Vähän saalista Jäälin hoitokalastuksesta
Jäälinjärveen nousi tänä keväänä vähän kutusärkiä: hieman alle sata kiloa, kun enimmillään saalis on ollut 1500 kiloa. Yksi selitys lienee, että vaeltava särkikanta on pienentynyt, kun sitä on poistettu vuodesta 2011 lähtien. Toisaalta tämä kevät on ollut laajemminkin poikkeuksellinen. Eri puolilta Suomea on tullut viestejä, että särki on mennyt huonosti pyydyksiin. Kaikki Jäälin noususärjet menivät ihmisravinnoksi paikalliseen käyttöön.
Jäälin puskaradion postaukset kertovat, että Jäälinjärvestä on saatu hyvänkokoisia ahvenia, viimeksi Jäälinmajan rannasta 610 grammaa ja 36 senttiä. Kalakannan rakenteen korjaantuminen on parantanut ahventen kasvua. Samalla koko ravintoketju tervehtyy, ja haitalliset levät vähenevät.
Hulevesien käsittely ansiokasta Mikkelissä
Valtakunnallisen vesistökunnostusverkostin vuosiseminaari järjestettiin 3. – 5. kesäkuuta Mikkelissä. Jäälin näkökulmasta erityisen kiinnostavia olivat Mikkelin hulevesiratkaisut. Hulevedet pyritään viivästämään ja käsittelemään vähintäänkin kosteikoissa ennen niiden johtamista vesistön. Tilaisuuden yhteydessä vihittiin uusi koekenttä, jossa on mahdollista tutkia erilaisten suodattimien vaikutusta hulevesien laatuun. Ainakin aluksi tutkitaan erilaisia biohiilikombinaatioita hulevesien haitallisten aineiden pidättämisessä.
Laaja hulevesikosteikko valtatien 5 vieressä Mikkelissä
Hulevesien tutkimuskenttä Mikkelissä
Oulussa hulevesiä ei toistaiseksi juuri käsitellä vaan ne johdetaan suoraan vesistöön. Erityinen ongelma Oulussa – Jääli mukaan lukien – on kuivatusvesien rautasaostuma.
Seminaarissa esiteltiin mielenkiintoinen SUSI-suosimulaattori metsäojitusten kuivatustarpeiden ja ojitussyvyyden suunnitteluun. Mallin mukaan kuivatusta ei tarvita lainkaan, jos puuston määrä on vähintään 120 kuutiometriä hehtaarilla.
Kopinaa pitkoksilta
Laivakankaan koulun 5A-luokka teki patikkaretken Kalamäestä Kokkokankaan laavulle perjantaina 24.5. Oppaaksi kutsuttu Vesienhoitoyhdistyksemme edustaja odotti retkeläisiä aamulla Kalamäen raunioiden luona. Puoli yhdeksän aikoihin kaartoikin iloinen joukko opettajansa Virven johdolla sovitulle kohtauspaikalle. Tervehdysten jälkeen seurasi tietoisku Kalamäen asutuksesta ja vesienhoitorakenteista. Kohta suuntasimme pitkoksille kohti Kokkokangasta. Matkalla käsittelimme eri paikoissa alueen esihistoriaa ja luonnonhistoriaa, vesienhoitorakenteita ja niiden toimintaa sekä eri metsänkäsittelykohteiden tilaa ja piirteitä. Polku sivuaa myös hyvin säilynyttä Kalamäen talon tervahautaa, mistä saimme linkin menneiden vuosisatojen tärkeimpään suomalaiseen vientituotteeseen, sen varassa toimineeseen merenkulkuun ja sen tervattuun pohjaan. Kokkokankaan laavulla syttyi tuli ja makkarat sekä vaahtokarkit maistuivat. Perilläolon hetki kului nopeasti. Jäljet siivottuamme lähdimme paluumatkalle Kalamäkeen, jonne saavuimme suunnitelman mukaisesti ennen kello yhtätoista kenenkään kastumatta. Oppilaat opettajineen jatkoivat matkaa pyörillään koululle ruokailuun, jossa oli osuvasti tarjolla uunimakkaraa.
Markku Vuolteenaho
Kalamäen lintutornin rakentaminen aloitettiin
Jäälin Kalamäkeen tulevan lintutornin pystyrunko on asennettu. Sen varaan rakennetaan katselutaso ja sen päälle katto. Seuraavaksi pystyrunko jäykistetään ja ryhdytään rakentamaan katselutasoa. Pystyrunko tehtiin käytetyistä sähköpylväistä. Jäälin asukasyhdistyksellä on lupa käyttää niitä, kun pylväät suojataan ihokosketukselta katselutason kohdalta.
Lintutorni sijaitsee Kalamäen kosteikon luoteisreunalla. Tornille rakennetaan esteetön kulkumahdollisuus Laivakankaan suunnasta voimalinjan kohdalta. Torni valmistuu alkavan kesän kuluessa, mutta esteettömyysreitti sinne toteutunee vasta seuraavana vuonna.
Lintutorni on osa Jääli-Koiteli-reitin varustelua. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Jäälin asukasyhdistys, Kiiminigin- Jäälin vesienhoitoyhdistys ja Jäälin Leijonat.
Lintutornin pystyrunko on asennettu
Kaleva ja Rantapohja kirjoittivat ”isosti” Jäälin nuorten kalapäivästä
Nuorten kalapäivä pääsi mediaan näyttävästi: Kaleva teki ison jutun, ja Rantapohja omisti pääuutissivunsa aiheelle melkein kokonaan. Jutut voit lukea täältä: Kaleva 160519 ; Rantapohja 160519 .
Ylellä juttu pääsi edellisenä päivänä valtakunnan uutisiin. Katso edellinen postaus.
Nuorten kalapäivä Jäälissä
Oulun kalatalouskeskus ja Maa- ja kotitalousnaiset järjestivät yhteistyössä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen kanssa nuorten kalapäivän Jäälinmajan rannassa. Tarjolla oli mm. ahvenen fileointia, paistamista ja maistamista, kalatietokilpailua ja tarkkuusheittoa virvelillä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys esitteli meneillään olevaa hoitokaltusta, järven ravintoketjua sekä yksinkertaisia veden tutkimusmenetelmiä, joita vieraat pääsivät testaamaan.
Kalapäivään osallistui toista sataa oppilasta esikouluikäisistä viidesluokkalaisiin. Innostus ja kiinnostus oli käsin kosketeltavaa. K-Supermarket Jääli tarjosi lapsille mehut ja aikuisille nokipannukahvit. Juttu tapahtumasta on katsottavissa YLE:n valtakunnan uutisissa osoitteessa https://areena.yle.fi/1-4558615#autoplay=true
Jarmo Tuukkasen käsissä syntyy täysin ruodotonta filetta. Kuva: Rantapohja
Maistiaisia odotetellessa. Kuva: Rantapohja
Oulun kaupunki tukee Jäälinjärven kunnostusta
Oulun kaupunki on myöntänyt ensimmäistä kertaa rahoitustukea Jäälinjärven kunnostukseen. Tuki on kolmivuotinen, ja se on osoitettu vesitutkimusten jatkamiseen, vesienhoitorakenteiden kunnossapitoon sekä hoitokalastuksen polttoaine- ja kalustokustannuksiin.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on tutkinut Jäälin vesien laatua vuodesta 2011 alkaen. Nyt myönnetty tuki on tärkeä, jotta voidaan saada riittävän pitkä havaintosarja. Yhdistys on käynnistänyt myös pienimuotoisen rautatutkimuksen ja laajentaa ja täydentää sitä. Yhdistys on rakentanut Jäälinjärven valuma-alueelle yhdeksän erilaista vesienhoitorakennetta ja hoitaa ja pitää niitä kunnossa. Hoitokalastus jatkuu vuosittain.
Kansainvälinen opiskelijaryhmä tutustui jälleen Jäälin vesienhoitoon
Oulun yliopiston järjestämä kansainvälinen Korjaavan ekologian kurssi tutustui noin kolmenkymmenen hengen ryhmänä Jäälin vesien hoitoon. Vieraille esiteltiin aluksi Jäälin kappelin kokoontumistilassa yhdistyksen toimintaa ja sen tuloksia yleisesti. Esittelyn jälkeen tutustuttiin Kalamäen kosteikkoon, missä vieraille oli järjestetty kahvitarjoilu. Eniten keskustelua käytiin rautaongelmasta. Myös jo päättynyt bioremediaatiotutkimus ja sen tulokset herättivät kiinnostusta. Vaikka tutkimus ei enää jatku, rakenteet ovat paikallaan, ja sinne jätetyt kasvit olivat jälleen heräämässä eloon vietettyään talven umpijäässä. Hankkeessa on tutkittu mahdollisuuksia poistaa vedestä ravinteita kelluvien kasvien avulla. Tuloksista valmistuu diplomityö lähiaikoina.
Korjaavan ekologian kurssi on tutustunut Jäälin kunnostuskohteisiin kolmena keväänä peräkkäin. Tämän hetken tiedon mukaan kurssia ei enää järjestetä.
Kansainväliset vieraat kahvilla sateen suojassa
Vieraat bioremediaatiosillalla
Lämpöaalto vauhditti Jäälin tulvaa
Poikkeuksellinen lämpöaalto ja yöpakkasten puuttuminen vauhdittivat lumen sulamista voimakkaasti. Viime vuorokauden aikana Jäälinjärven pinta nousi 13 senttiä. Tulovirtaama järveen oli noin neljä kuutiometriä sekunnissa. Se on hieman suurempi kuin maksimi vuonna 2017 (3,9) ja huomattavasti suurempi kuin viime vuonna (3,5). Kahtena edellisenä keväänä järven pinta on käynyt noin kymmenen senttiä tämänhetkistä korkeammalla. Järven pinta jatkaa nousuaan, sillä järvestä poistuu vettä Jäälinojan kautta vähemmän kuin sinne tulee. Lähtövirtaama on tällä hetkellä noin 2,8 kuutiometriä sekunnissa.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 