Blogiarkistot
Jäälin vesien kunnostus Oulu Radiossa
Oulu Radio lähetti Jäälin vesien hoidosta varttitunnin haastattelun, jossa toimittaja Arto Veränkorva selvitteli asiaa Birger Ylisaukko-ojan kanssa. Jutussa käytiin monipuolisesti läpi ongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet, rahoitus sekä yhdistyksen toiminta yleensä. Toimittaja korosti valtakunnallista edelläkävijäasemaa. Myös Oulu Radion nettisivuilla on aiheesta lyhyt juttu, joka painottuu hieman toisin kuin radiojuttu. Löydät sen osoitteesta http://yle.fi/uutiset/limaleva_katosi_jaalinjarvesta/6893814
VYYHTI-hanke järjesti tutustumiskäynnin Jääliin
ProAgrian hallinnoima VYYHTI-hanke – Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan – kutsui vesistökunnostuksesta kiinnostuneita tahoja tutustumaan Jäälin vesien hoitoon. Vieraita saapui peräti Pudasjärveltä ja Iin Olhavasta asti. Kiinnostuneille esiteltiin sekä VYYHTI-hanketta että Kiimingin – Jäälin vesenhoitoyhdistyksen toimintaa. Kokoontumisen päätteeksi käytiin tutustumassa Kokko-ojan haaran pintavalutusjärjestelyihin.
Tietoa yhdistyksestä Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmälle
Yhdistys esitteli toimintaansa Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmälle. Tämä on laaja kokoonpano, joka liittyy vesipuitedirektiivin täytäntöönpanoon. Direktiivin mukaan kaikkien vesien tulisi olla hyvässä ekologisessa tilassa vuoteen 2015 mennessä. Hyvään tilaan pääsemiseksi ELY-keskus laatii vesienhoitosuunnitelmn ja toimenpideohjelman kerran kuudessa vuodessa. Yhteistyöryhmä seuraa ja kommentoi suunnitelma-asiakirjoja. Yhteistyöryhmän toimialueena on Iijoen ja Oulujoen vesistö sekä niiden välissä olevat vesistöt kuten Kalimenjoki.
Yhdistyksen puheenvuorossa muistutettiin siitä, että ihmisen näkökulma ei sisälly direktiiviin lainkaan. Niinpä esimerkiksi Jäälinjärvi on hyvässä ekologisessa tilassa, eikä direktiivi edellytä toimenpiteitä sen kunnostamiseksi. Puheenvuorossa todettiin, että kunnostus jatkuu kumppanuusmallilla ja heitettiin kysymys, mihin vesipuitedirektiiviä tarvitaan. Puheenvuoron diat löydät täältä. Yhdistys vesienhoitoryhmässä 190913
Yhdistys esittäytyi Koitelin Metsäpäivässä
Kiimingin Metsänhoitoyhdistys järjesti koko perheen metsäaiheisen tapahtuman Koitelissa lauantaina 31.8. Vesienhoitohdistyksellä oli tilaisuudessa esittelypiste, ja myös esittelypuheenvuoro käytettiin.
Vesienhoitoyhdistyksen tavoitteena on toteuttaa vesienhoitorakenteet niin, ettei metsätalousvahinkoja aiheutuisi. Aivan kaikkia vahinkoja ei kuitenkaan voida välttää, jolloin Metsänhoitoyhdistys on luonteva taho arvioimaan vahingot. Vesienhoitoyhdistys toivoo, että vesiensuojelunäkökulma otettaisiin huomioon myös kunnostusojituksissa. Toisaalta vesienhoitoyhdistyksen toimenpiteet tehostavat merkittävästi metsätalouden omia vesienhoitotoimia. Metsänomistajien kannalta tilanne on sillä tavoin edullinen, että vesienhoitoyhdistys hoitaa ja pitää itse kunnossa toteuttamansa rakenteet. Tavanomaisten vesienhoitorakenteiden kunnossapito kuuluu maanomistajalle.
Yhdistys tunnettiin valtakunnallisilla vesistökunnostuspäivillä
Yhdistyksen toiminta kiinnosti Lahden kolmipäiväisillä vesistökunnostuspäivillä. Yhdistystä esiteltiin Sibeliustalon Metsähallissa diashown, taulujen, esitteiden ja keskustelujen avulla. Yhdistyksen toimintamallista oli pyydetty puheenvuoro seminaarin sessioon ”Vesistökunnostuksen hyvät käytännöt – esimerkkejä onnistuneista hankkeista”. Päivillä oli noin 130 osallistujaa, joista lähes parikymmentä tuli muualta Euroopasta kansainvälisen Restore -tutkimusprojektin loppuseminaariin.
Tutustumiskohteina Lahdessa esiteltiin kemiallista saostusta, elektro-osmoosikokeilua, kalojen vaellusesteen poistoa sekä kyläyhteisön vesistö- ja elinympäristökunnostuskohteita. Esittelykohteet olivat mittasuhteiltaan pieniä, ja niihin nähden Jäälin toteutetut kohteet saivat tuhdin arvokorotuksen. Lahden Vesijärvi, jonka kunnostukseen kaikki esittelykohteet liittyvät, on joutunut aikanaan huonoon tilaan siksi, että siihen on johdettu Lahden kaupungin jätevedet. Vuosikymmeniä jatkuneen kunnostustoiminnan tuloksena järven tila on huomattavasti parantunut. Vesijärvisäätiö käyttää edelleen rahaa järveen noin miljoona euroa vuodessa. Parhaimmat tulokset on saatu hoitokalastuksella. Vesijärven pinta-ala on Jäälinjärveen nähden satakertainen, ja veden vaihtuvuus siinä on hidas.
Päivillä jaettiin ensimmäistä kertaa Vuoden vesistökunnostaja –palkinto. Sen sai Vesijärvi-aktiivi Juha Keto eräänlaisena ”elämäntyöpalkintona” vuosikymmeniä jatkuneesta sinnikkäästä työstä Vesijärven hyväksi.
Oman yhdistyksemme kannalta innostavaa oli, että Jäälin toimet olivat hyvin laajalti osanottajien tiedossa ja herättivät paljon kiinnostusta. Yhdistyksen puheenvuoroa kommentoidessaan vasta palkittu vesistökunnostaja totesi, että yhdistyksen toiminnassa on kaikki elementit paikallaan, ja toiminnan jatkuvuus pitää kaikin keinoin turvata. Puheenvuoron diat löydät täältä: Jäälin malli
Yhdistys esittäytyi Jäälin soututapahtumassa
Yhdistyksellä oli monipuolinen esittelyaineisto Kiiminki-päiviin kuuluvassa Jäälin soututapahtumassa. Esillä oli muun ohella toimintaa kuvaavia esittelytauluja, diashow viime syksyn töistä sekä vesinäytepulloja vesistön eri osista. Soututapahtuma keräsi hyvin yleisöä, ja myös kontakteja syntyi paljon.
Puheenjohtaja Eero Laineen kokoama soutujoukkue voitti perinteiseen tapaan kirkkovenesoudun haastekisan. Kisaan osallistui kuusi joukkuetta.
Kymmenentuhatta käyntiä yhdistyksen sivuilla
Vesienhoidosta kiinnostuneet ovat löytäneet hyvin yhdistyksen sivut. Kymmenentuhannen käynnin raja rikkoutui 2. elokuuta. Todennäköisesti ”hälytystoiminto” on hyvin käytössä, sillä käynnit lisääntyvät aina, kun sivustolle tehdään muutoksia. Sivusto avattiin yhdistyksen perustamisen yhteydessä huhtikuussa 2011.
Yhdistyksen toimintamalli Rantapohjan pääuutinen
Rantapohja täytti pääuutissivun yhdistyksen toiminamallia kuvaavalla jutulla. Aiheen lehti on saanut yhdistykselle myönnetystä EU-rahasta, jonka avulla toimintamalli on tarkoitus kuvata yksityiskohtaisesti niin, että se soveltuisi yleiseen käyttöön. Rantapojan juttu on täällä Rantapohja 300713
Yhdistys esittäytyy vesistökunnostuspäivillä
Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto järjestää kolmipäiväisen kansainvälisen vesistökunnostusseminaarin Lahden Sibeliustalolla 14. – 17.8.2013. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on kutsuttu kertomaan toiminnastaan kolmannen päivän teemaryhmään, jonka aiheena on ”vesistökunnostuksen hyvät käytännöt – esimerkkejä onnistuneista hankkeista”. Tilaisuuden ohjelman löytyy osoitteeesta: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=145106&lan=fi.
Lähivedet asukkaille tärkeitä
Kellon ja Jäälin välisen alueen asukkaille tehtiin lähivesiä koskeva ns. arvottamistutkimus, joka valmistui 27.6.2013. Tutkimusraportin löydät täältä Arvottamistutkimus ja asiaa koskevan lehdistötiedotteen täältä: Lehdistötiedote .
Tutkimuslueella (Kalimenjoen valuma-alue) asuu noin 12 000 ihmistä. Kyselylomake, joka sisälsi paljon tietoa vesienhoidosta, lähetettiin lähes joka toiseen alueen talouteen. Vastausprosentti oli 31. Vastauksista 35 prosenttia tuli Jäälin postinumeroalueelta. Vastaajista 95 prosenttia piti Oulun seudun pienvesistöjen vaalimista erittäin tai melko tärkeänä. Vastaajista 2 prosenttia ilmoitti, ettei vesistöjen tila kiinnosta.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys oli jääliläisille vastaajille hyvin tuttu: 84 prosenttia oli kuullut yhdistyksestä ja 88 prosenttia tiesi Jäälinjärven tutkimuksista ja hoitokalastuksesta. Jääliläisistä vastaajista 43 prosenttia ilmoitti olevansa valmis osallistumaan vesien hoitoon talkootyöllä ja 32 prosenttia maksamaan yhdistyksen jäsenmaksun. 15 prosenttia ilmoitti olevansa valmis lahjoittamaan kertaluonteisen vesienhoitomaksun, ja 11 henkilöä maksoi sen saman tien. Kaksi vastaajaa ei ollut tyytyväinen yhdistyksen toimintaan, ja 15 vastaajaa epäili vesienhoitotoimien tehokkuutta siinä määrin, ettei ollut valmis maksuihin. Maksuista kieltäytymisen tärkein syy varattomuuden ohella oli, että yhteiskunnan tulisi pystyä rahoittamaan vesienhoidon kustannukset.
Vastaajat antoivat runsaasti ehdotuksia vesien hoitoon. Myös kiitosta tuli niin yhdistykselle kuin tutkimuksen kyselylomakkeelle.
.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 