Blogiarkistot
Jäälinjärven kutusärkikanta näyttää pienentyneen
Jäälinjärven hoitokalastuksen saalis jäi jälleen pieneksi. Kutusärki nousee Jäälinjärveen merestä. Nousevat kalat otetaan joka kevät kiinni Jäälinjärven luusuasta. Saalismäärät ovat viime vuosina jääneet pieniksi, mikä viittaa siihen, että vaeltava kanta on pienentynyt. Kuluneen kevään saalis oli 150 kiloa, kun suurimmillaan saalis on vuonna 2015 ollut 1350 kiloa. Kaikki särjet ovat viime vuosina päätyneet hyötykäyttöön. Muut saaliiksi tulleet kalat, noin 30 kiloa pienehköjä haukia ja ahvenia, vapautettiin järveen.
Kalastajien havaintojen perusteella Jäälinjärven ahvenet ovat kasvaneet ruokakalakokoon. Myös haukikanta on hyvä. Saaliskalat osoittavat, että järven ravintoketju on kunnossa. Viimeisin kalastustutkimus on tehty vuonna 2016. Jo silloin tutkijan päätelmä oli, että kalakannan rakenne on hyvä. Hoitokalastus on aloitettu vuonna 2011.
Kalamäki täytti Rantapohjan pääuutissivun
Rantapohja kertoi laajasti Kalamäen alueelle valmistuneista virkistys- ja luontorakenteista. Lehti nostaa näkyville myös kokonaispanostuksen vesienhoitoon ja virkistyskäyttöön vuodesta 2011 alkaen. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys rakensi Kalamäen alueelle kuuden hehtaarin kosteikon vuonna 2015. Kosteikon ympärille on sen jälkeen syntynyt runsaasti virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita. Lue Rantapohjan juttu täältä: Rantapohja 090620.
Kalamäestä jääliläisten virkistyskohde
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuonna 2015 rakentaman Kalamäen kosteikon ympärille on rakentunut monipuolinen virkistysalue. Se sisältää laavun, lintutornin sekä vanhaan raunioon rakennetun näköalatasanteen. Alueelle johtaa lännestä esteetön polku, ja kohteeseen pääsee lisäksi kahdesta muusta suunnasta. Virkistysrakenteet ovat osa rakenteilla olevaa Koiteli-reittiä. Sen kokonaispituus tulee olemaan noin seitsemän kilometriä. Reitin varrella on monipuolinen informaatioaineisto. Reittiä toteuttavat yhteistyössä Jäälin asukasyhdistys, Jäälin Leijonat ja Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys. Reitti kulkee kolmen vesienhoitokosteikon kautta.
Kalamäen kosteikon rannalla on laavu ja vanhaan raunioon rakennettu näköalatasanne.
Kosteikon reunalla on myös lintutorni, jonne johtaa esteetön reitti.
Päälähtöpaikalta Kalamäkeen johtaa esteetön reitti
Leppisuonojaan tutkimuspato
Yhdistys pyrkii selvittämään, väheneekö raudan kulkeutuminen maaperästä vesistöön, jos syvää kuivatusojaa padotetaan. Tutkimusta varten on tehty pato Laivakankaan länsilaidalla sijaitsevaan ”Leppisuonojaan”. Ojaan purkautuu runsaasti rautapitoista pohjavettä. Veden laatua on seurattu analyyseillä kahden kesän aikana. Padolla nostetaan vettä ojan alapäässä noin puoli metriä. Näytteenottoa jatketaan vähintään kaksi vuotta, jotta nähdään, vaikuttaako padotus veden laatuun. Pohjaveden pinnan korkeutta seurataan ojan lähialueelle sijoitetuilla pohjavesiputkilla.
Leppisuonoja on kaivettu alunperin läheisen asuinalueen kuivatusvesien johtamista varten. Padotus ei vaikuta kuivatuksen toimintaan.
Jäälinjärven hoitokalastus jatkuu
Jokakeväinen särkikalojen pyynti jatkuu taas. Jäälinjärvessä on merestä nouseva kutusärkikanta. Nousevat särkikalat pyydetään Jäälinjärven luusuasta rysällä. Järvikunnostuksen alkuvaiheessa vuotuinen saalis oli yli tuhat kiloa. Saalis on vuosien saatossa pienentynyt niin, että viime kevään saalis jäi alle sadan kilon. Tämä viittaa kannan pienentymiseen.
Järven särkikantaa halutaan pienentää, koska se sekoittaa järven ravintoketjun. Särjet syövät eläinplanktonin, mm. suuret vesikirput, jolloin kasviplankton pääsee runsastumaan, kun sille ei ole käyttäjiä. Särjet syövät myös pohjaeläimiä ja pöyhivät siksi järven pohjaa. Pohjalle laskeutuneet ravinteet lähtevät silloin uudelleen kiertoon ja päätyvät eliöiden käyttöön. Rehevöityminen kiihtyy.
Jäälinjärven kalakannan rakenne on saatu oikaistuksi ja ravintoketju on kunnossa. Ahvenet ovat kasvaneet ruokakalakokoon, ja myös haukikanta on hyvä. Veden väriarvot ovat parantuneet, eikä sinilevähaittaa ole ollut vuoden 2015 jälkeen. Hoitokalastusta on silti tarpeen jatkaa, jotta järven kehityksen suunta ei kääntyisi taaksepäin.
MetsäSanomat julkaisi kaksi rauta-aiheista artikkelia
MetsäSanomat julkaisi koko sivun jutun Jäälinjärven rautaongelmista. Juttu sisältää myös ilmiötä todentavia kuvia lietealtaan pumppauksesta. Jutun voit lukea täältä: MetsäSanomat Rautavirtaa Jäälissä BYS 140520
Lisäksi lehti julkaisi artikkelin Suosimulaattori-työkalusta, jolla mallinetaan Jäälinjärven valuma-alueella tarvittavaa kuivatussyvyyttä. Koko valuma-alueen kattava mallinnus on ensimmäinen Suomessa. Työn rahoittavat Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, MTK ry, Suomen Metsäsäätiö sekä Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistykset ry. Mallinnustyön tekee Itä-Suomen yliopisto. Artikkelin voit lukea täältä: MetsäSanomat Suosimulaattori 140520 .
MetsäSanomat on Iin, Kiimingin, Oulunseudun ja Yli-Iin metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti.
ProAgria julkaisi ”Rautavirta”-kirjoituksen
Aiemmin Rantapohjassa julkaistu asiantuntijakirjoitus ”Rautavirtaa on hillittävä” on julkaistu VYYHTI-verkoston blogissa kuvien kera. Kirjoitus on luettavissa täältä: https://www.proagriaoulu.fi/fi/rautavirtaa-vesistoihin-on-hillittava/. Kirjoitus liittyy samassa blogissa on aiemmin julkaistuun Markus Saaren kirjoitukseen KaliVesi-tutkimuksesta ”Kalimenjoki rautaisessa kunnossa”: https://www.proagriaoulu.fi/fi/kalimenjoki/ .
Suodatinkangasseinämä on asettunut paikoilleen
Jäälinjärven kaakkoispäästä erotettu laskeutusallas on käytössä. Allas erotettiin Jäälinjärvestä suodatinkangasseinämällä. Rakenne tehtiin jään päälle. Jäiden sulettua alareunastaan painotettu kangas on vajonnut pohjaan. Kannatuspuomi on asettunut suunnitellulla tavalla muutaman sentin vesipinnan yläpuolelle. Laskeutusaltaan kautta järveen tuleva vesi ohjautuu virtausaukon kautta. Sen toiminta on myös alkanut samalla kun laajempi virtausala on poistunut.
”Järvialtaan” tarkoitus on pidättää valuma-alueelta Jäälinjärveen kulkeutuvaa rauta/humuskiintoainetta.
Suodatinkangasseinämä on asettunut paikalleen jään sulamisen jälkeen.
Puomi ja virtausaukko alavirran suunnasta
Mun Oulu -kaupunkilehti kertoi laajasti ja värikkäästi Jäälin omatoimihankkeista
Mun Oulu julkaisi laajan artikkelin erityisesti Jäälin vesistökunnostuksesta mutta myös muista akvititeeteista. ”Jäälissä luontokävijä on kuin liisa ihmemaassa”. Lue juttu täältä: https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/jaalissa-on-luontokavija-kuin-liisa-ihmemaassa .
Rantapohja kertoi lahjoituksesta – puskaradioon vyöryi tykkäyksiä
Rantapohja julkaisi yksityislahjoitusta koskevan jutun näyttävästi kuvan kanssa. Lue juttu täältä: Rantapohja 210420.
Jäälin puskaradioon ( https://www.facebook.com/groups/1522259498027232/?fref=ts ) on tullut yli neljäsataa tykkäystä ja kymmeniä ihastuneita kommentteja, joista osa on hauskoja videoklippejä. Jääliläiset kiittelevät lahjoittajaa vuolaasti.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 