Blogiarkistot
Yhdistys osallistuu 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjaan
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Vesistökunnostusverkosto on Suomen juhlavuonna lanseerannut 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan; ks. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/100_suomalaista_vesistotekoa_kampanja_ka(43748) . Kaikki teot julkaistaan ja parhaat palkitaan lokakuussa Helsingissä Silakkasoutujen yhteydessä. Palkinnot ratkaistaan yleisöäänestyksellä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on ilmoittaunut kampanjaan seuraaalla esittelytekstillä:
””Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys perustettiin 2011 parantamaan Jäälin vesien tilaa. Jäälinjärven ongelmia olivat löyhä pohjasedimentti, vinoutunut kalasto sekä lima- ja sinilevä. Yhdistys on toteuttanut valuma-alueella yhdeksän vesienhoitorakennetta, mm. kosteikoita. Kutusärkiä pyydetään joka kevät. Kaava-alueen ulkopuolelle valmistui viemäri yhdistyksen myötävaikutuksella. Vesien laatua ja toimien vaikuttavuutta on tutkittu alusta pitäen. Kaikki työt tehdään talkoilla.
Jäälinjärven tila on kohentunut. Kalaston rakenne on terve. Sinilevää tai limalevähaittoja ei juuri esiinny. Veden väri ja näkösyvyys ovat parantuneet. Huomattava osa tulovesien kiintoaineesta pidättyy lietteenpoistojärjestelmiin, mistä se pumpataan pois.
Yhdistys on julkaissut Vesienhoidon käsikirjan. Nettisivuilta on avattu 30 000 näyttöä. Alueellinen ja paikallinen media ovat tehneet useita juttuja vuosittain. Oulun seudun ympäristötoimi on myöntänyt yhdistykselle kestävän kehityksen palkinnon 2016.”
Kuvaukseen on liitetty joitakin valokuvia.
Maastotietoreitin rakentaminen alkoi
Vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälien Leijonien yhteishanke maastotietoreitin rakentamiseksi Jäälistä Koiteliin eteni pitkospuiden rakentamisvaiheeseen. Ensimmäisiin rakentamisvaiheen talkoisiin osallistui yhdekseksän henkilöä, ja tulosta syntyi hyvin. Kuluvan kesän tavoitteena on rakentaa 470 metriä pitkoksia sekä kolme siltaa ojien yli. Rakennusmateriaalit siirrettiin kohteille moottorikelkoilla talven lopulla.
Reitti on linjattu kolmen vesienhoitoyhdistyksen rakentaman kosteikon kautta. Kosteikoilla esitellään vesienhoitoa.
Pitkoslankut kiinnitetään toisiinsa jatkuvaksi rakenteeksi. Liikuntasaumoja tehdään noin 20 metrin välein.
Tutkimuslautat kohta valmiita kasvien siirtoon
Kalamäen kosteikkoon rakennettava tutkimuslauttakokonaisuus alkaa rakenteiden osalta valmistua. Kelluvia lauttoja tulee kahdeksan, ja niissä tutkitaan eri kasvien kykyä ottaa vedestä ravinteita, kun juuret ovat suoraan vedessä. Osa lautoista varustetaan ns. mikrobialustoilla. Tämän on määrä tehostaa juurten bakteeritoimintaa. Kasvit on tarkoitus siirtää lautoille toukokuun viimeisellä viikolla.
Tutkimuslautat kelluvat ponttoonien varassa ja tukeutuvat hoitosiltoihin
Kahden lautan pohjalle ripustetaan mikrobialustoja tehostamaan bakteeritoimintaa kasvien juuristossa. Kuvassa lautta on kallistettu alustojen kiinnitystä varten.
Maastotietoreitin rakentaminen alkoi
Jäälin asukasyhdistyksen, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ja Jäälin Lionsin yhteishanke, maastotietoreitti Kalamäestä Koiteliin, on käynnistynyt. Kuluvan vuoden ohjelmassa on noin 600 metrin pitkosten rakentaminen Kalamäen ja Kokkokankaan välille. Pitkosmateriaali saatiin alueelle perjantaina 7.4. Lauantaina puutavara siirrettiin traktorilla useisiin eri pisteisiin ja aloitettiin tavaran siirto kahdella moottorikelkalla suo- ja pehmeikköalueille. Pitkokset rakennetaan vasta kesällä, mutta nyt on tärkeää saada materiaali kohteelle ennen lumien sulamista.
Hanke on kolmivuotinen. Ensin pyritään saamaan kulkuyhteys koko reitille, sen jälkeen varustelu ja viimeksi reitin alkuosan esteettömyysrakenteet. Talkootarve on suuri, koko hankkeessa arviolta noin 1500 tuntia. Tähän tarvitaan mahdollisimman monen jääliläisen panosta.
Pitkospuutarvikkeita siirretään suolle moottorikelkalla
Bioremediaatiorakenteita tehdään
Bioremediaatiotutkimus käynnistyy Kalamäessä heti lumien lähdettyä. Kiinteät rakenteet tehtiin viime kesänä, ja nyt rakennetaan kahdeksan niihin tukeutuvaa lauttaa kasvialustoiksi. Ponttoonit kannattelevat lauttoja, joihin tulee erilaisia alustoja istutettavista kasveista ja tutkimustavoitteista riippuen. Tutkimuksessa käytettävät kasvit ovat järviruoko, osmankäämi, pikkulimaska, suovehka ja isonäkinsammal. Kasvit siirretään lautoille luonnosta heti kasvukauden alkaessa. Kasvien juuret ovat vapaasti vedessä. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka paljon eri kasvit ottavat ravinteita virtaavasta vedestä.
Tutkittavana on uusi vedenpuhdistusmentelmä. Tutkimuksen tavoitteena on saada käsitys menetelmän toimivuudesta ja tuottaa mitoitusarvot menetelmän käytännön soveltamista varten. Keskeiset tutkimukset tehdään tulevana kesänä, ja hanke raportoidaan seuraavana vuonna. Hankkeelle on saatu maa- ja metsätalousministeriön erillisrahoitus. Kaikki tutkimukseen tarvittavat työt tehdään talkoilla.
BR-tutkimuksen kiinteät rakenteet
Kasvilautan puukehää kootaan
Kasvilautan virtauksia ohjataan pressuseinämillä
Talkoopanos kasvoi taas
Vesienhoitoon käytettiin talkootyötä 1425 tuntia vuonna 2016. Talkoisiin osallistui 22 henkilöä. Eniten talkootunteja kului bioremediaatiotutkimuksen valmisteluun, kaikkiaan 325 tuntia. Myös Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmän rakentaminen oli suuri työ ja vaati 275 talkootuntia. Kunnossapidon ja hoidon tarve kasvoi, ja tuntimäärä ylitti 200. Vesitutkimuksiin, hoitokalastukseen ja viestintään käytettiin runsaat sata tuntia kuhunkin. Hallintoon kului kokouksineen 275 tuntia. Talkootuntimäärä kohteittain on katsottavana täältä: Talkoot 2016.
Talkootuntien määrä on vaihdellut vuosittain jonkin verran. Ennätysvuosi oli 2014, jolloin tuntimäärä nousi 1700:aan. Tuolloin tuotettiin mm. Vesienhoidon käsikirja. Muina vuosina tuntimäärä on vaihdellut 1130 – 1588:aan. Vuodesta 2011 alkaen talkootöitä on tehty yhteensä noin 8000 tuntia. Talkootuntien vuosittainen kertymä näkyy täältä: Talkoot 2011-2016.
Puita poistetaan vettyviltä alueilta
LumiForest Oy:n hakkuukone aloitti puiden poiston vettyneiltä alueilta Kalamäessä Saarisenojan varressa. Puiden poistaminen on tarpeen siksi, että Kalamäen kosteikko nostaa hieman vedenpintaa Saarisenojassa. Jo ennestään veden vaivaamat alueet eivät enää sovellu puiden kasvatukseen vaan muuttuvat kosteikoksi.
Puita poistetaan parin hehtaarin alueelta. Hakkuu oli tarkoitus tehdä jo viime talvena, mutta huonojen kantavuusolojen vuoksi työ siirtyi. Kantavuusolot ovat nyt hyvät.
Kalamäen lisäksi puita poistetaan Kokko-ojan haarasta. Sinne jää moton jälkeen vielä pienpuuta, jota on tarkoitus poistaa talkoilla. Kokko-ojan haaraan on tarkoitus rakentaa lietteenkeruuallas talven lopulla.
Talkoopanos pieneni – silti mittava
Jäälin vesien hoitoon käytettiin 1130 tuntia talkootyötä vuonna 2015. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä väheni lähes 600:lla tunnilla, mutta vuosi 2014 olikin poikkeuksellinen; silloin muun muassa tuotettiin Vesienhoidon käsikirja. Vuonna 2015 talkoisiin osallistui 19 henkilöä.
Päättyneenä vuonna suurin talkoopanos, lähes 500 tuntia, kohdistui Kalamäen kosteikon rakentamiseen. Muita suoraan vesistöön kohdistuvia toimia olivat hoitokalastus ja rakenteiden hoito ja kunnossapito. Näihin käytetiin yhteensä lähes 200 tuntia. Viestinnän talkoopanos oli suuri siksi, että tuotettiin yhdistyksen toimintaa esittelevä video ja uusittiin yhdistyksen yleisesite. Myös vierailuja oli useita. Hallinnon talkoopanoksesta puolet muodostuu kokouksista ja toinen puoli mm. asiakirjojen laadinnasta, rahoituksen hankinnasta, viranomaisyhteydenpidosta sekä monenlaisista ”junailuista” ja valmisteluista.
Talkoiden jakautuminen eri osatehtäviin käy ilmi oheisesta graafista Talkoot 2015
Loppusiivoustalkoot Kalamäessä
Seitsemän talkoolaista ahersi lauantaina 12. syyskuuta lämpimässä ja aurinkoisessä säässä eri puolilla Kalamäen kosteikkoaluetta ja keräili talteen kaikki rakentamisen jäljiltä jääneet, luontoon kuulumattomat kappaleet. Raskaimman työn tekivät kuitenkin ne talkoolaiset, jotka siirsivät tulvapadon eroosiosuojaukseen tonnitolkulla mursketta käsin, kun heikon kantavuuden vuoksi konetta ei voinut käyttää.
Kun kertyneet tavarat vielä kuljetetaan pois, Kalamäki on esittelykunnossa. Alueelle hankintaan vielä uusi esittelytaulu, sillä keväällä pystetetty taulu joutui tuoreeltaan ilkivallan kohteeksi ja tuli hävitetyksi.
Hallitus jalkautui Kalamäkeen
Yhdistyksen hallitus valmistautuu Kalamäen kosteikon viimeistelytöihin tulvan lopultakin laskiessa. Hallitus tutustui Kalamäen rakentamiskohteisiin paikalla ja piti sen jälkeen kokouksensa nuotion ääressä. Hankkeiden vaikuttavuudesta on saatu rohkaisevia vesianalyysituloksia, joskaan vesienhoitorakenteiden teho ei tällaisilla tulvilla alkuunkaan riitä ongelmien poistamiseen. Lisäksi hallitus käsitteli viestintään liittyviä asioita. Pöytäkirjan voit lukea täältä: Hallitus pöytäkirja 6-2015
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 