Category Archives: Vesitutkimukset
Leväseuranta siirtyi yhdistykselle
Oulun kaupunki ei enää seuraa Jäälinjärven sinilevätilannetta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa on sovittu, että Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys hoitaa seurannan. Levätilanne tarkistetaan kerran viikossa Jäälinmajan uimarannalta. Havainnot ilmoitetaan valtakunnalliseen leväseurantarekisteriin. Koko maan levätilanne on katsottavissa osoitteessa http://www.jarviwiki.fi. Seurana on aloitettu 1.6. ja se jatkuu syyskuun loppuun.
Jäälinjärvessä ei ole ollut sinilevähaittaa vuoden 2015 jälkeen. Joitakin kertoja on lyhytaikaisesti havaittu pieniä hippusia vedessä. Kasautumia tai lauttoja ei ole ollut.
Jäälin rautatutkimus sai rahoituksen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt Oulun yliopistolle kolmivuotisen rahoituksen rautailmiön tutkimiseen Jäälinjärven valuma-alueella. Raudan kulkeutuminen Jäälinjärveen on massiivista eikä sitä ole yhdistyksen toimin saatu riittävästi hallintaan. Ilmiöön liittyy myös vesiprosesseja, joista ei ole tarpeeksi tutkimustietoa. Rautaa ei ole koettu valtakunnallisesti kiinnostavaksi, koska sitä ei pidetä eliöstölle erityisen haitallisena.
Rauta on peräisin valuma-alueen maaperästä. Erityisen paljon rautaa Jäälissä on siksi, että täällä sijaitsee rikkipitoisia mustaliuskevyöhykkeitä. Tutkimuksessa testataan erilaisia menetelmiä rautakulkeutuman vähentämiseen sekä valuma-alueen latvavesissä että Saarisenojan pääuomassa. Tutkimuskokonaisuuteen yhdistetään yhdistyksen aiemmin hankkima suosimulaattorimallinus, jolla on selvitettu kunnostusojitusten tarvetta ja taloudellisuutta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan yhdistyksen toteuttaman padotustutkimuksen tuloksia rautakulkeutuman kannalta.
Tutkimus tehdään yhteistyössä vesienhoitoyhdistyksen ja Oulun yliopiston kesken. Koska tutkimuksia tehdään yksityisten maanomistajien alueella, metsänomistajiin ja heitä edustaviin tahoihin pidetään yhteyttä.
Yhdistys on tavoitellut rautailmiön tutkimusta siitä alkaen kun ilmiö havaittiin massiiviseksi vuonna 2014. Aiemmat rahouitushaut eivät ole johtaneet tulokseen.
Vähän saalista hoitokalastuksesta
Kutusärkien pyynti jäi lyhyeksi, kun merestä nousevia kaloja ei juuri tullut. Koko saalis oli 70 kiloa. Siitä 7 kiloa oli ahvenia, jotka vapautettiin järveen. Muu osa saaliista oli särkiä ja lahnoja, jotka poistettiin.
Edelleen vahvistuu käsitys, että vaeltava kutusärkikanta on pitkään jatkuneen hoitokalastuksen seurauksena romahtanut. Alkuvuosina saalis oli suurimmillaan 1500 kiloa.
Jäälinjärven kalakannoista ja niiden muutoksista saadaan tieto, kun järvessä tehdään kalastustutkimus alkavana kesänä. Edellisen kerran kalakanta on tutkittu vuonna 2016. Kalastuskokemusten perusteella ahvenet ovat kasvaneet ja särjet suunnilleen loppuneet.
Särkikaloja halutaan poistaa, koska niillä on haitallinen vaikutus järven tilaan.
ELY-keskus järjestää koekalastuksen Jäälinjärvelle
ELY-keskus on tilannnut ProAgrian kalatalouskeskukselta Jäälinjärven koekalastuksen. Tutkimus tehdään kahtena yönä ja koeverkkoja lasketaan 8 kpl/yö, yhteensä 16 kpl. Tuloksia verrataan aikaisempiin Jäälinjärvessä tehtyihin koekalastuksiin (2011, 2014 ja 2016) sekä tarkastellaan aineistoa kalaston ekologisen luokittelun näkökulmasta. Tulokset tallennetaan koekalastusrekisteriin mukaan lukien vuoden 2016 koekalastuksen tulokset. Koekalastuksesta laaditaan raportti, joka sisältää menetelmäkuvauksen, tulokset ja niiden tarkastelun sekä toimenpidesuositukset.
Näytteenottosilta Kalamäkeen
Kalamäen kosteikon yläpuolelle asennettiin näytteenottosilta. Vesinäytteen ottaminen on ollut hankalaa, kun alue on erittäin märkä ja pehmeä. Sillalta näyte voidaan ottaa myös virallisella näytteenottimella. Näytteenottotarve tulevana kesän saattaa lisääntyä, jos Oulun yliopiston tutkimushanke saa rahoituksen.
Lumen sulaessa rakenne lasketuu lähelle vesipintaa. Rakenne on ollut aiemmin käytössä bioremediaatiotutkimuksessa. Jo aiemmin bioremediaatiotutkimuksen siltarakenteista on tehty laiturit Järvialtaalle ja Kalamäen laavulle. 
Yhdistys panostaa tutkimuksiin ja järjestää kymmenvuotistapahtuman
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii hakemaan ratkaisuja tulovesien massiiviseen rautavitaan tutkimuksen keinoin. Vielä on epävarmaa, saadaanko Oulun yliopiston tutkimukselle rahoitusta. Siitä riippumatta yhdistys jatkaa ja käynnistää omia selvityksiään, joilla rautakysymykseen voitaisiin pyrkiä vaikuttamaan.
Yhdistys täyttää kymmenen vuotta. Yhdistys päätti kustantaa juhlakirjan ja järjestää tapahtuman Kalamäessä 21.8.2021. Samalla juhlistetaan Koiteli-reitin valmistumista.
Yhdistyksen vuosikokous järjestetään TEams-kokouksena keskiviikkona 24.3.2021 klo18.
Hallituksen kokouksen pöytäkirjan voit lukea täältä. VHY hallitus ptk 1-2021
Yliopisto haluaa tutkia rautailmiön hallintaa Jäälinjärven valuma-alueella
Oulun yliopisto on jättänyt ELY-keskukselle rahoitushakemuksen tutkimussuunitelmasta, jonka tarkoituksena on etsiä rautailmiön hallintamenetelmiä. Testialueet etsitään Jäälinjärven yläpuoliselta valuma-alueelta. Perusteina tähän mainitaan mm. alueen korkeat rautapitoisuudet sekä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen pitkäaikainen ja aktiivinen toiminta alueella. Yhtenä osakokonaisuutena on Kalamäen kosteikon toiminnan optimointi. Tässä etsitään myös selityksiä rautaprosessien toimintaan ja epäloogisina näyttäytyviin tuloksiin. Yhdistyksen hallitus piti hanketta erittäin tarpeellisena ja päätti suhtautua hankkeeseen myönteisesti. Hallitus odottaa, että hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yhdistyksen kanssa. Suunnitelmassa tähän onkin varauduttu.
MIkäli rahoitus saadaan, hanke käynnistyy heti ensi vuoden alussa.
Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuuksia analysoitu — ei aihetta huoleen
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys ry teetti pistokokeena analyysin muutamien Jäälinjärven haukien ja ahventen elohopeapitoisuuksista. Kalat olivat ruokakalakokoisia. Sekä hauilla että ahvenilla pitoisuudet olivat tasolla 0,2 – 0,3 milligrammaa (mg) elohopeaa kilossa (milligramma on gramman tuhannesosa ja 1 mg/kilo vastaa kilon miljoonasosaa). Pitoisuudet alittivat selvästi Suomessa ja EU:ssa käytössä olevat elintarvikekalan raja-arvot, jotka ovat hauelle 1,0 mg ja ahvenelle 0,5 mg elohopeaa kilossa.
Tämän pistokokeen perusteella Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuudet ovat tavanomaista tasoa ja kaloja voi hyvin käyttää ravinnoksi. Hyvin suurissa hauissa pitoisuudet ovat korkeampia. Siksi ne voisi vapauttaa takaisin veteen, mikä olisi myös kalastonhoidollisesti järkevää.
Tehdyillä vesienhoidon toimenpiteillä on parannettu merkittävästi Jäälinjärven veden laatua sekä kalaston rakennetta. Se, että kalojen elohopeapitoisuudet asettuivat hyväksyttävälle tasolle, on myönteinen lisä järven kalastusarvolle. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys aikoo seurata myöhemminkin kalojen elohopeapitoisuutta yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. 
Jäälinjärven vesi kelvollista vaikka kesä oli kaksijakoinen
Jäälinjärven taannoiset perusongelmat – sinilevä ja limalevä – pysyivät poissa myös kuluneen kesän. Sinilevähaittaa on ollut viimeksi vuonna 2015. Alkukesällä järven vesi oli hämmästyttävän kirkas ja väriarvot mittaushistorian pienimmät. Heinäkuussa satoi normaaliin verrattuna kaksi ja puolikertaisen määrän. Sateiden tummentama tulovesi tummensi myös järviveden. Veden väriarvot voit katsoa täältä: Veden väri per 070920. Muuten veden laatu pysyi hyvänä. Oulun uimavesien vertailussa Jäälinmajan uimarannan vesi oli parhaimmistoa.
Järven veden tummuus johtuu tuloveden korkeasta rautapitoisuudesta. Raudan kulkeutuminen on massiivista. Vieläkään ei ole saatu aikaan kunnollista tieteellistä tutkimusta raudan käyttäytymisestä vesistössä. Tutkijat ovat kuitenkin tiedostaneet ongelman ja sen ratkaisemisen tarpeesta aletaan olla yhtä mieltä.Jäälinjärven uimavesi Oulun parhaimmistoa
Uimavesien laatu määritetään pääasiassa Escherichia colibakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksien perusteella. Oulun kaupunki määrittää nämä kaikilta 26 viralliselta uimarannalta. Viimeisin näyte on otettu 20.7.2020. Kun mittaustuloksista muodostetaan epävirallinen indeksi niin, että tulokset suhteutetaan sallittuihin pitoisuuksiin ja lasketaan yhteen, Jäälijärven vesi sijoittuu Oulun uimarantojen kärkikastiin. Katso Oulun uimarantojen keskinäinen sijoittuminen täältä: Oulun uimavedet 200720
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 