Blogiarkistot

Vesienhoito kesäasennossa

Kevättulvan laskeuduttua Kokkohaarassa päästiin pumppaamaan lietteitä sekä uudesta pyöröaltaasta että alkuperäisestä isommasta laskeutusaltaasta. Pumppauksen jälkeen padot asetettiin normaaliin kesäasentoon sekä Kokkohaarassa että Kalamäessä.

Vesistötarkkailua on nyt supistettu olennaisesti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Yliopisto on lupautunut tekemään rauta-analyysejä, mutta kalliita laboratorioanalyysejä ei tänä kesänä tehdä. Kosteikoiden vaikuttavuutta on seurattu lähes kymmenen vuotta ja niiden toimivuudesta on saatu hyvä käsitys. Sinilevätarkkailu ja raportointi jatkuu entiseen tapaan, samoin Jäälinjärven vedenkorkeuden ja virtaamien tarkkailu.

Alkukesän vesi näyttää silmämääräisesti erittäin hyvältä. Valitettavasti väri alkaa tummua ja läpinäkyvyys heikentyä sitä mukaa kuin tulovedet lämpenevät ja rauta niissä lisääntyy. Raudan merkittävään vähentämiseen ei ole löydetty toteutuskelpoista menetelmää. Tutkimuksia yliopiston ja muiden tutkimuslaitosten kanssa pyritään edelleen jatkamaan.

Vesistöön päätyvä rauta on monimutkainen kysymys

Hiljattain päättyneen RautaVirta-tutkimuksen asiantuntijat kokoontuivat pohtimaan tutkimuksen tuloksia yhdessä Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistyksen hallituksen kanssa. Tutkimuksessa on hankittu kaikki tieto, mitä vesistöstä on saatavissa mittaamalla erilaisia parametreja. Päätelmät eivät ole yksiselitteisiä varsinkaan, kun niitä verrataan muihin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Olosuhteet ovat erilaisia, ja niiden muuttuessa rauta voi käyttäytyä aivan toisin. Keskeinen tekijä on bakteeritoiminta. Sitä ei tässä työssä tutkittu eikä sen tutkiminen ole helppoa.

Seminaarin osanottajat pitivät tärkeänä, että tutkmusraportissa esille tuotu koeala saataisiin toimintaan. Koealan suunnitelmissa on pienentää kuivatusta ojia padottamalla ja kompensoida vaikutuksia tuhkalannoituksellla. Koelalan pitkäaikaisella seurannalla saataisiin tietoa sitä, miten pohjaveden pinnan palauttaminen lähemmäksi luonnontilaa vaikuttaisi yhtäältä puuston kasvuun ja toisaalta ympäristöön.

Laajemmasta näkökulmasta ideoitiin monipuolista tutkimuskokonaisuutta, johon osallistuisi yliopiston lisäksi useita tutkimuslaitoksia. Tutkimuksen kohteena olisivat erityisesti rautaprosessit paitsi metsätalousaluelilla myös infrarakentamisessa. Yliopiston edustaja kutsuu koolle ideointipalaverin lähitulevaisuudessa.

Kuva RautaVirta -tutkimuksen päätöstilaisuudesta. Markku Vuolteenaho.

MunOulu uutisoi rautatutkimuksesta – painotti yhdistyksen uraauurtavaa työtä

Kaupunkilehti MunOulu tähdensi ylisyvien ojien välttämistä Rautavirta-tutkimuksesta kertovassa jutussaan. Samalla MunOulu muistutti yhdistyksen toteuttamista vesienhoitorakenteista ja katsoi sen olevan uraauurtavaa työtä. MunOulun juttu avautuu täältä: https://www.munoulu.fi/luonto-ymparisto/oulun-yliopisto-syvat-ojat-pahentavat-rautakuormitusta-kiimingin-jaalin-vesihoitoyhdistys-tehnyt-uraauurtavaa-tyota-jaalinjarvella/

Kuva: Heini Postila

Rantapohja uutisoi RautaVirta-tutkimuksen valmistumisesta

Rantapohjan juttu tässä.

Monipuolista tietoa KatseVesiin -tilaisuudessa

Metsäkeskuksen järjestämässä tilaisuudessa käisteltiin monipuolisesti metsätalouteen yleisesti ja metsätalouden vesiensuojeluun erityisesti liittyviä asioita. Esittelyssä olivat mm. Metsäkeskuksen laajat ja monipuoliset paikkatietoaineistot, Tapion Suometsien ja vesiensuojelun päivitetyt metsänhoitosuositukset sekä tukijärjestelmän muutokset. Yliopiston juuri valmistunut RautaVirta -tutkimus esiteltiin ja Jäälin vesienhoitorakenteet käytiin läpi. Vesienhoitoyhdistyksen pari vuotta sitten hankkima Jäälinjärven valuma-alueen suosimulaattorimallinnus on saanut merkittävän roolin Rautavirta-tutkimuksessa ja oli hyvin esillä myös Metsäkeskuksen Jäälin aluetta koskevassa esittelyssä.

Tilaisuuteen oli kutsuttu pääasiassa Jäälinjärven valuma-alueen metsänomistajia. Ilmoittautuneita oli 21. Tilaisuuden aineistot tulevat saataville lähiaaikoina Katse vesiin metsänkäsittelyssä Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen verkkosivuille.

Rautavirta-tutkimus videona

Oulun yliopiston Rautavirta-tutkimus on tiivistetty runsaan kuuden minuutin videoksi. Voit katsoa sen täältä: https://www.youtube.com/watch?v=mVnd7pOQEnI

Rautavirta-tutkimus osoittaa rautaongelman vaikeaksi

Oulun yliopiston lähes kolmivuotinen Rautavirta-tutkimus ei löytänyt käyttökelpoista ratkaisua vesistöön päätyneen rautavirran pysäyttämiseen. Tutkimuksessa selvitettiin Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toteuttamien rakenteiden vaikuttavuutta. Parhaiten toimii Jäälinjärvestä erotettu suuri laskeutusallas. Sekään ei riitä poistamaan järven tulovedestä riittävästi rautaa, jota tulee järveen satoja kiloja päivässä. Tutkimuksessa testattiin lisäksi puunippujen ja pyörrealtaan vaikuttavuutta. Niiden tulokset jäivät vaatimattomiksi. Biopolymeeri ei toiminut lainkaan.

Yliopisto toteaakin, että keskeistä on ehkäistä raudan liikkeellelähtöä maankäytöllisillä toimenpiteillä. Tutkimuksessa on pystytty osoittamaan, mistä valuma-alueen osista rautaa tulee eniten. Suosimulaattorimallilla voidaan tavoitella sellaista kuivatussyvyyttä, jolla vesistövaikutukset vähenevät mutta puuston kasvu jatkuu. Kuivatussyvyyttä voidaan pienentää mm. ojia padottamalla.

Tutkimus on valtava kokoelma tietoja raudan käyttäytymisestä vesistössä. Edelleen jää kuitenkin epäselväksi mm. mikrobitoiminnan vaikutus raudan liikkeelle lähtöön ja kulkeutumisen eri vaiheisiin. llmiö on hyvin riippuvainen lämpötiloista.

Rautavirta -tutkimusta ovat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on edistänyt hanketta 580 talkootunnin panostuksella.

Yliopiston tiedote avautuu alla olevasta linkistä. Sen kautta pääsee tutkimusraporttiin sekä tutkimusta esittelevään videoon

Vesistöihin päätyvän rautakuormituksen ehkäisy tärkeintä – myöhemmin rautasakkaa on vaikea poistaa vesistä | Oulun yliopisto (sttinfo.fi)

Rantapohja muistutti vesiensuojeluinfosta

Rantapohja julkaisi ennakkojutun Metsäkeskuksen metsätalouden vesiensuojeluinfosta, joka järjestetään Kiimingin Syke-salissa 21.11. klo 17. Tilaisuudessa esitellään myös Oulun yliopiston juuri valmistuneen rautatutkimuksen tuloksia. Ohjelma ja ilmoittautuminen tästä linkistä: Virtaa vesienhoitoon, Jäälinjärvi (lyyti.fi) Ilmoittautumisaika päättyy 17.11. klo 14. Rantapohjan juttu tässä:

Rautavirta -tulokset videoksi

Oulun yliopiston Rautavirta -tutkimus on raportointivaiheessa. Tutkimus on paneutunut Jäälinjärveen kohdistuvaan rautakulkeutumaan keväästä 2021 alkaen. Ohjausryhmän kokous pidettiin 16. lokakuuta, ja siinä käytiin läpi alustavia tuloksia. Tutkimus tuottaa todella paljon jatkon kannalta hyödyllistä tietoa, mutta varsinaista ratkaisua se ei vielä ongelmaan tuo.

Tutkimustuloksia puetaan helppokäyttöiseen muotoon videon avulla. Videolle tulee mm. haastatteluja, joita kuvattiin Kalamäessä. Ryhmään kuuluivat äänittäjä Esa Nissi, ohjaaja Petrus Markkula ja kuvaaja Juha Tuovila Filmbutikista.

Hyvää vettä järvessä

Kesän ensimmäiset vesianalyysit osoittavat, että Jäälinjärven veden laatu on hyvä. Väriarvot järven luusuassa ovat kymmenen vuotta jatkuneen seurannan toiseksi parhaat. Myös Saarisenojasta järveen tulevan veden laatu on poikkeuksellisen hyvä. Kokemus on valitettavasti osoittanut, että veden laatu heikkenee kesän mittaan, kun tuloveden laatu huononee. Kuinka paljon, se riippuu säästä ja sateista.

Oulun yliopiston ja yhdistyksen rautatutkimus jatkuu vielä syksyyn saakka. Kesän erityinen kiinnostuksen kohde on Kalamäen kosteikon toiminta.

Alla oleva graafi osoittaa Jäälinjärven veden väriä (mg Pt/litra) järven luusuassa. Uusin näyte on otettu 20. kesäkuuta.