Category Archives: Vesitutkimukset
Diplomityö Kalimenjoen rautakulkeutumasta
Oulun yliopiston ympäristötekniikan laitokselle tehdyssä Joonas Määtän diplomityössä on ansiokkaasti tarkasteltu raudan kulkeutumista maaperästä vesistöön. Työstä käy ilmi, että raudan esiintyminen eri olomuodoissaan on erittäin monimutkainen ilmiö. Prosessina raudan mobilisoituminen voi olla joko kemiallinen tai mikrobiologinen ilmiö. Näiden vaihtoehtoisten prosessien esiintyminen riippuu monista ympäristöolosuhteista, jotka alati vaihtelevat. Lisäksi nämä prosessit linkittyvät toisiinsa. Olennainen muuttuja ilmiöiden kannalta on pohjavedenpinnan taso ja vaihtelu turvemailla.
Työssä on otettu vesinäytteitä jokseenkin koko Kalimenjoen valuma-alueelta. Eri alueilta saadut tulokset poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta dramaattisia eroja ei ole. Tulokset vastaavat hyvin niitä havaintoja, joita Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on tehnyt lähes kymmenen vuoden kuluessa. Diplomityön voit ladata täältä: Määttä diplomityö Kalimenjoen rautakulkeuma
Jäälinjärven tila on kunnostuksen myötä parantunut, mutta raudan kulkeutumista järveen ei ole saatu riittävästi hallintaan. Sen vuoksi Jäälinjärven kaakkoispäähän aletaan rakentaa ns. Järviallasta, kun jää kestää liikkumisen ja työskentelyn alueella. Tulovesien viipymä Järvialtaassa on tavanomaisilla kesävirtaamilla useita vuorokausia. Tämän arvioidaan tehostavan merkittävästi kiintoaineen pidättymistä alueelle.
Kansainvälinen tutkijaryhmä tutustui Jäälinjärven valuma-alueeseen
Pohjoismaisen Biowater -projektin tutkijaryhmä oli yhdistyksemme vieraana tiistaina 1. lokakuuta yliopistotutkija Hannu Marttilan johtamana. Biowater -projekti selvittää laaja-alaisesti biotaloushankkeiden mukana lisääntyvän metsien käytön ympäristövaikutuksia ja niiden vähentämistä. Vieraamme tulivat bussilla Heikkisentietä Kalamäen kohdalla olevalle kääntöpaikalle, josta matka jatkui kävellen ensin Kalamäen kosteikolle ja siitä edelleen Kokkohaaraan Markku Vuolteenahon ja Eero Laineen opastamina. Kohteissa esittelimme ja keskustelimme laajasti kohteiden ominaisuuksista ja toiminnasta sekä tuloksista ja haasteista. Kävelymatkan aikana oli vieraillamme lisäksi tilaisuus nähdä ja keskustella eri vaiheissa olevista metsätalouskohteista. Kalamäen tervahauta sai myös ansaitsemansa huomion. Vierailu päättyi kiitoksin kahvitteluun Jäälinmajalla.
Biowater-vieraat matkalla Kalamäestä Kokkohaaraan
Rautatutkimusta viritellään laajassa yhteistyössä
Oulun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun kaupungin edustajat tutustuivat kahdeksanhenkisellä kokoonpanolla Jäälin kunnostus- ja tutkimuskohteiden rautailmiöön. Raudan kulkeutuminen on suurin vedenlaatua heikentävä tekijä paitsi Jäälissä myös koko rannikkovyöhykkeellä. Kaupungin kuivatus- ja hulevesijärjestemissä raudan saostuminen on myös tekninen ongelma. Tavoitteena on jättää Sipilän hallituksen käynnistämään vesiensuojelun tehostamisohjelmaan osapuolten yhteinen rahoitushakemus, joka keskittyy rautaongelmien hallintaan. Rautailmiön massiivisuus on tullut esiin Jäälin kunnostushankkeiden yhteydessä.
Jäälinjärven vedellä hyperspektrikuvauksen menetelmäkehitystä
Oulun ammattikorkeakoulu tutkii menetelmää, joka voisi tuottaa tietoa vesistön rehevyydestä nopeasti ja ilman työläitä laboratoriotutkimuksia. Työkalu on hyperspektrikamera, jolla vedestä voidaan tutkia mm. klorofyllipitoisuutta. Tutkijat halusivat selvittää, häiritseekö tumma ja humuspitoinen järvivesi levien mittausta. Jäälinjärven veteen lisättiin sini- ja viherleväseosta erilaisina pitoisuuksina ja kuvattiin hyperspektrikameralla laboratoriossa. Lopputulos oli, että korrelaatio on erittäin hyvä. Jäälinjärven klorofyllipitoisuutta ei siis mitattu. Tutkimusartikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.oamk.fi/epooki/2019/hyperspektrikuvaaminen-pintavesien-laadun-mittaamisessa/
Hyperspektrikuvauksen sovelluskohteita ovat nykyään muun muassa geologia, maa- ja metsätalous, lääketiede, jätteiden käsittely sekä sotilaalliset käyttökohteet.
Hulevesien käsittely ansiokasta Mikkelissä
Valtakunnallisen vesistökunnostusverkostin vuosiseminaari järjestettiin 3. – 5. kesäkuuta Mikkelissä. Jäälin näkökulmasta erityisen kiinnostavia olivat Mikkelin hulevesiratkaisut. Hulevedet pyritään viivästämään ja käsittelemään vähintäänkin kosteikoissa ennen niiden johtamista vesistön. Tilaisuuden yhteydessä vihittiin uusi koekenttä, jossa on mahdollista tutkia erilaisten suodattimien vaikutusta hulevesien laatuun. Ainakin aluksi tutkitaan erilaisia biohiilikombinaatioita hulevesien haitallisten aineiden pidättämisessä.
Laaja hulevesikosteikko valtatien 5 vieressä Mikkelissä
Hulevesien tutkimuskenttä Mikkelissä
Oulussa hulevesiä ei toistaiseksi juuri käsitellä vaan ne johdetaan suoraan vesistöön. Erityinen ongelma Oulussa – Jääli mukaan lukien – on kuivatusvesien rautasaostuma.
Seminaarissa esiteltiin mielenkiintoinen SUSI-suosimulaattori metsäojitusten kuivatustarpeiden ja ojitussyvyyden suunnitteluun. Mallin mukaan kuivatusta ei tarvita lainkaan, jos puuston määrä on vähintään 120 kuutiometriä hehtaarilla.
Oulun kaupunki tukee Jäälinjärven kunnostusta
Oulun kaupunki on myöntänyt ensimmäistä kertaa rahoitustukea Jäälinjärven kunnostukseen. Tuki on kolmivuotinen, ja se on osoitettu vesitutkimusten jatkamiseen, vesienhoitorakenteiden kunnossapitoon sekä hoitokalastuksen polttoaine- ja kalustokustannuksiin.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on tutkinut Jäälin vesien laatua vuodesta 2011 alkaen. Nyt myönnetty tuki on tärkeä, jotta voidaan saada riittävän pitkä havaintosarja. Yhdistys on käynnistänyt myös pienimuotoisen rautatutkimuksen ja laajentaa ja täydentää sitä. Yhdistys on rakentanut Jäälinjärven valuma-alueelle yhdeksän erilaista vesienhoitorakennetta ja hoitaa ja pitää niitä kunnossa. Hoitokalastus jatkuu vuosittain.
Lämpöaalto vauhditti Jäälin tulvaa
Poikkeuksellinen lämpöaalto ja yöpakkasten puuttuminen vauhdittivat lumen sulamista voimakkaasti. Viime vuorokauden aikana Jäälinjärven pinta nousi 13 senttiä. Tulovirtaama järveen oli noin neljä kuutiometriä sekunnissa. Se on hieman suurempi kuin maksimi vuonna 2017 (3,9) ja huomattavasti suurempi kuin viime vuonna (3,5). Kahtena edellisenä keväänä järven pinta on käynyt noin kymmenen senttiä tämänhetkistä korkeammalla. Järven pinta jatkaa nousuaan, sillä järvestä poistuu vettä Jäälinojan kautta vähemmän kuin sinne tulee. Lähtövirtaama on tällä hetkellä noin 2,8 kuutiometriä sekunnissa.
Tulva nousee maltillisesti
Kalamäen pääpato 24.4.2019
Yöpakkaset ovat hidastaneet lumen sulamista, vaikka päivät ovat olleet lämpimiä. Tulva on nyt nousussa. Viime vuorokauden aikana Jäälinjärven pinta nousi seitsemän senttiä. Järveen tuli vettä noin kaksi kuutiometriä sekunnissa. Viime kevään tulovirtaama oli suurimmillaan 2. toukokuuta 3,5 kuutiometriä sekunnissa. Järven pinta kävi noin 40 senttimetriä tämänhetkistä korkeammalla.
Kaleva: Syvät metsäojat pilaavat vesistöjä
Kaleva julkaisi 19. tammikuuta ison artikkelin, jossa Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannu Hökkä tuo vahvasti esiin syvien metsäojien kielteiset vesistövaikutukset. Hökkä ihmettelee, että etenkin yksityisillä mailla on alettu kaivaa syviä ojia. Ne eivät edistä puiden kasvua mutta lisäävät vesistöjen kuormitusta. Syvät ojat aiheuttavat paljon eroosiota, jolloin maa-aines lähtee liikkeelle ja kulkeutuu vesistöihin. Kuormituksen hallinta on Hökän mukaan ollut vajavaista. Esimerkiksi lietekuoppa on ennemminkin kuormituksen lähde kuin vähentäjä. MTK: n metsäjohtaja Juha Hakkarainen puolestaan toteaa Kalevan artikkelissa, että ojien syvyyteen kiinnitetään jatkoassa enemmän huomiota. Toimintatavat muuttuvat, kun uutta tutkittua tietoa kertyy.
Jäälinjärven yläpuolinen valuma-alue on tehokkaasti ojitettu, ja ojat ovat erittäin syviä. Eroosion lisäksi Jäälin ongelma on rauta, jota irtoaa maaperästä runsaasti. Ilmiö on voimakkaimmillaan lämpimänä aikana, jolloin vesi on ”täynnä” rauta-humus hiutaleita.
Kalevan artikkelin voit lukea täältä: Kaleva syvistä ojista 190119
Jäälinjärvessä hyvää vettä läpi kesän
Kulunut kesä oli poikkeuksellinen; lämmintä riitti, mutta vettä oli vähän. Jäälinjärven pinta oli pitkän aikaa pohjalukemissa. Jäälinjärven vesi pysyi kuitenkin läpi kesän melko hyvänä. Vesi on tummaa, mutta mitattujen väriarvojen suunta on alaspäin. Sinilevähaittaa ei ollut. Tämä oli kolmas haitaton kesä peräkkäin, kun sitä ennen haitta oli jokakesäinen. Myös limalevän on koettu vähentyneen.
Kosteikot pienensivät tulevan veden liukoisia typpipitoisuuksia 50 – 90 prosenttia. Myös fosfaattifosfori väheni kosteikoissa. Rauta-humus -kiintoaineilmiö jatkui massiivisena ja mystisenä. Vaikka kiintoainetta laskeutuu kosteikoissa oleviin altaisiin, analyysien mukaan kiintoaine näyttää kosteikoissa lisääntyvän. Lämpötilalla on asiassa osuutensa, sillä hitaasti virtaavissa kosteikoissa vesi lämpenee jopa viisi astetta. Vesien jäähdyttyä syksyn tullen kiintoaine on silmällä katsoen kadonnut.
Tieteellistä tutkimusta rautailmiöstä ei ole vieläkään saatu käyntiin. Sitä odotellessa yhdistys on valmistautunut rakentamaan suuren laskeutusaltaan Jäälinjärven kaakkoispäähän. Sen rahoitus on vielä avoinna.
Vesitutkimusten tuloksia voit tarkastella täältä: Tutkimustuloksia.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 