Blogiarkistot
Hallitus valmistautuu Järvialtaan toteutukseen
Vesienhoitoyhdistyksen hallitus piti vuoden neljännen kokouksensa. Pääasiana oli Järvialtaan toteutukseen valmistautuminen. Raudan kulkeutumisongelmaa koskevaa aktiviteettia on nyt meneillään paljon, ja se on myös Järvaltaan rakentamisen syy. DI Markus Saari Oulun yliopistosta vieraili hallituksen kokouksessa kertomassa monimutkaiseen rautailmiöön liittyvistä prosesseista. Näitä prosesseja ei vielä riittävästi tunneta. Niitä selvitetään mm. koko Kaliemenjoen valuma-aluetta koskevassa tutkimuksessa. Myös uusia tutkimus- ja parantamishankkeita yritetään saada käyntiin.
Kokouspöytäkirjan voit lukea täältä: VHY hallitus ptk 4-2019
Diplomityö Kalimenjoen rautakulkeutumasta
Oulun yliopiston ympäristötekniikan laitokselle tehdyssä Joonas Määtän diplomityössä on ansiokkaasti tarkasteltu raudan kulkeutumista maaperästä vesistöön. Työstä käy ilmi, että raudan esiintyminen eri olomuodoissaan on erittäin monimutkainen ilmiö. Prosessina raudan mobilisoituminen voi olla joko kemiallinen tai mikrobiologinen ilmiö. Näiden vaihtoehtoisten prosessien esiintyminen riippuu monista ympäristöolosuhteista, jotka alati vaihtelevat. Lisäksi nämä prosessit linkittyvät toisiinsa. Olennainen muuttuja ilmiöiden kannalta on pohjavedenpinnan taso ja vaihtelu turvemailla.
Työssä on otettu vesinäytteitä jokseenkin koko Kalimenjoen valuma-alueelta. Eri alueilta saadut tulokset poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta dramaattisia eroja ei ole. Tulokset vastaavat hyvin niitä havaintoja, joita Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on tehnyt lähes kymmenen vuoden kuluessa. Diplomityön voit ladata täältä: Määttä diplomityö Kalimenjoen rautakulkeuma
Jäälinjärven tila on kunnostuksen myötä parantunut, mutta raudan kulkeutumista järveen ei ole saatu riittävästi hallintaan. Sen vuoksi Jäälinjärven kaakkoispäähän aletaan rakentaa ns. Järviallasta, kun jää kestää liikkumisen ja työskentelyn alueella. Tulovesien viipymä Järvialtaassa on tavanomaisilla kesävirtaamilla useita vuorokausia. Tämän arvioidaan tehostavan merkittävästi kiintoaineen pidättymistä alueelle.
Kalamäen lintutorni valmistui
Kalamäen kosteikon reunalle rakennettu lintutorni on valmis. Ensi kesänä tornille pääsee myös pyörätuolilla voimalinjalta Kalamäkeen rakennettavaa kivituhkapolkua pitkin. Torni on osa Kiimingin – Jääin vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin leijonien yhteistä reittihanketta. Reitin varrella on nyt valmiina lintutornin lisäksi kaksi laavua ja lähes kilometri pitkospuita. Reitti on kuljettavissa Jäälistä päin noin viisi kilometriä Kokkojärvenniitylle asti. Koiteliin ei vielä pääse. Erämaalatu Koiteliin on ollut käytössä jo kahtena talvena. Reitti kulkee Kalamäen, Kokkohaaran ja Kokkoniityn kosteikkojen kautta. Reitille johtavia opasteita asennetaan parin viikon kuluessa.
Kalamäen lintutorni on valmis.
Rantapohja täytti pääuutissivun Jäälin Järvialtaalla
Rantapohja kertoo laajasti Jäälin vesien kunnostuksesta ja pian käynnistyvän suuren laskeutusaltaan toteuttamisesta. Jutun voit lukea täältä: Rantapohja Järvialtaasta 040919
Eläkeläiset saivat informaatiota Jäälinjärvestä ja Koiteli-reitistä
Yli seitsemänkymmentä Eläkeliiton jääliläistä ja kiiminkiläiläistä jäsentä kokoontui Jäälin kappeliin 22. elokuuta. Osallistujat saivat kattavan yleisinformaation Jäälinjärven kunnostuksesta ja Koiteli-reitin tämänhetkisestä vaiheesta.
Järven osalta todettiin, että nyt on neljäs kesä peräkkäin ilman sinilevähaittaa, kalakannan rakenne on saatu kuntoon, veden väriarvot paranevat ja kosteikot vähentävät hyvin tulovesien liukoisia ravinteita. Tulovesien mukana järveen päätyvästä rauta-humus -kiintoaineesta sen sijaan saadaan pois vain arviolta viidennes. Sen vuoksi Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on varautunut toteuttamaan ns. Järvialtaan tulevana talvena. Järviallas tarkoittaa hanketta, jossa Jäälinjärven kaakkoispäästä erotetaan laskeutusaltaaksi 3,5 hehtaarin suuruinen alue.
Koiteli-reitin osalta todettiin, että laavut, lintutorni ja pääosa pitkoksista on valmiina. Seuraavalle kesälle jää vielä pitkosten rakentamista, Kalamäen näköalatasanne sekä esteettömyysreitti voimalinjalta Kalamäkeen. Tälle syksylle toteutetaan vielä opas- ja informaatiotaulujen hankinta ja pystytys. Rakenteiden on oltava kaikilta osin valmiina ensi kesän lopussa.
Yhdistus päätti Jäälin Järvialtaan rakentamisesta
Yhdistyksen hallitus päätti 23.7. pitämässään kokouksessa ryhtyä toteuttamaan Jäälinjärven kaakkoispäähän suunniteltua suurta laskeutusallasta. Hankkeessa Jäälinjärven päästä erotetaan runsaan kolmen hehtaarin suuruinen osa kiintoaineen laskeutusaltaaksi. Erottava rakenne tehdään suodatinkankaasta, joka kannatetaan pintapuomilla ja painotetaan metalli- ja betonipainoilla. Rakennusosien esivalmistus tehdään syksyn aikana. Rakenne asennetaan jään päältä niin, että kangas laskeutuu paikalleen jään sulaessa.
Järvialtaan tarkoituksena on vähentää Jäälinjärveen tulevan veden mukana liikkuvan rauta-humus -kiintoaineen leviämästä laajalle järveen. Yhdistys on jo aiemmin rakentanut kaksi lietteenpoistojärjestelmää Saarisenojaan. Niihin laskeutuvaa kiintoainetta poistetaan vuosittain pumppaamalla. Näillä järjestelmillä kiintoainetta saadaan poistetuksi noin 5 – 10 tonnia vuodessa kuiva-aineeksi laskettuna. Suurin osa kiintoainehiukkasista kuitenkin läpäisee nykyiset järjestelmät ja päätyy järveen.
Jäälinjärveen laskeviin Saarisenojaan ja Korteojaan rakennetut kosteikot toimivat ravinteiden osalta hyvin. Liukonen typpi vähenee kosteikoissa keskimäärin kahdelle kolmaosalla ja liukoinen fosfori noin neljäsosalla. Tulevien ravinteiden väheneminen on vaikuttanut osaltaan siihen, että Jäälinjärvessä ei ole ollut sinilevähaittaa vuoden 2015 jälkeen.
Jäälin Järvialtaan rahoitus varmistui
ELY-keskus myönsi avustuksen hankkeelle, jonka nimi on ” Rauta-humus -kiintoaineen kulkeutumisen hallinta ja vaikuttavuuden seuranta Jäälinjärvellä”. Hankkeen keskeinen osa on 3,5 hehtaarin suuruisen alueen erottaminen Jäälinjärven kaakkoispäästä kiintoaineen laskeutusaltaaksi. Erotusrakenteeksi on suunniteltu suodatinkangas, joka kannatetaan muoviputkesta rakennettavalla puomilla ja painotetaan pohjaan teräspainoilla. Rakenne ankkuroidaan paikalleen järeillä betonipainoilla. Hankkeen luvat ovat kunnossa. Hanke toteutetaan ensi talven aikana pääasiassa jään päältä.
Raudan kulkeutuminen on osoittautunut erittäin massiiviseksi ilmiöksi. Yhdistys on aiemmin rakentanut kaksi lietteenpoistojärjestelmää, joihin laskeutuva liete poistetaan lietepumpulla. Näillä kiintoainetta saadaan poistetuksi noin 5 – 10 tonnia vuodessa kuiva-aineeksi laskettuna. Suurin osa tuloveden mukana kulkeutuvasta kiintoaineesta läpäisee lietteenpoistojärjestelmät ja päätyy Jäälinjärveen. Sen vuoksi on valmisteltu nyt toteutettavaksi tuleva suuri laskeutusallas.
Kalamäen laavu valmistui
Kalamäen uusi laavu on kaikkien käytettävissä
Kalamäen laavu on valmis. Jäälin Leijonat toteuttivat laavun pikavauhtia. Laavu on osa Jäälin asukasyhdistyksen, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ja Jäälin Leijonien yhteistyönä toteuttamaa Koiteli-reittiä. Kalamäessä on rakenteilla myös lintutorni. Kesän rakentamisohjelmassa on laavun ja lintutornin lisäksi pitkosten rakentaminen Kokkojärvenniitylle sekä mittavan informaatioaineiston asentaminen reitin varrelle. Myöhemmin Kalamäkeen tehdään vielä näköalatasanne ja esteetön reitti.
Korteojan vanhan uoman välipato kunnostettiin
Jäälinjärveen laskevaan Korteojan vanhaan uomaan rakennettiin ns. välipato kesällä 2017. Keväällä 2018 pato syöpyi eikä sitä voitu käyttää. Pato on nyt korjattu ja otetaan käyttöön parin viikon kuluessa kun maatäytöt vähän painuvat.
Korteojan kosteikko rakennettiin vuonna 2014. Tällöin pari sataa metriä pitkän vanhan uoman osan oli määrä jäädä kuivaksi. Kävi ilmi, että kuivattuun uomaan purkautui yhdestä pisteestä suuri määrä rautapitoista pohjavettä. Uomaan purkautuessaan pohjaveteen lieunnut rauta hapettui ja muodosti suuren määrän rautasaostumaa, joka vesivirran mukana kulkeutui Jäälinjärveen Korteojan kosteikon ohi. Välipadon tarkoitus on ohjata runsasrautainen pohjavesi kiertämään kosteikon kautta.
Kalamäen luontorakenteet edistyvät hyvin
Jäälinjärven kaakkoispäähän on rakenteilla lintutorni ja laavu. Molemmat rakennelmat sijoittuvat Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuonna 2015 toteuttaman Kalamäen kosteikon reunalle. Rakenteet ovat osa Jäälin asukasyhdistyksen, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ja Jäälin Leijonien yhteistyönä toteuttamaa Koiteli-reittiä. Sovitun työnjaon mukaan Leijonat rakentavat Kalamäen laavun kokonaan omin voimin. Kesän rakentamisohjelmassa on laavun ja lintutornin lisäksi pitkosten rakentaminen Kokkojärvenniitylle sekä mittavan informaatioaineiston asentaminen reitin varrelle.
Kalamäen lintutorni on saavuttanut harjakorkeutensa
Jäälin Leijonien rakentama laavu edistyy vauhdikkaasti
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 