Category Archives: Vesitutkimukset
Suovehkan kokeilu käyntiin
Kalamäessä käytettyjä kasvillisuustutkimuslauttoja on siirretty Järvialtaaseen, ja niihin on nyt istetettu pieni määrä suovehkaa. Bioremediaatiotutkimuksen tulosten mukaan hehtaari suovehkaa voisi sitoa typpeä lähes viisistataa kiloa ja fosforia noin neljäkymmentä kiloa vuodessa. Tutkimuksessa todettiin, että suovehka kasvaa kelluvana ja ottaa tarvitsemansa ravinteet suoraan vedestä. Kokeessa suovehka myös talvehti koelautalla.
Järvialtaan alustavan kokeilun tarkoituksena on selvittää, menestyisikö suovehka Järvialtaassa niin, että sen avulla olisi mahdollista vähentää Jäälinjärveen päätyviä ravinteita merkittävästi. Jos tämä olisi mahdollista, käytännönnön ogelmaksi muodostuu suuri vuotuinen biomassan poistotarve. Tämänkertainen kokeilu käynnistyi kovin myöhään, kun kasvukausi on kiivaimmillaan. Optimaalista olisi siirtää kasvit aikaisin keväällä. Kun koealustat ovat olemassa ja paikallaan, koejärjestelyjä on jatkossa mahdollista varioida.
Suovehkaa siirrettiin neljään altaaseen 30 yksilöä kuhunkin. Henkiinjäämistä ja mahdollista kasvua seurataan kesän aikana silmämääräisesti ja tarkkailemalla lauttojen avovesi-/kasvialan muuttumista.
Rautavirta -ohjausryhmä kokoontui Jäälissä
Oulun yliopiston kanssa tehtävän rautatutkimuksen ohjausryhmää kiinnosti erityisesti Kalamäen kosteikolle rakennettu puunippukoekenttä. Puuniput ovat lyhyessä ajassa keränneet pinnalleen runsaasti rauta-humussaostumaa. Tutkijat pohtivat nyt keinoja, joilla puunippujen vaikutusta voitaisiin tutkimuksellisesti todentaa. Silmämääräisesti näyttää, että saostuman partikkelikoko olisi suurempi koealueen jälkeen kuin ennen sitä. Jos tämä olisi totta, on oletettavissa, että tämä tehostaisi saostuman laskeutumista keruualtaisiin. Toistaiseksi tästä ei ole vakuuttavaa näyttöä.
Ohjausryhmä sai myös selvityksen valuma-alueen virtausten mallintamisesta. Ojitusten vuoksi veden virtausreitit ovat olleet osaksi epäselvät. Nyt on tavoitteena ottaa suuri määrä rautanäytteitä ja pyrkiä paikantamaan raudan lähteitä. Tämän jälkeen toimenpiteitä voitaisiin suunnitella erityisesti niille alueille, mistä rautaa lähtee paljon.
Ohjausryhmälle raportoitiin myös suosimulaattorimallin esittelytilaisuus ja siihen liittyvät viestintätoimet.
Suosimulaattori sai asiallisen vastaanoton
Alun toistakymmentä maanomistajaa kiinnostui suosimulaattorista ja saapui Huttukylän nuorisoseuran talolle tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen. Suosimulaattori antaa metsikkökuviokohtaisesti tiedon, missä tilanteessa ja olosuhteissa kunnostusojitus on taloudellisesti järkevää. MTK:n puolelta tuli esiin, että kunnostusojituksen hehtaarikustannus on keskimäärin yli 900 euroa. Hyvin monilla alueilla kunnostusojituksen tuottama lisäkasvu jää niin pieneksi, ettei se kata kustannusta. LUKEn puheenvuorossa puolestaan tuli esiin, että tuhkalannoitus tuottaa kunnostusojitukseen verrattuna moninkertaisen lisäkasvun, ja sen kustannus jää alle puoleen ojituskustannuksesta. Osallistujat saivat kotiin viemisiksi kartan kunnostusojitusten tuottamasta lisäkasvusta kuvioittain eri ojitussyvyyksillä sekä taulukon tulosten soveltamiseksi omille kuvioilleen.
Jäälinjärven rautaongelman selitykseksi ovat osoittautuneet syvät ojitukset mustaliuskealueilla. Yhdistyksen tavoitteena on, että kannattamattomia kunnostusojituksia vältettäisiin. Siellä missä kunnostusojitus on tarpeellista, tarpeettoman syviä ojia tulisi välttää.
Suosimulaattorin infotilaisuus Huttukylässä 2.6. klo 18
MTK ja Metsänhoitoyhdistys kutsuvat Jäälinjärven valuma-alueen maanomistajat tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen suosimulaattorin soveltamisesta kunnostusojitusten suunnitteluun. Suosimulaattori on LUKEn ja Itä-Suomen yliopiston kehittämä mallinnustyökalu.
Tilaisuus järjestetään Huttukylän nuorisoseuran talolla (Koitelinkoskentie 720) torstaina 2.6.2022 klo 18. Kahvitarjoilun alkaa klo 17.30.
Jäälinjärven valuma-alueen pääosa sijaitsee Koitelinkoskentien ja Ylikiimingintien välisellä alueella.
Puuniput ”pyynnissä”
Puunippututkimusalue on laitettu loppukuntoon kesän tutkimusta varten. Useissa tutkimuksissa veteen lisätyn puuaineksen on todettu lisäävän vesistön monimuotoisuutta ja sen myötä parantavan veden laatua. Saarisenojaan Kalamäen alueelle tuotiin kevättalvella havupuuta ja niistä koottiin kaksitoista nippua 45 metrin matkalle. Alueen mitalle rakennettiin nyt kulkusilta näytteenottoa ja tutkimusta varten. Koe on osa Oulun yliopiston yhdistyksen kanssa tekemää rautailmiötutkimusta. Jäälissä raudan kulkeutuminen on massiivista. MIelenkiintoista on, toimiiko puu Jäälin olosuhteissa samalla tavalla kuin yleensä.
Leppisuonojan tutkimuspatoa korjattiin
Yhdistys on vuonna 2018 käynnistänyt Laivakankaan harjun eteläpuolella sijaitsevassa, ”Leppisuonojaksi” nimetyssä ojassa tutkimuksen, jonka tavoitteena on selvittää, väheneekö raudan kulkeutuminen maaperästä, kun ojaa padotetaan. Kevytrakenteisellä padolla oli ilmeinen vaurioriski, kun ojan reunat olivat sulamisen jälkeen vettyneessä tilassa ja patolevyn tuki oli siksi heikko. Sen vuoksi vettä alennettiin lyhytaikaisesti, ja patolevy tuettiin paikalta saaduilla kivillä.
Tutkimus jatkuu vielä ainakin ensi vuoteen. Tulokset raportoidaan yliopiston Rautavirta-tutkimuksen yhteydessaä. Patoa ei liene tarpeeen purkaa tutkimuksen päätyttyä, sillä korkeampi vedenpinta ojassa on joka tapauksessa ympäristön kannalta eduksi. Ojaan johdetaan asuinalueen kuivatusvesiä, mutta pääosa vedestä suotautuu Laivakankaan harjusta. Kalankulkua ojassa ei ole eikä siihen tarvitse varautua.
Suosimulaattoria esitellään maanomistajille – Rantapohja antoi asialle paljon palstatilaa
Jäälinjärven valmuma-alueen maanomistajille järjestetään suosimulaattorin esittelytilaisuus Huttukylän nuorisoseuran talolla torstaina 2.6.2022 klo 18. Suosimulaattori on mallinnustyökalu, jolla voidaan tarkastella metsäkuvioittain, onko kunnostusojitus tarpeellinen ja taloudellisesti kannattava. Uusien tutkimustulosten mukaan puuston kasvuun riittää kohtuullisen pieni kuivavara, eikä ylisyvistä ojista ole hyötyä, pikemminkin päinvastoin. Ojitussyvyydellä on suuri merkitys Jäälinjärven valuma-alueella siksi, että siellä esiintyvä mustaliuskeaines aiheuttaa raudan vapautumista maaperästä silloin, kun pohjaveden pinta alenee ojituksen seurauksena.
Esittelytilaisuuden järjestävät MTK, paikallinen metsänhoitoyhdistys, Luonnonvarakeskus, Oulun yliopisto ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys. Rantapohjan jutun voit lukea täältä:
ProAgria julkaisi kirjoituksen Jäälin rautaongelmasta
ProAgria pitää yllä VYYHTI-verkoston vesiaiheista blogia. Tällä kertaa blogissa julkaistiin Birger Ylisaukko-oja kirjoitus ”Kun ratkaisuja ei ole tarjolla, ne on etsittävä”. Voit lukea kirjoituksen täältä: https://www.proagriaoulu.fi/fi/kun-ratkaisuja-ei-ole-tarjolla-ne-on-etsittava?utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Ajankohtaista%20vesienhoidosta%20-%20tule%20mukaan%20kevaan%20ja%2
Puuta veteen
Oulun yliopiston kanssa tehtävän rautatutkimuksen osana testataan vedessä olevan puuaineksen vaikutuksia vesistön ekosysteemiin. Suomen ympäristökeskus on saanut tästä menetelmästä mielenkiintoisia tuloksia viime vuosina. Puu toimii tartunta-alustana monille eliölajeille, ja sen seurauksena vesistön monimuotoisuuden on havaittu huomattavasti lisääntyvän. Tämä puolestaan edistää vesiprosesseja, joiden arvioidaan vaikuttavan myönteisesti veden laatuun. Jäälin tutkimuksessa puunippuja on sijoitettu Saarisenojaan välittömästi Kalamäen kosteikon yläpuolelle sekä ylemmäksi Kokkohaaraan. Kalamäen niput ovat havupuuta ja Kokkohaaran puut koivua. Niput on kiinnitettu rantaan, jotta ne pysyvät paikallaan.
Kalamäen alueelle puuniput on sijoitetu sik-sak-mutoon 45 metrin matkalle. Kuvassa näkyviä lankkuja on käytetty nippujen asennukseen. Lankuista tehdään lopuksi pitkos koealueen päälle, jotta vesi- ja eliönäytteiden ottaminen tulee mahdolliseksi koko rakennelman matkalta (ylempi kuva)
Kokkohaaran koivuista on koottu yhtenäinen 20 metrin pituinen nippu, joka on sijoitettu virran suuntaisesti (alempi kuva).
Hallitus suunnitteli tulevaa ja päätti järjestää vuosikokouksen 24.2.2022 Jäälinmajalla
Yhdistyksen hallitus totesi päättyneen vuoden toteutuneen melko hyvin suunnitelmien mukaisesti. Myös rauta-/humus -kiintoaineen pidättyminen Järvialtaaseen toteutui edellisvuotta selvästi paremmin. Hallitus päätti parin seuraavan vuoden peruskorjaustarpeista, hyväksyi Jäälin luontorakenteiden hoidosta pidetyn kokouksen esityksen ja jatkaa yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa. Päättyneen vesivisiokauden jatkeeksi hallitus päätti laatia uuden vesivision, joka ulottuu vuoteen 2030. Vuosikokousasiakirjat hyväksyttin esitettäväksi toiminnantarkastajalle ja vuosikokoukselle. Kokouksen pöytäkirjan voit lukea täältä:
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 