Author Archives: vhybirger
ELY-keskus antoi Oulun kaupungille huomautuksen Leppiojan kaivusta
Näppärinkangas on uusi asuinalue Jäälissä. Asemakaavan vahvistamisen jälkeen Oulun kaupunki on toteuttanut alueella kaavan edellyttämää kaupunki-infraa. Alueella sijaitsee mustaliuskevyöhykkeitä. Sen vuoksi vesienhoitoyhdistys on pyrkinyt huolehtimaan siitä, ettei pohjaveden pintaa alennettaisi tarpeettomasti. Kaava sisältääkin tätä tarkoittavat määräykset.
Kaavamääräyksistä huolimatta kaupunki kaivoi tarpeettomasti kaava-alueen rajalla olevan Leppiojan. Vesistön valvoja (ELY-keskus) on pyytänyt kaupungilta selvitystä asiasta. Sen perusteella ELY-keskus on päätynyt antamaan kaupungille huomautuksen. Siinä ELY-keskus toteaa, että Leppioja on vesilain mukainen noro, joka on mahdollisesti osittain ollut luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. Vesilain mukaan noron luonnontilan vaarantaminen on kiellettyä ilman poikkeuslupaa. ELY-keskus katsoo, että Leppiojaan kohdistuneet toimenpiteet ovat olleet laajamittaisia ja mahdollisesti kohdistuneet osin luonnontilaiseen uomaan. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Leppiojan perkaus on toteutettu tarpeettoman syvänä kaivuna, joka on voinut lisätä pohjaveden purkautumista
alueella. Toimenpiteistä on voinut aiheutua haittaa vesiluonnolle, esimerkiksi kiintoainekuormituksen ja rautasakan määrän lisääntymisenä.
Lisäksi ELY-keskus edellyttää, että kaupunki toteuttaa alueella korjaavat toimet ja toimittaa niitä koskevan suunnitelman hyväksyttäväksi tammikuun 2026 loppuun mennessä.
Leppioja perkauksen jälkeen 17.6.2025
Pieni osa Leppiojan suuta on jätetty perkaamatta.
Rautaa purkautuu kaivettuun Leppiojaan, kun pohjaveden pintaa on alennettu.
Leijonien piirihallitus sai Jääli-tietoa
Leijonien Oulun piirihallitus kokoontui jouluiseen kokoukseensa Jäälinmajalle. Ennen virallista kokousta vesienhoitoyhdistys esitteli osallistujille ns. ”Jäälin mallia”, jossa kaikki toimijat tekevät yhteistyötä Jäälin kehittämiseksi. Toimintamallin lisäksi esitys käsitteli mm. Jäälin vahvuuksia, Jäälivisioa, vesienhoitoa, luontoympäristön virkistyskäyttöä sekä Jäälinmajaa. Esitys kirvoitti useita myönteisiä puheenvuoroja. Puheenvuoron diat ovat alempana.
Yhdistys tarjosi talkoolaisille jouluruokaa
Jäälinmajan kunnostus on edistynyt vauhdikkaasti sen jälkeen, kun yhdistys sai rakennukset omistukseensa huhtikuun alussa. Asunto valmistui jo kesäkuun alkuun. Kaikkien rakennusten katot on uusittu sekä kunnostettu rantasauna ja pieni talovarasto sekä yhdessä LC Jääli kanssa pihavarasto. Juhlasalin valaistusta ja ilmanvaihtoa on parannettu, kaikkiin oviin on hankittu sähkölukot, ja sekä päärakennukseen että rantasaunaan on asennettu ilmalämpöpumput. Työt jatkuvat tammikuussa juhlasalin remontilla.
Talkootöitä on tehty noin 2500 tuntia. Töihin on osallistunut viitisentoista henkilöä, joskin ydinryhmä on ollut melko pieni. LC Jääli on antanut arvokkaan panoksensa pihavaraston kuntoonpanoon.
Kahvinkeittoa lukuun ottamatta talkoolaisille ei ole järjestetty tarjoilua töiden lomassa. Sen vuoksi yhdistys halusi kiittää vapaaehtoispanoksensa antaneita järjestämällä yhteisen jouluruokailun.
Markku Vuolteenaho kertasi taaphtumia, kiitti talkoolaisia ja tähdensi hankkeen yhteisöllistä luonnetta.
Kaupunki tarkisti hulevesisuunnitelmaa
Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistys jätti kaupungille muistutuksen suunnitelmasta, jolla Blomintien alueelta kertyvät hulevedet oli tarkoitus johtaa avo-ojassa suoraan Jäälinjärveen. Muistutuksen johdosta kaupunki muutti suunnitelmaa. Vesien hallinta perustuu nyt imeytykseen ja sitä edistävään painanteeseen. Rantakaistaleelle ei tehdä muutoksia lukuun ottamatta luonnonkiviä, jotka rajoittavat virtausta siinä tilanteessa, että kaikki hulevedet eivät mahdu painanteeseen. Myös maisemalliset seikat on otettu tarkistetussa suunnitelmassa huomioon. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi muutetun suunnitelman 9.12.2025. Ote lautakunnan kokouspöytäkirjasta on tässä:
”Kehäkujan suuntaisen painanteen pohjaa on laskettu Blomintien
alittavan rummun vesijuoksun korkeutta alemmaksi huleveden
lammikoitumistilan lisäämiseksi. Blomintieltä Jäälinjärveen
johtavaan painanteeseen on lisätty hulevesien imeytymistä sekä
kiintoaineen laskeutumista tehostava tasanne, jonka pohja on
muuta painanteen pohjaa leveämpi, sekä lisätty tasanteen
alapuolelle virtausta rajoittavat luonnonkivet. Näillä toimilla
valtaosa hulevesistä lammikoituu painanteessa ja imeytyy
sulanmaan aikaan maaperään, mutta harvemmin toistuvien sade-
ja sulamistapahtumien aiheuttamat hulevesitulvat vältetään
hallitusti tulvareittinä toimivaa painannetta pitkin. Painanteen
viivytystilavuuden mitoitusperusteena on ollut kerran vuodessa
toistuvuudella esiintyvä sade. Rankempien sateiden kohdalla
saadaan imeytettyä ensihuuhtouman tuomat epäpuhtaammat
vedet. Painanteeseen ja lammikoitumistiloihin ei ole hyvin vettä
johtavan pohjamaan vuoksi tarpeen suunnitella erillisiä suodattavia
kerroksia. Muutetussa katusuunnitelmassa esitetty painanne ja sen
toimintaperiaate noudattavat Oulun kaupungin hulevesiohjelmassa
määriteltyjä hulevesien käsittelyn ja johtamisen periaatteita.
Jäälinjärven puoleisessa päässä painanne liittyy nykyiseen
maanpintaan noin 6–8 metriä ennen järven rantaa eli painannetta
ei kaiveta vesirajaan asti, jolloin imeytymättömät hulevedet
purkutuvat järveen nykyisen ranta- ja vesikasvillisuuden läpi, mikä
suodattaa entisestään veden mukana kulkeutuvaa kiintoainesta.
Vesien leviämistä ranta-alueelle tehostetaan painanteen
purkupäähän aseteltavien luonnonkivien avulla. Järven rannan
kasvillisuutta ei ole tarkoitus poistaa tai rantaa ruopata, vaan
säilyttää mahdollisimman paljon nykyisen kaltaisena.
Suunnittelun lähtötiedoksi on suunnitellun painanteen läheisyydessä
tarkemitattu kaikki halkaisijaltaan yli 15 cm puut, jotta niiden
säilyttäminen voidaan varmistaa mahdollisimman hyvin. Painanteen
vuoksi joudutaan poistamaan Blomintien ja Jäälinjärven väliltä
ainoastaan yksi iso mänty Blomintien varrelta, koska sen juuristo
väistämättä vaurioituu, kun painanne muotoillaan kadun reunaan.
Matala, loivapiirteinen ja niittypintainen painanne sulautuu
puistokaistaleen ympäristöön eikä olennaisesti muuta puiston
kaupunkikuvallista ilmettä”
Kaleva uutisoi sammal-mikrobitutkimusesta
Kaleva julkaisi jutun sammaleiden kyvystä poistaa vedestä metalleja yhdessä mikrobien kanssa. Tutkimus etenee seuraavaksi kenttäkokeisiin, joita tehdään myös Jäälissä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys toimii tutkijoiden kanssa yhteistyössä.
Tutkimusta varten Kalamäestä haettiin Saarisenojan vettä 21.11.2025.
Uusi näkökulma vedenpuhdistukseen
Oulun yliopiston Ekologian ja Genetiikan tutkimusyksikkö on saanut Suomen akatemialta rahoituksen uudenlaisen vesien puhdistusmenetelmän kehittämiseksi. Menetelmä perustuu sammalten ja niiden ns. mikrobikumppaneiden puhdistustehoon. ”MOREWA-hankkkeessa” selvitetään mm. sammalten solukossa tapahtuvia aineenvaihduntaprosesseja ruskettuneen veden puhdistuksen aikana. Tutkimuksen nimi on ”Sammal-mikrobisymbioosi Suomen puhtaan veden turvaamiseksi”.
Kimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistys on arvioinut että hanke tuo asiaan kiinnostavan uuden näkökulman ja lupautunut yhteistyöhön. Jäälinjärven valuma-alueen eri osista on olemassa runsaasti tietoa, ja siksi on luontevaa, että hankkeen maastotutkimuksia suoritetaaan alueella. Yhdistys voi osoittaa tutkimukseen
soveltuvia kohteita ja auttaa mm. maanomistajakontakteissa, logistiikassa ym. käytännön toteutukseen liittyvissä kysymyksissä. Kaikki yhdistyksen hallussa oleva, asiaan liittyvä tieto on tutkimuksen käytettävissä.
Hanke käynnistyy 1.1.2026. Sen julkinen kuvaus kuuluu seuraavasti:
”Puhdas vesi on elintärkeä luonnonvara Suomessa, mutta vesiekosysteemit ovat yhä kasvavan paineen alla ilmastonmuutoksen ja tehostuneen maankäytön seurauksena. Valuma-alueilla ravinteiden ja metallien määrä lisääntyy, mikä hidastaa orgaanisen aineksen hajoamista ja heikentää vesistöjen monimuotoisuutta. Tämä johtaa veden ruskeutumiseen ja uhkaa myös juomaveden laatua. Ilmastonmuutoksen myötä ongelmat korostuvat erityisesti arktisilla alueilla, joissa tarvitaan nopeasti käyttöön otettavia, kestäviä ja kustannustehokkaita vesien puhdistusratkaisuja. MOREWA hankkeen tavoitteena on 1) Testata sammalten ja niiden mikrobikumppaneiden puhdistustehokuutta, 2) sekä 3) Laatia käytännön suosituksia ja viestiä tehokkaasti sidosryhmille sammalten hyödyntämisestä osana vesien puhdistusta. Hanke tarjoaa kestävän, luontopohjaisen ratkaisun vesiensuojeluun arktisilla alueilla.”
Hallitus aikataulutti Jäälinmajan remontin jatkamista
Hallitus totesi Jäälinmajan kunnostuksen tämänhetkisen vaiheen ja linjasi remontin jatkamista. Juhlasali suljetaan käytöstä tammi- ja helmikuun ajaksi 2026, jolloin rakennetaan salin ilmanvaihto ja tehdään tarpeelliset pintojen kunnostukset. Maaliskuun mahdollisiin varauksiin jätetään peruutusmahdollisuus, jota käytetään, jos työt viivästyvät arvioidusta. Keittiön uusintaan etsitään toteutusvaihtoehtoja.
Pöytäkirjan voit lukea täältä.
Yhdistys muistutti hulevesien johtamissuunnitelmasta
Oulun kaupunki on hankkinut suunnitelman Jäälintien liikennejärjestelyjen jatkamisesta ja esittänyt siinä mm. hulevesien johtamista Blomintieltä suoraan Jäälinjärveen avo-ojassa. Yhdistys on jättänyt tältä osin suunnitelmaan muistutuksen, jossa se katsoo, että laadittu suunnitelma ei vastaa Oulun kaupungin hyväksytyn hulevesiohjelman periaatteita. Johtaminen Jäälinjärveen ei ole tarpellista, koska alueen maaperä on hyvin imeytymiskykyistä ja valuma-alue on pieni. Muistutuksen voit lukea täältä:
Yhdistykseltä puheenvuoro Oulun kaupunkisuunnitteluseminaarissa
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys sai poikkkeuksellisen mahdollisuuden käyttää puheenvuoro perinteisessä Oulun kaupunkisuunnitteluseminaarissa. Tapahtuman teema oli ”Luontokadosta luontopositiivisuuteen”. Tapahtumalla oli toistasataa osallistujaa: poliittisia päättäjiä, kaupungin johtoa, viranomaisia, tutkijoita ja muita asiantuntijoita sekä Oulun kaupungista että muualta. Seminaarin puheenjohtajana toimi yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Miina-Anniina Heiskanen. Tilaisuuden avasi kaupunginjohtaja Ari Alatossava. Asiantuntijoita ja alustajia oli ympäristöministeriöstä, Turun ja Oulun yliopistoista sekä Espoon, Lahden ja Oulun kaupungeista.
Yhdistyksen puheenvuorossa käytiin tiiviisti läpi Jäälinjärven kunnostus ja tulokset ja todettiin edelleen ratkaisematon rautaongelma sekä sen syyt. Järvikunnostuksen liitännäisenä toteutettu Koiteli-reitti esiteltiin suosittuna ”hyvän mielen reittinä”. Puheenvuorossa painoitettiin ihmisten, erityisesti lasten ja nuorten kohtaamista. Oulun kaupunkiorganisaatiolta kaivattiin enemmän yhdessä tekemistä ja tuotiin esiin ”vahinkoja”, joita kaupunkisuunnittelussa ja toteutuksessa sattuu, kun mutkatonta yhteistyötä ei ole tarpeeksi. Lopuksi todettiin, että positiivisuus syntyy ihmisten kohtaamisesta ja painotettiin, että luontotyöhön tarvitaan ihmisten hyväksyntä ja tuki. Esitetyt diat voit katsoa tästä.
Monipuolinen metsäpäivä Jäälissä
Oulun 4H-yhdistys tarjoili Pöllönkankaan ja Jäälin kahdeksasluokkalaisille täyskattauksen metsään liittyvää tietoa. 4H:n rastilla avattiin käsitystä paitsi metsäluonnosta, myös metsästä saatavien tuotteiden laajasta repertoaarista. Metsä-Group taas kuvasi hiilen sidontaa, hiilivarastoa ja hiilipäästöjä metsään liittyvissä toimintaketjuissa. Esillä oli myös ”metsuripiste”, josta sai tietoa metsäalasta ja sen vaatimuksista. Nuoria kiinnosti koulutus ja erityisesti palkka. Metsästysseura teki tunnetuksi metsän eläimiä, riistaeläinten lisäksi myös petoja. Jälkien tunnistuksessa nuoret pääsivät näyttämään osaamistaan. Vesienhoitoyhdistyksen viestinä oli, että kaikki, mitä tapahtuu valuma-alueella, näkyy jollakin tavalla järvessä. Puhuttiin mm. kuivatuksesta, mustaliuskeista, hoitokalastuksesta ja ja järven kunnon parantumisesta.
Tapahtumaan osallistui yhteensä noin 140 oppilasta Jäälin ja Kuivasjärvellä sijaitsevaän Pöllönkankaan kouluista. Jääliläisten esittelyalue oli Hietakujan päässä ja kaukaisempien vieraiden Kalamäen alueella. ”Pitkämatkalaisille” 4H tarjosi myös makkarat.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 