Blogiarkistot
ELY-keskus antoi Oulun kaupungille huomautuksen Leppiojan kaivusta
Näppärinkangas on uusi asuinalue Jäälissä. Asemakaavan vahvistamisen jälkeen Oulun kaupunki on toteuttanut alueella kaavan edellyttämää kaupunki-infraa. Alueella sijaitsee mustaliuskevyöhykkeitä. Sen vuoksi vesienhoitoyhdistys on pyrkinyt huolehtimaan siitä, ettei pohjaveden pintaa alennettaisi tarpeettomasti. Kaava sisältääkin tätä tarkoittavat määräykset.
Kaavamääräyksistä huolimatta kaupunki kaivoi tarpeettomasti kaava-alueen rajalla olevan Leppiojan. Vesistön valvoja (ELY-keskus) on pyytänyt kaupungilta selvitystä asiasta. Sen perusteella ELY-keskus on päätynyt antamaan kaupungille huomautuksen. Siinä ELY-keskus toteaa, että Leppioja on vesilain mukainen noro, joka on mahdollisesti osittain ollut luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. Vesilain mukaan noron luonnontilan vaarantaminen on kiellettyä ilman poikkeuslupaa. ELY-keskus katsoo, että Leppiojaan kohdistuneet toimenpiteet ovat olleet laajamittaisia ja mahdollisesti kohdistuneet osin luonnontilaiseen uomaan. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Leppiojan perkaus on toteutettu tarpeettoman syvänä kaivuna, joka on voinut lisätä pohjaveden purkautumista
alueella. Toimenpiteistä on voinut aiheutua haittaa vesiluonnolle, esimerkiksi kiintoainekuormituksen ja rautasakan määrän lisääntymisenä.
Lisäksi ELY-keskus edellyttää, että kaupunki toteuttaa alueella korjaavat toimet ja toimittaa niitä koskevan suunnitelman hyväksyttäväksi tammikuun 2026 loppuun mennessä.
Leppioja perkauksen jälkeen 17.6.2025
Pieni osa Leppiojan suuta on jätetty perkaamatta.
Rautaa purkautuu kaivettuun Leppiojaan, kun pohjaveden pintaa on alennettu.
Leijonien piirihallitus sai Jääli-tietoa
Leijonien Oulun piirihallitus kokoontui jouluiseen kokoukseensa Jäälinmajalle. Ennen virallista kokousta vesienhoitoyhdistys esitteli osallistujille ns. ”Jäälin mallia”, jossa kaikki toimijat tekevät yhteistyötä Jäälin kehittämiseksi. Toimintamallin lisäksi esitys käsitteli mm. Jäälin vahvuuksia, Jäälivisioa, vesienhoitoa, luontoympäristön virkistyskäyttöä sekä Jäälinmajaa. Esitys kirvoitti useita myönteisiä puheenvuoroja. Puheenvuoron diat ovat alempana.
Yhdistys muistutti hulevesien johtamissuunnitelmasta
Oulun kaupunki on hankkinut suunnitelman Jäälintien liikennejärjestelyjen jatkamisesta ja esittänyt siinä mm. hulevesien johtamista Blomintieltä suoraan Jäälinjärveen avo-ojassa. Yhdistys on jättänyt tältä osin suunnitelmaan muistutuksen, jossa se katsoo, että laadittu suunnitelma ei vastaa Oulun kaupungin hyväksytyn hulevesiohjelman periaatteita. Johtaminen Jäälinjärveen ei ole tarpellista, koska alueen maaperä on hyvin imeytymiskykyistä ja valuma-alue on pieni. Muistutuksen voit lukea täältä:
Yhdistykseltä puheenvuoro Oulun kaupunkisuunnitteluseminaarissa
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys sai poikkkeuksellisen mahdollisuuden käyttää puheenvuoro perinteisessä Oulun kaupunkisuunnitteluseminaarissa. Tapahtuman teema oli ”Luontokadosta luontopositiivisuuteen”. Tapahtumalla oli toistasataa osallistujaa: poliittisia päättäjiä, kaupungin johtoa, viranomaisia, tutkijoita ja muita asiantuntijoita sekä Oulun kaupungista että muualta. Seminaarin puheenjohtajana toimi yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Miina-Anniina Heiskanen. Tilaisuuden avasi kaupunginjohtaja Ari Alatossava. Asiantuntijoita ja alustajia oli ympäristöministeriöstä, Turun ja Oulun yliopistoista sekä Espoon, Lahden ja Oulun kaupungeista.
Yhdistyksen puheenvuorossa käytiin tiiviisti läpi Jäälinjärven kunnostus ja tulokset ja todettiin edelleen ratkaisematon rautaongelma sekä sen syyt. Järvikunnostuksen liitännäisenä toteutettu Koiteli-reitti esiteltiin suosittuna ”hyvän mielen reittinä”. Puheenvuorossa painoitettiin ihmisten, erityisesti lasten ja nuorten kohtaamista. Oulun kaupunkiorganisaatiolta kaivattiin enemmän yhdessä tekemistä ja tuotiin esiin ”vahinkoja”, joita kaupunkisuunnittelussa ja toteutuksessa sattuu, kun mutkatonta yhteistyötä ei ole tarpeeksi. Lopuksi todettiin, että positiivisuus syntyy ihmisten kohtaamisesta ja painotettiin, että luontotyöhön tarvitaan ihmisten hyväksyntä ja tuki. Esitetyt diat voit katsoa tästä.
Monipuolinen metsäpäivä Jäälissä
Oulun 4H-yhdistys tarjoili Pöllönkankaan ja Jäälin kahdeksasluokkalaisille täyskattauksen metsään liittyvää tietoa. 4H:n rastilla avattiin käsitystä paitsi metsäluonnosta, myös metsästä saatavien tuotteiden laajasta repertoaarista. Metsä-Group taas kuvasi hiilen sidontaa, hiilivarastoa ja hiilipäästöjä metsään liittyvissä toimintaketjuissa. Esillä oli myös ”metsuripiste”, josta sai tietoa metsäalasta ja sen vaatimuksista. Nuoria kiinnosti koulutus ja erityisesti palkka. Metsästysseura teki tunnetuksi metsän eläimiä, riistaeläinten lisäksi myös petoja. Jälkien tunnistuksessa nuoret pääsivät näyttämään osaamistaan. Vesienhoitoyhdistyksen viestinä oli, että kaikki, mitä tapahtuu valuma-alueella, näkyy jollakin tavalla järvessä. Puhuttiin mm. kuivatuksesta, mustaliuskeista, hoitokalastuksesta ja ja järven kunnon parantumisesta.
Tapahtumaan osallistui yhteensä noin 140 oppilasta Jäälin ja Kuivasjärvellä sijaitsevaän Pöllönkankaan kouluista. Jääliläisten esittelyalue oli Hietakujan päässä ja kaukaisempien vieraiden Kalamäen alueella. ”Pitkämatkalaisille” 4H tarjosi myös makkarat.
Jäälin mustaliuskeet kiinnostivat kansainvälisiä vieraita
Luulajan yliopiston järjestämä kymmenes happamien sulfaattimaiden konferenssi jalkautui mm. Jääliin, sillä täällä on näkyvillä edustavia mustaliuskelohkareita. Lyhyessä tapaamisessa kerrottiin Jäälin vesienhoidosta ja erityisesti mustaliuskeiden aiheuttamasta rautaongelmasta. Läheisestä lammesta mitattiin pH-arvo 3,1. Retkikunnan oli tarkoitus poiketa Korteojalla, mutta venyneen aikatalun vuoksi kohde jäi käymättä. Korteojalta lähetettiin kuvia ja video jaettavaksi jälkikäteen. Vierailuun osallistui noin 40 henkilöä.
Rautaa Korteojan ohitetussa uomassa. Ojaan tulee kirkasta pohjavettä, josta saostuu runsaasti rautaa hyvin pian hapettumisen jälkeen.
Jäälin koulun perinteinen kalapäivä
Jäälin alakoululaiset saivat kalatietoa ja myös kalastuskokemuksia Jäälinmajalla, kun koulu järjesti perinteisen kalapäivän yhdessä vesienhoitoyhdistyksen kanssa. Vieraille esiteltiin kalastusvälineitä jopa veneestä alkaen. Kalojen käsittelyä näytettiin ja opastettiin. Laiturilla oli myös mahdollista onkia, ja saalistakin saatiin. Erillisellä rastilla kerrottiin Jäälinjärven kunnostuksesta ja mm. järven ravintoketjun merkityksestä järven hyvinvointiin. Nuotiolla oli myös mahdollisuus makkaranpaistoon.
Onkiminen kiinnosti venetsialaisissa
Vesienhoitoyhdistys tarjosi puitteet Jäälin venetsialaisiin Jäälinmajalla, joka on tullut Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen omistukseen viime huhtikuussa. Ohjelma oli suunnattu erityisesti lapsille, ja kiinnostuneita riittikin satamäärin. Vesienhoitoyhdistys järjesti mahdollisuuden onkimiseen. Kalaonnea kävi kokeilemassa viitisenkymmentä innostunutta. Saalistakin tuli sopivasti.
Päävastuu tapahtuman järjestämisestä oli Jäälin asukasyhdistyksellä. Ohjelmaa järjestivät myös seurakunta ja koulun vanhempainyhdistys. Suuhunpantavaa oli saatavilla LC Jäälin ja asukasyhdistyksen pisteiltä. Useat aikuiset ilmaisivat tyytyväisyytensä siihen, että Jäälinmaja on saatu paikallisen, yleishyödyllisen yhdistyksen omistukseen, jotta tällaisia yhteisöllisiä tapahtumia voidaan järjestää.
Onginta oli osanottajien suosiossa.
Kuudes luokka tutustui lähiluontoon
LC Jääli ennakoi Suomen Luonnonpäivää järjestämällä Jäälin koulun kuudennen luokan oppilaille tapahtuman Koiteli-reitille. Vesienhoitoyhditys osallistui tapahtumaan kahdella rastilla, joissa oppilaiden tuli vastata kysymyksiin ”Miten Jäälinjärven kunnostustoimenpiteet ovat vaikuttaneet järven tilaan” ja ”Miten laskeutusallas toimii”. Vastauksia pohjustettiin keskusteluilla vesienhoitoyhdistyksen edustajien kanssa. Tapahtumaan osallistui nelisenkymmentä oppilasta.
Tehtävärasteja järjestivät LC Jäälin ja vesienhoitoyhdistyksen lisäksi Kiimingin metsänhoitoyhdistys ja Oulun 4H-yhdistys.
Markku Vuolteenaho esittelee oppilaille Jäälinjärven tulovesiin liittyviä ongelmia ja niiden hoitoa. Kuva: Hannu Saarinen.
Jäälinjärvi esimerkkinä
Kaleva kirjoittaa sinilevän lisääntymisestä rannikolla. Jutussa SYKE:n erikoistutkija Satu Maaria Karjalainen muistuttaa, että asiaan voidaan vaikuttaa vähentämällä kuormitusta. Esimerkkinä hän mainitsee Jäälinjärven, jossa sinilevä ei enää juurikaan esiinny.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 