Category Archives: Toteutus
Jäälinojan kosteikot viranomaiskäsittelyssä
Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa on yhdistyksen yhteistyökumppanina laatinut suunnitelmat neljän pienehkön kosteikon rakentamiseksi Jäälinojan varteen. Nämä ovat Leppisuo, Näppäri, Kivisuo ja Selkäsuo. Suunnitelman löydät täältä: Jäälinojan suunnitelma . Näppäriä lukuun ottamatta kosteikot sijoittuvat Oulun kaupungin maalle. Yhdistys on pyytänyt Oulun kaupungin suostumusta tarvittavien alueiden käyttämiseen. Oulun kaupunki näkee hankkeet osin ongelmallisiksi sen vuoksi, että ne saattavat rajoittaa tulevaa maankäytön suunnittelua. Yhdistys on tästä syystä ilmoittanut luopuvansa Selkäsuon kosteikosta toistaiseksi. Huolta aiheuttaa lisäksi Leppisuon kosteikon sijoittuminen Laivakankaan pohjavesialueen lähelle.
Yhdistys on pyytänyt ELY-keksukselta lausuntoa vesilain mukaisen luvan tarpeellisuudesta kosteikoiden rakentamiseen. Yhdistyksen käsityksen mukaan luvan tarvetta ei ole, jos maanomistajat suostuvat hankkeiden toteuttamiseen. Katso lausuntopyyntökirje täältä: Lausuntopyyntö luvantarpeesta .
Niiltä osin kuin suunnitelmat läpäisevät viranomaiskäsittelyt, hankkeet on tarkoitus toteuttaa kuluvana vuonna. Yhdistys hoitaa viranomaisasiat ja maanomistajien suostumukset ja ottaa vastuun hankkeiden ylläpidosta. Metsäkeskus toteuttaa hankkeet kilpailutuksen kautta.
Kalamäen lupahakemus jätettiin
Yhdistys jätti Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen luvan saamiseksi Kalamäen kosteikon rakentamiseen Saariseojaan lähelle Jäälinjärven kaakkoispäätä. Suunnitellut kosteikon vesipinta-ala on 0,8 hehtaaria ja koko kosteikkoala 6,2 hehtaaria. Kosteikkon on suunniteltu monivaikutteiseksi. Vesiensuojelun lisäksi kosteikkoon uskotaan muodostuvan monipuolinen elinympäristö erilaisille eliöille, erityisesti vesilinnuille. Yhdistys on saanut sopimuksilla oikeudet kaikkiin niihin alueisiin, jotka jäävät veden alle. Vettymisvahinkoja aiheutuu muutamille kiinteistöille. Niistäkin pyritään saamaan aikaan sopimukset lähiakoina.
Parhaassa tapauksessa lupapäätös saadaan tulevana kesänä. Mikäli yhdistys saa myös luvan aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, tärkeimmät rakenteet voidaan tehdä tulevan sulan kauden aikana. Kantavuusongelmien vuoksi kosteikkoalueen puuston poisto ja maanpinnan muotoilu jäänevät seuraavaan talveen. Lupahakemus löytyy täältä Hakemus ja hakemukseen liitetyn suunnitelman tektiosa täältä Lupahakemussuunnitelma . Maveplan Oy:n laatimat tekniset piirustukset ovat sivuston osiossa Vesien hoito -> Suunnitelmat.
ELY: Kalamäen kosteikolle haettava lupa
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus katsoi yhdistyksen lausuntopyyntöön antamassan vastauksessa, että Kalamäen kosteikolle on haettava vesilain mukainen lupa Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta. Sen sijaan muut lausuntopyynnössä esitetyt kohteet, Korteojan kosteikko ja pintavalutusalue sekä Kokkojärvenniityn kosteikko voidaan toteuttaa ilman lupaa, mikäli kaikkien maanomistajien kanssa saadaan aikaan sopimukset. ELY-keskuksen lausunnon näet täältä: Lausunto luvan tarpeesta ELY 180213
Yhdistys pyysi ELYn lausuntoa luvantarpeesta
Yhdistys valmistautuu rakentamaan lähitulevaisuudessa Kalamäen ja Kokkojärvenniityn kosteikot sekä Korteojan alaosalle Heikkisentien varteen pintavalutuskentän ja mahdollisen kosteikon. Vesilain mukaan hankkeille on haettava Aluehallintovirastolta vesilain mukainen lupa, mikäli seurauksena saattaa olla yleisen edun loukkaus. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kaikista vahingoista saadaan aikaan sopimukset. Yhdistys on jo tehnyt sopimukset mm. Oulun kaupungin ja Metsähallituksen alueista, ja neuvottelut yksityisten maanomistajien kanssa on aloitettu. Pohjois-pohjanmaan ELY-keskukselle jätetyssä lausuntopyyntökirjeessä vesilain vaatimuksia on tarkasteltu seikkaperäisesti. Yhdistys katsoo, ettei lupaa tarvita, jos maanomistajien kanssa saadaan aikaan sopimukset. Lupaprosessi olisi hidas ja työläs. Lupamaksu olisi lisäksi tuhansia euroja. Lausuntopyyntökirjeen löydät täältä: Lausuntopyyntö
Vesienhoitorakenteet ”paketissa”
Yhdistyken ensimmäiset vesienhoitorakenteet tehtiin kuluvana syksynä. Rakenteet sijoittuvat laajalle alueella Jäälinjärven yläpuolisella valuma-alueella. Kokko-ojan haaraan rakennettiin kaksi säätö- ja sulkupatoa ja 150 metriä suisteita, joiden tarkoitus on levittää vesi uoman rannalla olevalla ”tulvahyllylle”, mistä vesi palaa hitaasti virraten ja suotautumalla takaisin uomaan. Saarisenojanniityllä toteutettiin mittava pintavalutusjärjestely. Lisäksi rakennettiin kaksi putkipatoa, jotka tasaavat virtaamavaihteluita ja poistavat kiintoainesta.
Toteutus onnistui yli odotusten. Konetyö kesti runsaan viikon. Talkootöitä tehtiin paljon ja tehokkaasti, mistä kiitos kaikille osanottajille. Rankka syystulva syövytti putkipatojen täyttöjä, ja niitä joudutaan korjaamaan tulevana kesänä. Myös viimeistelyä riittää ensi kesällekin.
Katso diasarja rakenteista täältä: Vesienhoitorakenteet 2012
Pintavalutus toimii erinomaisesti
Saarisenojanniityn pintavalutuskenttä otettiin käyttöön 27. syyskuuta. Saarisenojan vedet johdetaan pintavalutusalueen yläreunaan vaakasuoralla jako-ojalla, mistä vesi valuu kaltevan suoalueen pintaa pitkin kohti Saarisenojan luonnonuomaa. Runsaiden sateiden seurauksena vettä tulee pintavalutuskentälle paljon. Mielenkiintoista on, että virtausta suoalueella ei juuri havaitse. Kentän alareunalla vesi nopeasti kokoontuu yhteen ja Saarisenoja ”alkaa”. Pintavalutuksen kautta kulkenut vesi on väriltään tummaa mutta hyvin puhtaan oloista. Aistinvarainen näkösyvyys on selvästi suurempi kuin ojan alaosalla. Pintavalutusalueena toimivan suon pinta-ala on noin viisi hehtaaria.
Jako-oja levittää veden tasaisesti laajalle suoalueelle
- Vesi virtaa hiljalleen kaltevan suon pintaa pitkin. Jako-oja sijaitsee kuvan taustamaastossa
- Pintavalutus muuttuu Saarisenojaksi
- Puhdistunutta virtavettä…
- …uomassaan
Rantapohja: ”Tuhansia talkootunteja…”
Paikallislehti Rantapohja julkaisi kattavan artikkelin vesienhoidosta otsikolla ”Tuhansia talkootunteja Jäälin vesien hyväksi”. Lue Rantapohjan juttu täältä: Rantapohja 041012. Kyseinen Rantapohjan numero jaettiin kaikkiin Kiimingin kunnan talouksiin. Lisäksi Rantapohjan levikkialuetta ovat useat kunnat Oulun pohjois- ja itäpuolella.
Kaleva kirjoitti kattavasti kunnostuksista
Kaleva julkaisi 3.10.2012 monipuolisen jutun Jäälinojan valuma-alueen kunnostuksista. Lue juttu täältä: Kaleva 031012
Historiallinen hetki: vesi palautettiin Saarisenojaan
Saarisenoja on kuivatettu Saarisenojanniityn kohdalta puoli vuosisataa sitten. Tänään torstaina 27.9.2012 klo 12.02 vesi käännettiin takaisin Saarisenojan luonnonuomaan – tosin olennaisesti toisella tavalla kuin luonto oli sen aikanaan järjestänyt.
Kuivuneen luonnonuoman yläosaan rakennettiin mittava vesilintu- ja laskeutusallas. Siitä vesi jatkaa matkaansa läheisen suon yläreunaan kaivettuun jako-ojaan, joka ei johda mihinkään vaan levittää virtaavan veden kaltevan suon yläreunaan noin 300 metrin matkalle. Siitä vesi suotautuu suon pinnalla olevan kasvillisuuden ja turvekerroksen kautta satojen metrien matkan alapuolella olevaan, aiemmin kuivuneeseen luonnonuomaan. Pintavalutuksen tarkoitus on pidättää vedessä olevia epäpuhtauksia suoalueelle, missä kasvillisuus voi niitä hyödyntää.
Saarisenojanniityn pintavalutus on tärkeä osa kuluvana vuonna tehtävistä vesienhoitorakenteista. Hanketta edelsi patojen ja suisteiden rakentaminen Kokko-ojan haaraan. Lisäksi on rakennettu kaksi putkipatoa tasaamaan ojaston virtaamavaihteluita. Rakentamisen intensiivivaihe kaivinkonetta käyttäen kesti runsaan viikon. Talkootöissä oli koko rakentamisen ajan 2 – 4 miestä. Erikseen on tehty siistimistöitä suuremmilla porukoilla, ja niitä jatketaan vielä konetöiden päätyttyä.
Suunnitelmat ovat nähtävissä kokonaisuudessaan sivuston Vesien hoito -osiosta.
Katso video: https://dl.dropbox.com/u/75409109/KosteikonViimeistely.m4v
Saarisenojan vesi on käännetty
- Pintavalutuksen jako-oja. Vesi imeytyy oikealla olevan suon pintaan.
- Saarisenojan lintuvesi- ja laskeutusallas on juuri valmistunut – vesi nousee
-
- Tyytyväiset vesimiehet
- Ihmeiden tekijät: Kalle ja kaivinkone
-
Rakentaminen alkoi hyvin
Kokko-ojan haaran suisteiden ”raakatyövaihe” on valmistunut. Kone saapui kohteelle keskiviikkona 19.8. iltapäivällä. Perjantai-iltaan mennessä oli saatu rakennetuksi kaksi hirsirakenteista suistepatoa sekä Saarisenojan ja Kokko-ojan säätö- ja sulkupadot. Suisteet ovat kahden hirren korkuisia, ja niiden yhteispituus on 150 metriä. Rakentamisen ajan talkoovahvuus on ollut neljä miestä. Suisteiden tarkoitus on levittää Kokko-ojan ja Saarisenojan vesi virtaamaan hitaasti ranta-alueilla olevien tiheiden kasvillisuusalueiden kautta, jotta kiintoaines pidättyisi ranta-alueille.
Kokko-ojan haarassa on vielä paljon viimeistelytyötä. Täiden jälkien siistiminen ja hyödyntämiskelpoisten puiden saattaminen kuljetuskuntoon vaativat vielä paljon talkootyötä.
Seuraavaksi kone siirtyy Saarisenojanniitylle rakentamaan suurta lintuvesi- ja laskeutusallasta ja pintavalutuskenttää.
Saarisenojan säätöpadon rakentaminen alkamassa
- Suisteiden rakentajia
- Kokko-ojan säätöpatoa syntyy
- Kokko-ojan suiste odottaa viimeistelyä ja vettä. Lopputilanteessa vesi virtaa hyvin ohuesti seinän yli ja valuu tiheän rantakasvillisuuden läpi takaisin ojaan.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 