Category Archives: Vesien hoito
Hallitus sai Rautavirta -tietoa, käsitteli ajankohtaisia asioita ja päätti sulavaroitusrakenteista Järvialtaalle
Runsaslukuisena kokoontunut yhdistyksen hallitus piti vuoden neljännen kokouksen. Kokousvieraana kävi Petra Korhonen Oulun yliopistosta kertomassa Rautavirta -tutkimuksen alustavista tuloksista. Kunnossapidon ohella hallitus piti tärkeänä pysyvien sulavaroitusten asentamista Järvialtaan puomille. Kokouksen pöytäkirjan voit lukea täältä:
Rautavirta -tulokset videoksi
Oulun yliopiston Rautavirta -tutkimus on raportointivaiheessa. Tutkimus on paneutunut Jäälinjärveen kohdistuvaan rautakulkeutumaan keväästä 2021 alkaen. Ohjausryhmän kokous pidettiin 16. lokakuuta, ja siinä käytiin läpi alustavia tuloksia. Tutkimus tuottaa todella paljon jatkon kannalta hyödyllistä tietoa, mutta varsinaista ratkaisua se ei vielä ongelmaan tuo.
Tutkimustuloksia puetaan helppokäyttöiseen muotoon videon avulla. Videolle tulee mm. haastatteluja, joita kuvattiin Kalamäessä. Ryhmään kuuluivat äänittäjä Esa Nissi, ohjaaja Petrus Markkula ja kuvaaja Juha Tuovila Filmbutikista.
ECRR, European Centre for River Restoration kertoo yhdistyksen palkitsemisesesta
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen valinta Vuoden vesistökunnostajaksi on saanut paljon palstatilaa ECRR:n uutiskirjeessä. Uutisessa on kerrottu Suomen Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarista, mutta itse uutinen kertoo lähes yksinomaan palkitsemisesta. Uutiskirje on luettavissa täältä: 🐟 🐥🌿ECRRNetwork eNews # 31 | 17.07.2023 (campaign-archive.com)
ECRR on Euroopan laajuinen kokoonpano, jota komissio tulee LIFE-ohjelman rahoituksen kautta. ECRR:n sivut avatuvat täältä: Welcome to the ECRR website.
Hyvää vettä järvessä
Kesän ensimmäiset vesianalyysit osoittavat, että Jäälinjärven veden laatu on hyvä. Väriarvot järven luusuassa ovat kymmenen vuotta jatkuneen seurannan toiseksi parhaat. Myös Saarisenojasta järveen tulevan veden laatu on poikkeuksellisen hyvä. Kokemus on valitettavasti osoittanut, että veden laatu heikkenee kesän mittaan, kun tuloveden laatu huononee. Kuinka paljon, se riippuu säästä ja sateista.
Oulun yliopiston ja yhdistyksen rautatutkimus jatkuu vielä syksyyn saakka. Kesän erityinen kiinnostuksen kohde on Kalamäen kosteikon toiminta.
Alla oleva graafi osoittaa Jäälinjärven veden väriä (mg Pt/litra) järven luusuassa. Uusin näyte on otettu 20. kesäkuuta.
Jäälin rautailmiö Kalevan pääuutisena
Kaleva täytti melkein koko etusivun ja pääuutisaukeaman Jäälin Rautavirta -tutkimuksella. Jutussa todetaan ilmiön massiivisuus, sen liittyminen maankuivatukseen sekä siitä aiheutuvat ongelmat niin luonnolle kuin myös ihmisen toiminnalle. Jutun ytimenä on meneillään oleva Rautavirta -tutkimus, jota Oulun yliopisto tekee yhteistyössä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen kanssa. Kolmivuotinen tutkimus valmistuu kuluvan vuoden lopulla.
Uutisessa tuodaan esiin myös ympäristöministeriön yhdistykselle myöntämä Vuoden vesistökunnostaja-palkinto.
Jutun voit lukea täältä:
Oulun yliopiston ja yhdistyksen yhteisesiintyminen todentaa rautaongelmaa
Oulun yliopiston ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen Rautavirta-tutkimus oli näkyvästi esillä valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarissa Jyväskylässä. Asiaa esiteltiin mm. posteritaululla, videolla, esitteillä ja rautalietenäytteillä. Keskusteluissa kävi ilmi, että ilmiö on melko yleinen eri puolilla maata. Aihe on hiljattain noussut tutkimusteemaksi, jonka kiinnostavuus kasvaa.
Tapahtumaan osallistui pari sataa vesistökunnostuksen asiantuntijaa eri puolilta Suomea.
Rautavirta -esittelypisteellä Heini Postila ja Petra Korhonen Oulun yliopistosta ja Eero Laine Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksestää.
Hoitokalastuksen saalis kasvoi
Jäälinjärven särkien lisääntyminen perustuu pääasiassa merestä vaeltaviin kutukaloihin. Pitkään jatkuneen nousukalojen pyynnin seurauksena järven särkikanta on voimaakkasti pienentynyt. Tämän kevään emosärkisaalis oli 120 kiloa. Pyynnin alkuvuosina särkiä saatiin vuosittain toista tonnia. Viime vuosien tyypillinen saalis on ollut muutamia kymmeniä kiloja.
Jäälinjärven kalakannan tilaa on tutkittu kalastustutkimuksilla muutaman vuoden välein. Särjen biomassa on pienentynyt ja ahvenet ovat kasvaneet. Ravintoketjun tervehtyminen on mitä ilmeisimmin vähentäntyt haitallisten levien esiintymistä.
Jäälin rauta esillä Kainuun vesistökunnostuspäivillä
Oulun yliopisto esitteli Jäälin rautatutkimusta vesistökunnostajille Kajaanissa. Jäälin tutkimuksista on laadittu posteritaulu ”Raudan haitallisten vaikutusten vähentäminen turvevaltaisilla metsätalousalueilla”. Aiheesta on tuotettu myös vaikuttava video. Lisäksi oli esillä yhdistyksen aiemmin tuottama rautaesite päivitettynä. Myös yhdistyksen juhlakirjaa oli mahdollisuus tilata. Yliopisto edusti tapahtumassa myös Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistystä. Materiaali on tuotettu yhteistyössä.
Petra Korhonen Oulun yliopistosta esittelemässä Jäälin rautatutkimusta.
700 oppilasta opettajineen vaelsi Koiteli-reitillä
Koko Jäälin koulu opettajineen vaelsi Jäälin lähiluonnossa kuulaassa kevätsäässä jääliläisten toimijoiden toteuttamalla Koiteli-reitillä. Matkat vaihtelivat ikäryhmittäin viidestä yhdeksään kilometriin. Yläluokat vaelsivat koko reitin läpi ja kulkivat toiseen suuntaan bussikyydillä. Huoltoa järjestivät kolmessa pisteessä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, LC Jääli ja Kiimingin 4H-yhdistys.
Reitin Jäälistä Koiteliin ovat toteuttaneet yhteistyössä Jäälin asukasyhdistys, LC Jääli ja Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys.
Tapahtuma oli osa vesienhoitoyhdistyksen tärkeäksi nostamaa kouluyhteistyötä. Tapahtumaa tukivat Lähitapiola ja K-Supermarket Jääli.
Kuvat: Sanna Alalauri
Tulva laskee, uusi pyöröallas käytössä
Tulovirtaama Jäälinjärveen on laskenut noin kolmanteen osaan kevään huipusta (ks.kuva). Kun järvestä lähtee vettä enemmän kuin sinne tulee, pinta laskee. Nyt pinta on lähes puoli metriä alempana kuin korkeimmillaan keväällä. Tulvan alusta lukien Jäälinjärven läpi on virranut vettä noin 4,4 milj. kuutiota. Järven vesi on siis vaihtunut kolmeen kertaan ja samalla tummunut siitä mitä se oli heti sulamisen jälkeen.
Uusi Kokkohaaran pyöröallas on nyt käytössä. Käsitys sen toimivuudesta saadaan vasta vesien lämmettyä, jolloin kiintoainetta liikkuu enemmän. Virtaus näyttää kulkevan jokseenkin niin kuin se on suunniteltu.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 