto ei ollut tärkeä syy lähteä reitille, opastauluista saatava tieto kuitenkin kiinnosti. Eniten kiinnostivat alueen historia (Kalamäki), jääkauden jäljet, kasvit ja eläimet. Myös vesienhoidosta oltiin kiinnostuneita, samoin metsätaloudesta joskin hieman vähemmän. Vesienhoidossa kiinnostivat maisema ja linnut, mutta myös veden puhdistusprosesssi ja jopa padotkin keräsivät paljon vastauksia.

Avoimia vastauksia annettiin paljon. Monissa niistä hanketta kiiteltiin vuolaasti. Useat toivoivat, että reitillä voisi liikkua myös koirien kanssa. Jotkut esittivät linjauksen muuttamista Järvenpäänkankaan ja Jätinlinnan kautta. Myös Peukaloisen hyödyntämistä toivottiin.Reitin toivottiin liittyvän muihin oleviin tai suunniteltuihin reitteihin. Alueen mustaliuskeen vaikutusta luonnon ominaispiirteisiin toivottiin tuotavan esiin. Hyvin yleisesti esitettiin toive hankkeen toteutumisesta.

Suuri kiitos kaikille vastanneille. Hankkeen toteuttaminen tullee selvitettäväksi sen jälkeen kun Kalamäen kosteikko on rakennettu vuonna 2015.

 

VYYHTI-väki tutustui Jäälin vesienhoitoon

VYYHTI-vierailuProAgrian hallinnoima VYYHTI-hanke (Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan) järjesti vesienhoidosta kiinnostuneille tutustumiskäynnin Jäälin vesienhoitokohteille 27. syyskuuta. Nähtävästi ensimmäinen hirvenmetsästyspäivä oli verottanut osanottajien määrää, koska vain Loukkojärven kunnostusta pohtiva joukko saapui paikalle.  Keskustelut vesienhoidosta olivat sitäkin antoisampia. Pihlajarannassa pidetyn presentaation jälkeen ryhmä tutustui Kokko-ojan haaran pintavalutusratkaisuhin ja Korteojan kosteikkoon.

Vesienhoitotoimikunta kokoontui

Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta piti yhteiskokouksen EAKR-hankkeen ohjausryhmän kanssa. Toimikunta sai katsauksen noin vuoden mittaiselta tapahtumajaksolta. Toimikunta halusi edelleen jatkaa kokoontumistaan samalla rytmillä ja katsoi, että toiminta tuottaa lisäarvoa useille tahoille. Toimikuntaan kuuluu asiantuntijoita mm. eri viranomaisista, tutkimuslaitoksista ja monista sidosryhmistä. Kokousmuistion löydät täältä: Vesienhoitotoimikunta 240914

EAKR-hankkeen ohjausryhmä kokoontui

”Omatoimisen vesistökunnostuksen toiminitamalli” -hankkeen ohjausryhmä kokoontui 24.9. Työ alkaa olla loppusuoralla. Käsikäsikirjan keskeinen sisältö on ollut ohjausryhmän jäsenillä kommentoitavana, ja myös nettitoteutusta on päästy testaamaan. Ohjausryhmä antoi kiitosta sisällön laajuudesta ja monipuolisuudesta sekä tekstin helposta luettavuudesta. Hankkeeseen liittyvät testihakkeet, Kokkojärvenniityn ja Korteojan kosteikot, ovat valmiit ja käytössä. Niiden vaikuttavuutta on tutkittu vesianalyyseillä kesän ajan. Vesienhoitokohteiden kiinnostavuutta on selvitetty kyselytutkimusten avulla.

Ohjausryhmä ei ollut havainnut aineistossa sellaisia puutteita, joihin vielä olisi tarpeen erityisesti panostaa. Hankkeen määräaika päättyy 30.11.2014, minkä jälkeen käsikirja julkistetaan sekä internet-versiona että verkosta ladattavana pdf-versiona.

 

Robotti mittasi Jäälinjärven

Aquamarine Robots Oy:n testauskäytössä ollut robotti mittasi Jäälinjärven syvyyden ja pohjan kovuuden sekä kartoitti kasvillisuusalueet. Luotauslinjojen väli oli 25 metriä, ja kaikkiaan mittalinjaa muodostui runsaat 41 km.  Tutkimuksen raportti löytyy täältä: Aquamarine syvyyskartta .

Oulu-Posti kertoi yhdistyksen toimintamallista

Jokaiseen oululaiseen kotiin jaettava Oulun tiedotuslehti Oulu-posti kertoi yhdistyksen omatoimisesta vesistökunnostuksesta ja kuvasi sitä mittavaksi. Jutun pääperuste on oululainen teko nro 53 ”Sata tekoa Oulusta”-ohjelmassa.  Jutun voit lukea täältä: Oulu-posti

Kysely Jääli – Koiteli -reitistä

Yhdistys on suunnitellut vaellus- ja hiihtoreittiä Jäälistä Koiteliin. Kiinnostaviin maastokohtiin reitin varrelle on suunniteltu opastauluja, jotka esittelevät mm. luontokohteita, asutushistoriaa, metsätaloutta, luonnonvarojen käyttöä, vesien hoitoa ja ihmisen toimintaa yleensä. Vastaamalla kyselyyn voit esittää näkemyksesi suunnitelmasta ja vaikuttaa jatkosuunnitteluun, jotta reitti palvelisi mahdollisimman hyvin.

Kyselylomake avautuu osoitteesta https://docs.google.com/forms/d/172WtsLIV-lLtuSSVCOYfG2-XlYR5oCLGZIwthoeNEM0/viewform. Lomakkeella on esitetty suppea kuvaus reittisuunnitelmasta. Laajempi kuvaus löytyy osoitteesta https://drive.google.com/file/d/0BxKtVb67jCQqdXJzQkdDZ2dSejg/edit?usp=sharing .

Vastaa viimeistään 15.9.2014 mieluummin sähköisesti. Vaihtoehtoisesti voit palauttaa postilaatikkoon jaetun kyselylomakkeen K-Supermarket Jäälin aulassa olevaan palautuslaatikkoon.

Kiitos vaivannäöstä! Tulokset julkaistaan osoitteessa wwww.kiiminginjaalinvedet.net.