Kalamäen lintutornin rakentaminen aloitettiin
Jäälin Kalamäkeen tulevan lintutornin pystyrunko on asennettu. Sen varaan rakennetaan katselutaso ja sen päälle katto. Seuraavaksi pystyrunko jäykistetään ja ryhdytään rakentamaan katselutasoa. Pystyrunko tehtiin käytetyistä sähköpylväistä. Jäälin asukasyhdistyksellä on lupa käyttää niitä, kun pylväät suojataan ihokosketukselta katselutason kohdalta.
Lintutorni sijaitsee Kalamäen kosteikon luoteisreunalla. Tornille rakennetaan esteetön kulkumahdollisuus Laivakankaan suunnasta voimalinjan kohdalta. Torni valmistuu alkavan kesän kuluessa, mutta esteettömyysreitti sinne toteutunee vasta seuraavana vuonna.
Lintutorni on osa Jääli-Koiteli-reitin varustelua. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Jäälin asukasyhdistys, Kiiminigin- Jäälin vesienhoitoyhdistys ja Jäälin Leijonat.
Lintutornin pystyrunko on asennettu
Kaleva ja Rantapohja kirjoittivat ”isosti” Jäälin nuorten kalapäivästä
Nuorten kalapäivä pääsi mediaan näyttävästi: Kaleva teki ison jutun, ja Rantapohja omisti pääuutissivunsa aiheelle melkein kokonaan. Jutut voit lukea täältä: Kaleva 160519 ; Rantapohja 160519 .
Ylellä juttu pääsi edellisenä päivänä valtakunnan uutisiin. Katso edellinen postaus.
Nuorten kalapäivä Jäälissä
Oulun kalatalouskeskus ja Maa- ja kotitalousnaiset järjestivät yhteistyössä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen kanssa nuorten kalapäivän Jäälinmajan rannassa. Tarjolla oli mm. ahvenen fileointia, paistamista ja maistamista, kalatietokilpailua ja tarkkuusheittoa virvelillä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys esitteli meneillään olevaa hoitokaltusta, järven ravintoketjua sekä yksinkertaisia veden tutkimusmenetelmiä, joita vieraat pääsivät testaamaan.
Kalapäivään osallistui toista sataa oppilasta esikouluikäisistä viidesluokkalaisiin. Innostus ja kiinnostus oli käsin kosketeltavaa. K-Supermarket Jääli tarjosi lapsille mehut ja aikuisille nokipannukahvit. Juttu tapahtumasta on katsottavissa YLE:n valtakunnan uutisissa osoitteessa https://areena.yle.fi/1-4558615#autoplay=true
Jarmo Tuukkasen käsissä syntyy täysin ruodotonta filetta. Kuva: Rantapohja
Maistiaisia odotetellessa. Kuva: Rantapohja
Oulun kaupunki tukee Jäälinjärven kunnostusta
Oulun kaupunki on myöntänyt ensimmäistä kertaa rahoitustukea Jäälinjärven kunnostukseen. Tuki on kolmivuotinen, ja se on osoitettu vesitutkimusten jatkamiseen, vesienhoitorakenteiden kunnossapitoon sekä hoitokalastuksen polttoaine- ja kalustokustannuksiin.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on tutkinut Jäälin vesien laatua vuodesta 2011 alkaen. Nyt myönnetty tuki on tärkeä, jotta voidaan saada riittävän pitkä havaintosarja. Yhdistys on käynnistänyt myös pienimuotoisen rautatutkimuksen ja laajentaa ja täydentää sitä. Yhdistys on rakentanut Jäälinjärven valuma-alueelle yhdeksän erilaista vesienhoitorakennetta ja hoitaa ja pitää niitä kunnossa. Hoitokalastus jatkuu vuosittain.
Kansainvälinen opiskelijaryhmä tutustui jälleen Jäälin vesienhoitoon
Oulun yliopiston järjestämä kansainvälinen Korjaavan ekologian kurssi tutustui noin kolmenkymmenen hengen ryhmänä Jäälin vesien hoitoon. Vieraille esiteltiin aluksi Jäälin kappelin kokoontumistilassa yhdistyksen toimintaa ja sen tuloksia yleisesti. Esittelyn jälkeen tutustuttiin Kalamäen kosteikkoon, missä vieraille oli järjestetty kahvitarjoilu. Eniten keskustelua käytiin rautaongelmasta. Myös jo päättynyt bioremediaatiotutkimus ja sen tulokset herättivät kiinnostusta. Vaikka tutkimus ei enää jatku, rakenteet ovat paikallaan, ja sinne jätetyt kasvit olivat jälleen heräämässä eloon vietettyään talven umpijäässä. Hankkeessa on tutkittu mahdollisuuksia poistaa vedestä ravinteita kelluvien kasvien avulla. Tuloksista valmistuu diplomityö lähiaikoina.
Korjaavan ekologian kurssi on tutustunut Jäälin kunnostuskohteisiin kolmena keväänä peräkkäin. Tämän hetken tiedon mukaan kurssia ei enää järjestetä.
Kansainväliset vieraat kahvilla sateen suojassa
Vieraat bioremediaatiosillalla
Lämpöaalto vauhditti Jäälin tulvaa
Poikkeuksellinen lämpöaalto ja yöpakkasten puuttuminen vauhdittivat lumen sulamista voimakkaasti. Viime vuorokauden aikana Jäälinjärven pinta nousi 13 senttiä. Tulovirtaama järveen oli noin neljä kuutiometriä sekunnissa. Se on hieman suurempi kuin maksimi vuonna 2017 (3,9) ja huomattavasti suurempi kuin viime vuonna (3,5). Kahtena edellisenä keväänä järven pinta on käynyt noin kymmenen senttiä tämänhetkistä korkeammalla. Järven pinta jatkaa nousuaan, sillä järvestä poistuu vettä Jäälinojan kautta vähemmän kuin sinne tulee. Lähtövirtaama on tällä hetkellä noin 2,8 kuutiometriä sekunnissa.
Tulva nousee maltillisesti
Kalamäen pääpato 24.4.2019
Yöpakkaset ovat hidastaneet lumen sulamista, vaikka päivät ovat olleet lämpimiä. Tulva on nyt nousussa. Viime vuorokauden aikana Jäälinjärven pinta nousi seitsemän senttiä. Järveen tuli vettä noin kaksi kuutiometriä sekunnissa. Viime kevään tulovirtaama oli suurimmillaan 2. toukokuuta 3,5 kuutiometriä sekunnissa. Järven pinta kävi noin 40 senttimetriä tämänhetkistä korkeammalla.
Eero Laine kutsuttiin VYYHTI-verkoston ydinryhmään
VYYHTI-verkoston tavoitteena on tukea omatoimista vesistökunnostusta Pohjois-Pohjanmaan alueella. Verkosto on monitasoinen. Sen ydintoimijoiden ryhmään ovat kirjallisesti sitoutuneet Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Oulun ammattikorkeakoulu, Suomen Metsäkeskus ja ProAgria. Kuntasektorin edustajina ryhmään on kutsuttu Ylivieskan kaupunki sekä Oulun seudun ympäristötoimi.
Yhdistyksen varapuheenjohtaja Eero Laine on kutsuttu ydinryhmään paikallisten toimijoiden edustajana. Toinen edustaja on Olli Kammonen Taivalkoskelta. Ydinryhmällä on asiantuntija-asema, ja sen tarkoitus on tukea paikallisia kunnostajia tietojen vaihdolla ja asiantuntemuksella. Ryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa.
”Kelluvaa” pitkosta Koiteli-reitille
Jääliläisten yhdistysten yhteistyönä toteutettavan Koiteli-reitin rakentaminen jatkuu. Hyvin vetiselle Kokkojärvenniitylle tehdään erikoispitkos. Perustuselementit rakennetaan jään päällä. Elementtiin kuuluu 20 sentin Finnfoam-kerros, jolla on kaksi tarkoitusta: se nostaa pitkoslankut ylös vedestä ja lisäksi keventää rakennetta, jos perustukset pyrkivät painumaan liian syvälle. Jäälle rakennetut perustuselementit sidotaan väliaikaisesti toisiinsa sivuille kiinnitetyillä lankuilla. Kun elementit ovat jään sulamisen jälkeen painuneet, sivulankut irroitetaan, nostetaan perustusten päälle ja kiinnitetään pitkoslankuiksi.
Kokkojärvenniityn pitkokset sijoittuvat Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuonna 2014 rakentaman Kokkoniityn kosteikon reunaan.
”Kelluvan” pitkoksen perustukset odottavat jään sulamista ja painumista
Koulusta kotiin ison hauen kanssa
Jäälin koulun ekaluokkalaiset kävivät viettämässä ulkoliikuntapäivää Jäälinjärvellä. Jimi Väisänen oli varustautunut päivään pilkkivälineillä. Jimin pilkkiin iskikin suuri hauenvonkale, joka kaikkien riemuksi saatiin jäälle ja saaliiksi. Jimi halusi ehdottomasti viedä hauen kotiinsa, jotta siitä tehdään ruokaa. Onnittuelut Jimille ja kaikille Jäälinjärven ulkoilijoille!
Jimi ja kouluhauki. Kuva: Sanna Alalauri
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 