Category Archives: Vesien hoito
Sinilevähavainto Jäälinmajan uimarannalla
Kaakkoistuuli on kerännyt Jäälinmajan rantaan ”sinileväraidan”. Ohjeiden mukaan uimista tulee välttää, jos sinilevää on runsaasti. Tämä esiintymä ei ole runsas, mutta silti kannattaa katsoa mitä vedessä näkyy. Viikottaisessa seurannassa sinilevää on havaittu tässä viimeksi vuonna 2015. Sinilevä on luontainen laji ja sitä näkyy satunnaisesti myös Jäälinjärvessä, kun olosuhteet ovat otolliset.
Jäälinmajan uimavesi edelleen Oulun parhaimmistoa
Oulun seudun ympäristötoimi on ottanut kesän ensimmäiset uimavesinäytteet Oulun seudun pieniltä uimarannoilta 24.-25.6.2024. Uimavesien laatu määritetään pääasiassa Escherichia colibakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksien perusteella. Kun mittaustuloksista muodostetaan epävirallinen indeksi niin, että tulokset suhteutetaan sallittuihin pitoisuuksiin ja lasketaan yhteen, Jäälinmajan uimavesi on edelleen Oulun uimapaikkojen kärkikastia. Katso Oulun uimarantojen keskinäinen sijoittuminen täältä:
Uimavesitarkastajat havaitsivat Jäälinmajan rannassa hieman sinilevää. Sama havainto tehtiin erityisesti Jäälinjärven länsirannalla sekä suojaisissa lahdissa, kun pitkään jatkunut luoteistuuli oli kuljettanut sinilevää rantavesiin. Sinilevä katosi nopeasti ja yhtä mystisesti kuin oli ilmaantunutkin.
Luoteistuuli kuljetti sinilevää järven länsirannalle
Pitkään jatkunut, voimakas luoteistuuli on kuljettanut jonkin verran sinilevää järven länsirannalle. Sinilevä on luontainen laji, jota on esiintynyt Jäälinjärvessäkin paikallisesti ja satunnaisesti myös viime vuosina. Yleensä esiintymät ovat kadonneet parissa päivässä. Virallinen havaintopiste on Jäälinmajan uimaranta, joka tarkastetaan kerran viikossa. Siellä sinilevää ei ole havaittu vuoden 2015 jälkeen. Uimaranta on nytkin puhdas.
Sinilevä katosi eri puolilta järveä seuraavan yön aikana.
Yhdistys lausui vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä
EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää, että kaikkia vesistöjä koskevat vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat päivitetään joka kuudes vuosi. Ympäristöhallinto on käynnistänyt suunnitelmien laatimisen vuosille 2028 – 2033 laatimalla ja asettamalla nähtäville raportin vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys jätti asiakirjasta lausunnon, jossa kiinnitettiin huomio Kalimenjoen puuttumiseen suunnittelualueista sekä erityisesti rautailmiön vajavaisesta hallinnasta. Lisäksi muistutettiin, että valtatien 20 parantaminen käynnistyy todennäköisesti suunnitelmakauden aikana. Koska hanke sisältää lukuisia alikulkutunneleita ja muita kuivatustarpeita, kuivatusvesien käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lausunnon voit lukea täältä:
Vesistökunnostusverkoston uutiskirje julkaisi laajan katsauksen Jäälin rautakysymykseen
RautaVirta-tutkimuksen päätelmät on raportoitu yleistajuisesti mutta kattavasti Vesistökunnostusverkoston uusimmassa uutiskirjeessä. Siinä painotetaan pohjaveden alentamisen minimointia ja tuodaan esiin ojitusten ongelmat. Mallinnustyökaluja pidetään hyödyllisinä. Mm. yhdistyksen hankkima suosimulaattorimalli yhdistettynä mallinnettuun virtausverkkoon ja vedenlaatumittauksiin osoittaa alueita, joille toimenpiteitä kannattaisi ensisijaisesti kohdistaa. Artikkelin voit lukea täältä: Rautakuormituksen ehkäisyssä kuivatuksen minimointi on ensisijaista – Vesistökunnostusverkoston uutiskirje
Vesienhoito kesäasennossa
Kevättulvan laskeuduttua Kokkohaarassa päästiin pumppaamaan lietteitä sekä uudesta pyöröaltaasta että alkuperäisestä isommasta laskeutusaltaasta. Pumppauksen jälkeen padot asetettiin normaaliin kesäasentoon sekä Kokkohaarassa että Kalamäessä.
Vesistötarkkailua on nyt supistettu olennaisesti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Yliopisto on lupautunut tekemään rauta-analyysejä, mutta kalliita laboratorioanalyysejä ei tänä kesänä tehdä. Kosteikoiden vaikuttavuutta on seurattu lähes kymmenen vuotta ja niiden toimivuudesta on saatu hyvä käsitys. Sinilevätarkkailu ja raportointi jatkuu entiseen tapaan, samoin Jäälinjärven vedenkorkeuden ja virtaamien tarkkailu.
Alkukesän vesi näyttää silmämääräisesti erittäin hyvältä. Valitettavasti väri alkaa tummua ja läpinäkyvyys heikentyä sitä mukaa kuin tulovedet lämpenevät ja rauta niissä lisääntyy. Raudan merkittävään vähentämiseen ei ole löydetty toteutuskelpoista menetelmää. Tutkimuksia yliopiston ja muiden tutkimuslaitosten kanssa pyritään edelleen jatkamaan.
Yhdistyksen puheenvuoro Katse Vesiin -hankeessa
Metsäkeskuksen hallinnoima KatseVesiin -hanke on järjestänyt Vesivinkit- nimisen webinaarisarjan. Hankkeen viimeiseen webinaariin pyydettiin Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykseltä yleispuheenvuoro yhdistyksesta, sen toiminnasta ja vaikuttavuudesta. Tapahtumassa oli noin neljäkymmentä osallistujaa. Katse Vesiin -hanke on mm. esitellyt uusia työkaluja metsätalouden vesistövaikutusten vähentämiseen. Hanke on tuottanut aineistoa viidestä esimerkkikohteesta, joista Jääli on yksi. Hanke on jakanut informaatiota metsänomistajille ja metsäalan toimijoille mm. järjestämällä maastokäyntejä. Jääliin järjestetään tutustumiskäynti 13. elokuuta.
Tulvahuippu lähestyy
Jäälinjärveen tulee vettä nyt noin 4,6 kuutiometriä sekunnissa ja poistuu Jäälinojaan vajaa neljä kuutiota sekunnissa. Jäälinjärven pinta on viime päivänä noussut noin kymmenen senttiä vuorokaudessa. Tulva on selvästi isompi kuin viime vuonna. Vaikka vettä ja luntakin on maastossa vielä paljon, tulovirtaama todennäköisesti kääntyy laskuun, kun lähiöille on ennustettu pakkasta. Myös järvi kääntyy silloin laskuun.
Säädettävät tulvapadot Kokkohaarassa ja Kalamäessä ovat auki ja rakenteet kestävät virtauksen. Vesi mahtuu myös Kalamäen sillan aukoista. Korkea järven pinta nostaa vettä myös Kalamäessä, eikä vanhan sillan kuivavaraa ole enää paljon.
Alla Kalamäen sillat (vanha silta oikealla) sekä Kalamäen tulvapato 4.5.2024.
Katse vesiin -seminaarissa monipuolinen kattaus – myös RautaVirta-tutkimus sai näkyvyyttä
Metsäkeskuksen hallinnoiman KatseVesiin -hankkeen metsänkäsittelyaiheinen seminaari sai hyvän vastaanoton. Paikalle tuli kuutisenkymmentä osanottajaa, joiden suhde metsään on monipuolinen: metsänomistajia, tutkijoita ja asiantuntijoita eri organisaatioista, metsäpalveluyrityksiä, vesiensuojelu- ja kunnostusorganisaatiota sekä muuten metsäasoista kiinnostuneita. Seminaari esitteli toimintatapoja ja toimenpiteitä, joilla metsätalouden ympäristövaikutuksia voidaan vähentää. Uusia työkaluja kehittyy koko ajan erityisesti nopeasti karttuvan, kaikille avoimen tiedon pohjalle.
Elina Raumanni Oulun yliopistosta esitteli viime syksynä päättynyttä Jäälin RautaVirta -tutkimusta. Sen tavoiteena oli Jäälinjärveen tulevan veden rautakysysymysten kokonaisvaltainen tarkastelu. Vesistöön päässeen raudan pidättäminen osoittautui hyvin vaikeaksi. Päätelmäksi tuli, että ensisijaisesti tulisi pyrkiä estämään raudan liikkeellelähtöä maaperästä. Sitä edistävät toimet ovat hyvin samansuuntaisia kuin muutkin metsästalouden ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtäävät toimet.
Katse Vesiin -hanke järjestää maastokäynnin Jäälin vesienhoitokohteille 13.8.2024. Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti metsänomistajille mutta on avoin kaikille metsätaloudesta ja sen vesistövaikutuksista kiinnostuneille.
Yhdistys jätti lausunnon Kuusamontien YVA-ohjelmasta
Valtatien 20 parantamista koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelmaluonnos on nähtävillä, ja siitä voi antaa lausuntoja. Yhdistys muistutti Jäälin alueella ja muuallakin Oulun seudulla esiintyvästä massiivisesta rautaongelmasta, johon ei ole löydetty käyttökelpoista ratkaisua. Koska tien rakentamisessa tulee esiin välttämättömiä kuivatustarpeita, yhdistys esittää lausunnossaan, että kaikkia kuivatuskohteita käsitellään potentiaalisina HASU-maina (happamat sulfaattimaat) ja että kuivatusvedet käsitellään ennen niiden johtamista vesistöön. Yhdistys ilmoittaa myös olevansa käytettävissä vaikutusarvioita laadittaessa. Lausunnon voit lukea täältä.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 