Blogiarkistot
Vesistökunnostuspäivät Raumalla
Yhdistys osallistui jälleen valtakunnallisille vesistökunnostuspäiville, jotka pidettiin 9. – 11. kesäkuuta Raumalla. Paikalla oli puolentoistasataa aiheesta kiinnostunutta osallistujaa, niin viranomaisia, tutkijoita, vesialan ammattilaisia kuin maallikoitakin. Maastossa tutustusmiskohteina olivat mm. Säkylän Pyhäjärven vesienhoitorakenteet. Kahden päivän esityksissä saatiin monipuolista tietoa aihealueesta, aivan erityisesti hoitokalastukseen liittyvistä näkökohdista. Esitykset tulevat lähipäivinä Vesistökunnostusverkoston sivuille http://www.ymparisto.fi/vesistokunnostusverkosto.
Yhdistyksellä oli tilaisuudessa esittelypiste, jonka ympärillä käytiin paljon keskusteluja. Erityistä kiinnostusta herätti Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen tuottama Vesienhoidon käsikirja. Kirjasta pidettiin myös esittely seminaariväelle. Vesistökunnostusverkosto selvittää mahdollisuuksia kirjan painamiseen.
Tämänkertaisen vesistökunnostuspalkinnon sai Virtavesien hoitoyhdistys VIRHO, joka toimii eteläisen Suomen alueella. Epävirallisen tiedon mukaan Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys oli kolmen palkintoehdokkaan joukossa. Tällä kertaa ei haluttu palkita järvikunnostajaa.
Vesistökunnostuspäivillä 9. – 11-6.2015
Metsäkeskukselta lisärahoitusta vesienhoitoon
Metsäkeskus on myöntänyt rahoitusta Kokko-ojan haaran pintavalutusjärjestelyn täydentämiseen lietteenpoistojärjestelmällä. Viime kesänä havaittiin, että suuri määrä lietetty pysähtyy uomiin patoja vasten. Virtaavasta vedestä lietteen poistaminen onnistuu huonosti. Sen vuoksi tarvitaan erityisiä rakenteita, jotta liete voidaan ohjata erilliseen suljettavaan altaaseen, josta sen pumppaus on mahdollista. Vastaava järjestely on toteutettu Kalamäen kosteikkoon. Siitä saatavat kokemukset hyödynnetään Kokko-ojan toimenpiteitä suunniteltaessa. Rahoitus on voimassa vuoden 2017 loppuun.
Metsäkeskus on aikaisemmin myöntänyt rahoitusta Kalamäen kosteikon rakentamiseen sekä aiemmin tehtyjen rakenteiden kunnostukseen.
Hallituksen kokous 4/2015
Yhdistyksen hallitus päätti hakea Suomen metsäkeskukselta lisärahoitusta, jotta Kokko-ojan haaran pintavalutusalue voitaisiin varustaa lietteenkeruujärjestelmällä. Viime kesän kokemukset osoittivat, ettei pintavalutus yksin riitä vähentämään kiintoainetta riittävästi. Lisäksi hallitus päätti mm. hankkia yhdistykselle logon, uusia esitteen ja teettää multivision talkootyönä. Pöytäkirjan löydät täältä VHY hallitus ptk 4-2015.
Kalamäen töitä jatkettiin sittenkin
Kalamäen kosteikon talvityöt ehdittiin jo lopettaa, kun puiden poisto yhden kiinteistön kohdalla viivästyi. Puuttuvat työt varauduttiin tekemään seuraavana talvena. Puut saatiin sittenkin poistetuksi ennen kuin kaivukone ehti lähteä. Niinpä kosteikko voitiin saattaa muotoilun osalta lopulliseen kuntoon. Jatkotöihin kuului myös ylivuotopadon rakentaminen. Pato koostuu yhdestä syvästä virtausaukosta ja kahdesta pitkästä säädettävästä virtausreunasta, joiden yli vesi virtaa aina kun on tulva. Virtausreitit nykyisessä väliaikaisessa tilanteessa, käyttötilanteessa ja tulvatilanteessa käyvät ilmi täältä: Virtausreitit .
Kosteikko on hyvin monimuotoinen ja maisemallisesti mielenkiintoinen matalikkojen, avovesialueiden, pintavalutuksen ja patojen yhdistelmä. Ensi kesänä Kalamäen sillan yläpuolella oleva penger viimeistellään padon muotoon ja verhoillaan kivillä. Myös kaivujälkiä siistitään. Kosteikko otetaan lopullisesti käyttöön sulkemalla nykyinen kosteikon ohitusreitti sekä padon ohitusputki.
Ylivuotopato ohjaa tulvavedet väljemmälle virtausreitille
Ensimmäiset asukkaat ovat jo täällä
Ja lisää tulee perässä
Kalamäen talvityöt valmistuivat
Kalamäen kosteikkoalueen järjestelyt ovat valmiit. Vesi virtaa vielä väliaikaista reittiä. Käyttötilanteessa vesi virtaa mm. pintavalutusalueen läpi. Tämä alue on vielä paksun jään ja lumen vallassa. Sinne voidaan johtaa vettä vasta sulan kauden aikana. Kosteikkoalueen osat, muotoilu ja virtaukset käyvät ilmi liitekartasta Kalamäki virtausreitit . Kartalle on merkitty punaisella viivalla nykyinen virtausreitti ja sinisellä virtausreitti käyttötilanteessa.
Kesän tulleen nykyinen sillan yläpuolelle rakennettu louhospenger, joka toimii patorunkona, muotoillaan padoksi ja verhoillaan alueelle varastoiduilla kivillä. Sen jälkeen ohituskaivo suljetaan, ja vesi alkaa virrata padon yli. Myös kaivumaiden läjityksiä muotoillaan tarpeen mukaan, kun massojen seassa olevat jäälohkareet ja lumi ovat sulaneet.
Töitä tehtiin kahdellakin koneella
Viimeiset kauhanvedot
Kosteikkoa rakennetaan pitkällä puomilla
Kalämäen kosteikon rakentaminen jatkuu Saarisenojan pohjoispuolella, mihin syntyy laaja avovesialue. Osa siitä jää matalaksi ja tavoite on, että siihen syntyisi runsaasti kasvillisuutta. Kaivinkoneeseen vaihdettiin pitkä puomi, jolla kaivu ja maiden siirto onnistuu paremmin kuin perusvarustuksella. Pitkän puomin ulottuvuus on jopa 17 metriä.
Talvityöt Kalamäessä valmistunevat tällä viikolla. Viime maanantaina Saarisenojaan voimalinjan kohdalle tehtiin pieni hirsirakenteinen pohjakohouma.
Kaivinkoneen pitkä puomi toimii laajan vesialueen rakentamisessa hyvin.
Kosteikon pohjoislaitaan syntyy vaihteleva vesialue
Osa vesialueesta jätetään matalaksi jotta se kasvittuisi
Vanha kaivettu uoma yhdistetään uuteen
Uusi vesireitti auki Kalamäessä
Osa Saarisenojan virtauksesta käännettiin uudelle rakennetulle reitille perjantaiaamuna. Osa vedestä virtaa edelleen vanhaa uomaa pitkin. Vanha uoma sulkeutuu kokonaan ensi viikon loppupuolella lukuun ottamatta tulvavesiä, jotka edelleen pääsevät vanhalle reitille.
Välittömästi uuden reitin avauduttua Saarienojan vedessä näkyi samentumaa. Sillan kohdalla, jossa siis on sekoittuneena vanhan ja uuden uoman vesi, samentuma ei ollut dramaattista. Uusi uoma on mitoitukseltaan väljä ja virtausnopeus pieni. Tämä hillitsee irtonaisten partikkeleiden sekoittumista veteen. Työn aikana vesinäytteitä otetaan kaksi kertaa viikossa. Seuraaava näyte otetaan maanantaina. Viikonlopun aikana näytteitä ei voi ottaa, koska laboratorio ei niitä tutki.
Kaivun jälkeen uuden uoman pinnalla kellui runsaasti jääpaloja, joihin oli jäätynyt turvetta. Jotta nämä eivät kulkeutuisi Jäälinjärveen, uuteen alakanavaan asennettiin kelluva puomi (tukki), joka pidättä pintaroskan.
Työ jatkuu pohjoispuolen kaivuilla, mihin syntyy eri syvyisiä vesialueita. Virtaus oli tarpeen kääntää uudelle reitille ennen näitä kaivuja, jotta merkittäviä haitallisia vaikutuksia vesistöön ei syntyisi.
Lieteallas valmiina käyttöön
Kelluva puomi pysäyttää pintaroskan
Yläkanava valmiina
Rantapohja uutisoi näyttävästi Kalamäen rakentamisen
Rantapohja täytti pääuutissivunsa Kalamäen rakentamisella. Juttu kertoo laajasti ja monipuolisesti Jäälin vesien hoidosta. Lue juttu täältä: Rantapohja 190315
Kalamäkeen lietteenkeruujärjestelmä
Viime syksynä tehtiin havainto, että suuri määrä rautasaostumaa oli pysähtynyt uomiin rakennettuihin patoihin. Tästä syntyi ajatus varustaa Kalamäen kosteikko erityisellä lietteenkeruualtaalla, josta liete voidaan poistaa pumppaamalla. Altaan rakentaminen on pitkällä. Altaan molempiin päihin rakennetaan padot, joilla virtaus voidaan pysäyttää. Tämän jälkeen lieteallas voidaan tyhjentää pumppaamalla. Lietealtaaseen johtava tulokanava ja patoaukko ovat syviä. Altaasta lähtevän veden aukko on matala, jolloin vesi poistuu pintavirtauksena. Tämän arvoidaan edistävän lietteen laskeutumista.
Lietealtaan luiska on verhoiltu suodatinkankaalla ja karkealla murskeella vuotojen ja sortumien ehkäisemiseksi
Fingrid Oyj: Saarisenojaan saa rakentaa pohjakynnyksen voimalinjan alle
Saarisenojaan on tarkoitus rakentaa vaakahirsistä pieni pohjakynnys hidastamaan veden virtausta suistoalueella. Kynnys ei nosta vettä merkittävästi mutta rajoittaa virtausta syvimmässä uomassa ja jakaa sitä laajemmalle alueelle kasvillisuuden valtaamaan uomaan. Pohjakynnys sijoittuu juuri voimajohtolinjan alle (ks. Saarisenojan pohjakynnys ). Fingrid Oyj on antanut asiasta lausunnon, jossa on ensiksikin annettu lupa rakentamiseen sekä lisäksi täsmälliset turvallisuusohjeet työtä varten. Fingridin suhtautuminen kelpaa esimerkiksi kenelle tahansa toimijalle!
