Category Archives: Uncategorized
Kaupunki tarkisti hulevesisuunnitelmaa
Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistys jätti kaupungille muistutuksen suunnitelmasta, jolla Blomintien alueelta kertyvät hulevedet oli tarkoitus johtaa avo-ojassa suoraan Jäälinjärveen. Muistutuksen johdosta kaupunki muutti suunnitelmaa. Vesien hallinta perustuu nyt imeytykseen ja sitä edistävään painanteeseen. Rantakaistaleelle ei tehdä muutoksia lukuun ottamatta luonnonkiviä, jotka rajoittavat virtausta siinä tilanteessa, että kaikki hulevedet eivät mahdu painanteeseen. Myös maisemalliset seikat on otettu tarkistetussa suunnitelmassa huomioon. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi muutetun suunnitelman 9.12.2025. Ote lautakunnan kokouspöytäkirjasta on tässä:
”Kehäkujan suuntaisen painanteen pohjaa on laskettu Blomintien
alittavan rummun vesijuoksun korkeutta alemmaksi huleveden
lammikoitumistilan lisäämiseksi. Blomintieltä Jäälinjärveen
johtavaan painanteeseen on lisätty hulevesien imeytymistä sekä
kiintoaineen laskeutumista tehostava tasanne, jonka pohja on
muuta painanteen pohjaa leveämpi, sekä lisätty tasanteen
alapuolelle virtausta rajoittavat luonnonkivet. Näillä toimilla
valtaosa hulevesistä lammikoituu painanteessa ja imeytyy
sulanmaan aikaan maaperään, mutta harvemmin toistuvien sade-
ja sulamistapahtumien aiheuttamat hulevesitulvat vältetään
hallitusti tulvareittinä toimivaa painannetta pitkin. Painanteen
viivytystilavuuden mitoitusperusteena on ollut kerran vuodessa
toistuvuudella esiintyvä sade. Rankempien sateiden kohdalla
saadaan imeytettyä ensihuuhtouman tuomat epäpuhtaammat
vedet. Painanteeseen ja lammikoitumistiloihin ei ole hyvin vettä
johtavan pohjamaan vuoksi tarpeen suunnitella erillisiä suodattavia
kerroksia. Muutetussa katusuunnitelmassa esitetty painanne ja sen
toimintaperiaate noudattavat Oulun kaupungin hulevesiohjelmassa
määriteltyjä hulevesien käsittelyn ja johtamisen periaatteita.
Jäälinjärven puoleisessa päässä painanne liittyy nykyiseen
maanpintaan noin 6–8 metriä ennen järven rantaa eli painannetta
ei kaiveta vesirajaan asti, jolloin imeytymättömät hulevedet
purkutuvat järveen nykyisen ranta- ja vesikasvillisuuden läpi, mikä
suodattaa entisestään veden mukana kulkeutuvaa kiintoainesta.
Vesien leviämistä ranta-alueelle tehostetaan painanteen
purkupäähän aseteltavien luonnonkivien avulla. Järven rannan
kasvillisuutta ei ole tarkoitus poistaa tai rantaa ruopata, vaan
säilyttää mahdollisimman paljon nykyisen kaltaisena.
Suunnittelun lähtötiedoksi on suunnitellun painanteen läheisyydessä
tarkemitattu kaikki halkaisijaltaan yli 15 cm puut, jotta niiden
säilyttäminen voidaan varmistaa mahdollisimman hyvin. Painanteen
vuoksi joudutaan poistamaan Blomintien ja Jäälinjärven väliltä
ainoastaan yksi iso mänty Blomintien varrelta, koska sen juuristo
väistämättä vaurioituu, kun painanne muotoillaan kadun reunaan.
Matala, loivapiirteinen ja niittypintainen painanne sulautuu
puistokaistaleen ympäristöön eikä olennaisesti muuta puiston
kaupunkikuvallista ilmettä”
Jäälinjärven vesi on hyvää
Kuluvan kesän vesiolosuhteet ovat olleet järven virkistyskäytön kannalta hyvät. Veden läpinäkyvyys on hyvä. Limalevästä ei ole pienintäkään merkkiä. Sinilevähippusia esiintyy siellä – täällä lyhytaikaisesti, mutta uintihaittaa niistä ei ole. Virallisella tarkkailupaikalla (Jäälinmajan uimaranta) sinilevää ei ole havaittu viikottaisissa tarkastuksissa. Uimavesitarkkailussa Jäälinmajan uimarannan vesi osoittautui kesäkuussa Oulun seudun parhaaksi.
Jäälinjärven veden laatu riippuu tulovesistä. Tyypillisesti tuloveteen ilmestyy valtava määrä rauta-humuspartikkeleita heinäkuun alkupuolella, kun vedet lämpenevät. Tänä vuonna alkukesä oli kolea. Nyt, kun vedet ovat lämmenneet, tuloveden määrä on hyvin pieni kun sateita on ollut vähän. Viimeisimmät huomattavat sateet ovat tulleet kesäkuun lopussa. Näissä oloissa myös Järviallas toimii hyvin. Viipymä on pitkä ja kiintoainesta ehtii laskeutua paljon. Voidaan olettaa, että tilanne jatkuu hyvänä seuraavaan sadekauteen saakka.
Hallitus pohti tulevaisuuden suuntaa
Yhdistyksen toiminta on suvantovaiheessa, kun kaikki alunperin suunnitelllut vesienhoitotoimenpiteet on tehty ja laaja rautatutkimus on päättynyt. Vireillä on ajatuksia metsätaloudellisesti heikkotuottoisten soiden ennallistamisesta valuma-alueella. Suuri tulevaisuuteen vaikuttava kysymys on Jäälinmaja, josta yhdistys on jättänyt ostotarjouksen jo maaliskuussa. Kokouksen pöytäkirja on luettavissa täältä:
Sateen uhka ei lannistanut Ruskakirkkoon osallistuneita
Kiimingin seurakunta järjesti jo perinteeksi muodostuneen kirkkohetken Kalamäen laavulla. Epävakaasta säästä huolimatta tilaisuuteen osallistui 23 henkilöä. Vakiintuneeseen tapaan yhdistys keitti kirkkokahvit ja seurakunta huolehti muusta tarjoilusta.
Seurakunta kokee Kalamäen luontoympäristön innostavana ympäristönä hartauspahtumille. Ruskakirkon lisäksi keväisin on järjestetty Latukirkko sekä päättyneen kesän alussa ensimmäistä kertaa Laavukirkko.
Kuva: Markku Vuolteenaho
Yhdistys teki ostotarjouksen Jäälinmajasta
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen hallitus piti kokouksen (3/2024) vuosikokouksen jälkeen. Saatuaan vuosikokoukselta valtuudet hallitus päätti tehdä välittömästi Oulun kaupungille valmistelemansa ostotarjouksen Jäälinmajasta. Oulun kaupungin voimassa olevan myyntikäytännön mukaan myynnistä päätetään kohdekohtaisesti yhdyskuntalautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa (www.ouka.fi/myytavat-rakennukset/myyntikaytanto). Yhdistys julkaisi myös asiasta tiedotteen.
Rantapohja muistutti vesiensuojeluinfosta
Rantapohja julkaisi ennakkojutun Metsäkeskuksen metsätalouden vesiensuojeluinfosta, joka järjestetään Kiimingin Syke-salissa 21.11. klo 17. Tilaisuudessa esitellään myös Oulun yliopiston juuri valmistuneen rautatutkimuksen tuloksia. Ohjelma ja ilmoittautuminen tästä linkistä: Virtaa vesienhoitoon, Jäälinjärvi (lyyti.fi) Ilmoittautumisaika päättyy 17.11. klo 14. Rantapohjan juttu tässä:
Sadekausi tummensi taas järven veden
Jäälinjärven vesi on taas tummaa. Parin viikon aikana on satanut 120 millimetriä, ja se näkyy järvessä kahdella tavalla: vesi on korkealla ja se on tummaa. Viimeksi 20. heinäkuuta otetussa näytteessä järviveden väriarvo oli 240 mmt/l. Tuloveden väri Saarisenojassa oli samaan aikaan 760 mmPt/l. Parin viikon sadejakson aikana Jäälinjärveen on tullut vettä noin miljoona kuutiometriä. Tämä merkitsee sitä, että kaksi kolmasosaa järven vedestä on vaihtunut tummaan tuloveteen.
Veden tummumista harmitellessa on kuitenkin hyvä muistaa myös positiivisia asioita: sinilevä- ja limalevähaittaa ei edelleenkään ole, vettä on riittävästi, järvessä on mm. isoja ahvenia ja haukia ja väriarvojen pitkän aikavälin trendi on parantunut.
Kuva: Järviveden väriarvot mgPt/l. Graafissa näkyy jokakesäinen ilmiö. Alkukesällä vesi on kirkasta mutta tummuu kesän mittaan sateiden määrämässä tahdissa.
Rantapohja uutisoi Jäälin koulun Koiteli-vaelluksesta
Jäälin koulun Koiteli-vaellus oli jääliläisten toimijoiden yhteisponnistus. Sää suosi tapahtumaa, ja kaikki suoriuituivat reitistä ongelmitta. Vaikka retki etukäseen askarrutti joitakin oppialaita, pettymyksen ilmauksia ei reitin varrella kuulunut. Lähinnä sosiaalisen median kautta tullut palaute on ollut kiittävää.
Rantapohja julkaisi tapahtumasta jutun. Voit lukea sen täältä:
Hoitokalastuksen saalis kasvoi
Jäälinjärven särkien lisääntyminen perustuu pääasiassa merestä vaeltaviin kutukaloihin. Pitkään jatkuneen nousukalojen pyynnin seurauksena järven särkikanta on voimaakkasti pienentynyt. Tämän kevään emosärkisaalis oli 120 kiloa. Pyynnin alkuvuosina särkiä saatiin vuosittain toista tonnia. Viime vuosien tyypillinen saalis on ollut muutamia kymmeniä kiloja.
Jäälinjärven kalakannan tilaa on tutkittu kalastustutkimuksilla muutaman vuoden välein. Särjen biomassa on pienentynyt ja ahvenet ovat kasvaneet. Ravintoketjun tervehtyminen on mitä ilmeisimmin vähentäntyt haitallisten levien esiintymistä.
Mielenkiintoinen juttu järvimalmista
Maaseudun Tulevaisuus on julkaissut kiinnostavan kirjoituksen järvimalmin synnystä ja käytöstä. Fennoskandiassa on otolliset olosuhteet järvimalmin muodostumiselle. Maaperässä on rautaa, joka hiljalleen liukenee veteen, kun sadevedessä on hiilihappoa. Hapettoman pohjavesivirtauksen mukana rauta päätyy järveen, jossa se saostuu tullessaan hapelliseen veteen. Malmia on kasautunut niihin kohtiin, joissa pohjavettä purkautuu suoraan maaperästä. Järvimalmi oli pitkään tärkein raudan lähde ja rauta tärkeä Suomen vientiteollisuuden tuote. Vasta 1900-luvulle tultaessa vuorimalmi pääsi voitolle edullisempien tuotantokustannusten vuoksi. Ratkaisevaa siinä oli dynamiitin keksiminen.
Järvimalmi on erityisen kiinnostava Jäälin rautailmiön näkökulmasta. Prosessi on lähtökohtaisesti sama. Jäälissä rauta liukenee rikkihapon vaikutuksesta hyvin paljon nopeammin. Rikki on peräisin mustaliuskeista. Rikkihappoa muodostuu, kun se on päässyt hapettumaan pohjaveden alentamisen seurauksena. Jäälissä rauta saostuu metsäojissa, joista se leviää veden mukana koko järveen. Keskittyneitä kasautumia ei siis synny.
Jäälinjärveen laskevan Saarisenojan vedessä on rautaa 10 – 20 grammaa kuutiossa, ajoittain enemmänkin. Tämä tarkoittaa, että Jäälinjärveen tulee rautaa satoja kiloja päivässä.
Juttu avautuu tästä linkistä:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lukemisto/36f9a08a-5135-45e9-a324-8456f50c9947
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 