Monthly Archives: kesäkuu 2023
Hyvää vettä järvessä
Kesän ensimmäiset vesianalyysit osoittavat, että Jäälinjärven veden laatu on hyvä. Väriarvot järven luusuassa ovat kymmenen vuotta jatkuneen seurannan toiseksi parhaat. Myös Saarisenojasta järveen tulevan veden laatu on poikkeuksellisen hyvä. Kokemus on valitettavasti osoittanut, että veden laatu heikkenee kesän mittaan, kun tuloveden laatu huononee. Kuinka paljon, se riippuu säästä ja sateista.
Oulun yliopiston ja yhdistyksen rautatutkimus jatkuu vielä syksyyn saakka. Kesän erityinen kiinnostuksen kohde on Kalamäen kosteikon toiminta.
Alla oleva graafi osoittaa Jäälinjärven veden väriä (mg Pt/litra) järven luusuassa. Uusin näyte on otettu 20. kesäkuuta.
Oulun 4H -yhdistyksen kalastusleirit Jäälissä onnistuivat hyvin
Oulun 4H -yhdistys järjesti juhannuksen jälkeen kaksi vuorokauden mittaista kalastusleiriä Jäälinmajalla. Toiminnanjohtaja Mirja Kaartinen kertoo näistä seuraavaa:
”Mukana oli kummassakin leirissä 13 lasta. Osalla oli jo pidempi kalastushistoria takana, osa vasta aloitteli. Meillä oli lainavälineitä mukana myös, jollei lapsella ollut omia. Meillä oli lainassa yhteensä viisi soutuvenettä naapurustoista, joihin järjestäydyimme kalastuskunniksi.
Leiriläiset saivat hyvin saalista, pienehköjä haukia sekä hyvänkokoisia ahvenia. Leirin isoin vonkale oli Sisun nostama viiden kilon hauki. Kuvan Sisusta ja hauesta on ottanut leiriläinen Remu.
Vastaavia leirejä järjestetään mielellään tulevaisuudessakin ja vapaaehtoisia soutajia ja kalastuksesta tietäviä kutsutaan mielellään mukaan.”
Jäälin rautailmiö Kalevan pääuutisena
Kaleva täytti melkein koko etusivun ja pääuutisaukeaman Jäälin Rautavirta -tutkimuksella. Jutussa todetaan ilmiön massiivisuus, sen liittyminen maankuivatukseen sekä siitä aiheutuvat ongelmat niin luonnolle kuin myös ihmisen toiminnalle. Jutun ytimenä on meneillään oleva Rautavirta -tutkimus, jota Oulun yliopisto tekee yhteistyössä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen kanssa. Kolmivuotinen tutkimus valmistuu kuluvan vuoden lopulla.
Uutisessa tuodaan esiin myös ympäristöministeriön yhdistykselle myöntämä Vuoden vesistökunnostaja-palkinto.
Jutun voit lukea täältä:
Rantapohja ja kaupunkilehti MunOulu kertoivat yhdistyksen palkitsemisesta
Rantapohja ja MunOulu julkaisivat ympäristöministeriön laajan tiedotteen kokonaisuutenaan. MunOulun juttu löytyy täältä: https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/kiimingin-jaalin-vesienhoitoyhdistys-sai-vuoden-vesistokunnostaja-palkinnon ja Rantapohjan yhdellä kuvalla täydennetty juttu puolestaan täältä:
Radio Pooki teki haastattelun Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon johdosta
Radio Pookin haastattelun voit kuunnella tästä: https://www.radiopooki.fi/uutiset/pohjois-pohjanmaa/a-224869
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys on Vuoden vesistökunnostaja
Ympäristöministeriö jakoi valtakunnallisen Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja-palkinnon Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle. Ministeriön mukaan poikkeukselliseksi Jäälinjärven kunnostustyön tekee se, että työtä leimaa pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus. Palkinnon jakanut Jenni Jäänheimo toteaa, että ”Jäälinjärven kunnostus on malliesimerkki hankkeesta, jossa pitkäjänteinen, henkilökohtainen omistautuminen lähiympäristön tilan parantamiseen yhdistyy haluun ja kykyyn innostaa mukaan vapaaehtoisvoimia”. Jäänheimo toteaa hankkeen inspiroivan kaikkia, jotka miettivät lähivesistönsä pelastamista. Yhdistyksen tiivis yhteistyö Oulun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa on pantu merkille. Yli kymmenen vuotta jatkunutta veden laadun tarkkailua arvostetaan.
Ympäristöministeriön tiedotteen voit lukea täältä: https://www.vesi.fi/vuoden-vesistokunnostaja-palkinto-kiimingin-jaalin-vesienhoitoyhdistykselle/
Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon ottivat vastaan Eero Laine ja Birger Ylisaukko-oja. Palkintoesine on Pisara-lasiveistos. Kuva: Satu Räsänen
Oulun yliopiston ja yhdistyksen yhteisesiintyminen todentaa rautaongelmaa
Oulun yliopiston ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen Rautavirta-tutkimus oli näkyvästi esillä valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarissa Jyväskylässä. Asiaa esiteltiin mm. posteritaululla, videolla, esitteillä ja rautalietenäytteillä. Keskusteluissa kävi ilmi, että ilmiö on melko yleinen eri puolilla maata. Aihe on hiljattain noussut tutkimusteemaksi, jonka kiinnostavuus kasvaa.
Tapahtumaan osallistui pari sataa vesistökunnostuksen asiantuntijaa eri puolilta Suomea.
Rautavirta -esittelypisteellä Heini Postila ja Petra Korhonen Oulun yliopistosta ja Eero Laine Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksestää.
Rantapohja uutisoi Jäälin koulun Koiteli-vaelluksesta
Jäälin koulun Koiteli-vaellus oli jääliläisten toimijoiden yhteisponnistus. Sää suosi tapahtumaa, ja kaikki suoriuituivat reitistä ongelmitta. Vaikka retki etukäseen askarrutti joitakin oppialaita, pettymyksen ilmauksia ei reitin varrella kuulunut. Lähinnä sosiaalisen median kautta tullut palaute on ollut kiittävää.
Rantapohja julkaisi tapahtumasta jutun. Voit lukea sen täältä:
Kansainvälisiä tohtoriopiskelijoita Kalamäessä
Olli Haanpää
Oulun yliopiston tohtoriopiskelijat jalkautuivat aurinkoisena loppukevään päivänä 31.5. Kalamäen kosteikolle kuulemaan vesienhoitoyhdistyksen tekemisistä Jäälinjärven tilan parantamiseksi. Vierailu järjestettiin osana kaksipäiväistä Citizen Science Master Class -kurssia, jonka teemana oli nimensä mukaisesti kansalaistiede. Kurssin aikana pohdittiin teoriassa ja esimerkkien avulla, miten tutkijoiden ja kansalaisten välistä yhteistyötä voitaisiin edistää käytännön tutkimustyössä sekä myös luonnonhoidossa. Kalamäen kosteikon rakentaminen ja vesiensuojeluun ajan saatossa kytkeytyneet tutkimushankkeet toimivat mainiona havainnollistavana esimerkkinä onnistuneesta yhteistyöstä.
Retki oli erikoislaatuinen kokemus kansainväliselle porukalle, johon kuului opiskelijoita ympäri maailman. Opiskelijat saivat luontoelämyksien lisäksi rautaisannoksen konkretiaa opintoihinsa kuullessaan vesienhoitoyhdistyksen Eero Laineen ja yliopiston Rautavirta-hankkeen tutkijan Heini Postilan selostusta Kalamäen kosteikon rakenteista ja vesiensuojelun vaiheista. Monille vieraille metsäojitusten aiheuttamat vesistöpäästöt, mustaliuskeen vaikutukset ja käytännön vesiensuojelutoimet järvien kunnostuksissa tulivat uutena tietona. Erityisen kiinnostavana vierailijat pitivät tutkijoiden ja vesienhoitoyhdistyksen yhdessä toteuttamia kokeiluja vesien tilan parantamiseksi. Kiinnostuneena kuunneltiin myös mietteitä siitä, miten pitkäjänteinen vapaaehtoisten vetämä työ paikallisen luonnonympäristön kunnostamiseksi saadaan järjestettyä.
Päivän päätteeksi ideoita tulevista projekteista alkoi jo vilahdella tohtorikandidaattien ja professoreiden puheissa. Ilmoittautuipa jokunen vapaaehtoiseksi myös Kalamäen kosteikon huoltotöihin, kun sellaiselle tulee tarvetta.
Hoitokalastuksen saalis kasvoi
Jäälinjärven särkien lisääntyminen perustuu pääasiassa merestä vaeltaviin kutukaloihin. Pitkään jatkuneen nousukalojen pyynnin seurauksena järven särkikanta on voimaakkasti pienentynyt. Tämän kevään emosärkisaalis oli 120 kiloa. Pyynnin alkuvuosina särkiä saatiin vuosittain toista tonnia. Viime vuosien tyypillinen saalis on ollut muutamia kymmeniä kiloja.
Jäälinjärven kalakannan tilaa on tutkittu kalastustutkimuksilla muutaman vuoden välein. Särjen biomassa on pienentynyt ja ahvenet ovat kasvaneet. Ravintoketjun tervehtyminen on mitä ilmeisimmin vähentäntyt haitallisten levien esiintymistä.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 