Category Archives: Toteutus

Suunnittelijat näkivät töitään

Maveplan Oy laati Saarisenojan valuma-alueen kunnostussuunitelman vuoden 2011 lopussa. Suunnitelma on suurelta osin toteutettu, osaksi tosin hieman muunneltuna. Suunnitteljat kävivät ensi kertaa katsomassa näitä töitään ja olivat näkemäänsä tyytyväisiä. Antoisaa keskustelua käytiin niin rakenteiden teknisestä toteutuksesta, hankkeiden vaikuttavuudesta kuin vastaan tulleista ongelmistakin. Suunnittelijoiden, toteuttajien ja vesienhoitotoimijain välistä vuorovaikutusta pidettiin erittäin tärkeänä, sillä vesienhoito on vielä uutta, ratkaisut ovat yksilöllisiä ja vaikuttavuudesta on niukasti tietoa.

Saarisenojanniityn lintuvesi ja laskeutusallas. Toteutettu syksyllä 2012

Saarisenojanniityn suuri lintuvesi ja laskeutusallas. Toteutettu syksyllä 2012

EAKR-hankkeen ohjausryhmä kokoontui

”Omatoimisen vesistökunnostuksen toiminitamalli” -hankkeen ohjausryhmä kokoontui 24.9. Työ alkaa olla loppusuoralla. Käsikäsikirjan keskeinen sisältö on ollut ohjausryhmän jäsenillä kommentoitavana, ja myös nettitoteutusta on päästy testaamaan. Ohjausryhmä antoi kiitosta sisällön laajuudesta ja monipuolisuudesta sekä tekstin helposta luettavuudesta. Hankkeeseen liittyvät testihakkeet, Kokkojärvenniityn ja Korteojan kosteikot, ovat valmiit ja käytössä. Niiden vaikuttavuutta on tutkittu vesianalyyseillä kesän ajan. Vesienhoitokohteiden kiinnostavuutta on selvitetty kyselytutkimusten avulla.

Ohjausryhmä ei ollut havainnut aineistossa sellaisia puutteita, joihin vielä olisi tarpeen erityisesti panostaa. Hankkeen määräaika päättyy 30.11.2014, minkä jälkeen käsikirja julkistetaan sekä internet-versiona että verkosta ladattavana pdf-versiona.

 

Korteoja nostettiin suolle

Korteojan kosteikko otettiin käyttöön 29. toukokuuta. Vanhan Korteojan rumpu tulpattiin, jolloin vesi nousi uutta patoa vasten ja alkoi virrata ns. syöttöojaa pitkin Korteojan vieressä sijaitsevalle suolle kaivettuun uomastoon. Suon matalimpaan kohtaan rakennettu hirsisuiste estää oikovirtauksen takaisin Korteojan uomaan, jolloin virtaus jakautuu pienen pieniksi puroiksi leveälle alueella suolla.

Virtausteknisesti systeemi näyttää toimivan hyvin. Mielenkiintoisin osa on hirsisuiste, joka rakennettiin jäätyneen suon päälle olettaen, että suiste painuu suon pintaan ”sopivasti”, jotta riittävä padotus syntyy. Oletus näyttää toimivan. Virtausta voidaan vielä tarvittaessa monin tavoin säätää.

Kosteikon tarkoitus on pidättää Korteojan vedestä kiintoainetta ja ravinteita. Vaikuttavuudesta saadaan käsitys vasta tulevaisuudessa, kun kasvillisuus kehittyy uusia vesioloja vastaavaksi ja systeemin toiminta muutenkin vakiintuu.

Alueella on vielä runsaasti viimeistely- ja maisemointitöitä, joihin tarvitaan kesän mittaan talkoopanosta.

Korteoja uudelle reitilleSuiste toimii 300514 pk

Kalamäen pato rakennetaan vasta kesällä 2015

Poikkeuksellisen lauhan talven vuoksi Kalamäen patoon tarvittavia maa-aineksia ei voitu kuljettaa paikalle kaavaillulla tavalla, koska siitä olisi aiheutunut Heikksentien vaurioitumisriski.  Alun perin tarkoituksena oli rakentaa pato tulevana kesänä. Pato oli kuitenkin tarkoitus ottaa käyttöön vasta tulvan jälkeen kesällä 2015, sillä kosteikkoalueen puiden poisto ja maanpinnan muotoilu voidaan tehdä vain talvityönä. Näin ollen padon rakentamisen siirtyminen seuraavaan kesään viivästyttää kosteikon käyttöön ottoa vain parilla kuukaudella.

Kalamäen kosteikko onyhdistyksen suurin yksittäinen vesienhoitorakenne. Kosteikkoalueen pinta-ala on kaikkiaan noin kuusi hehtaaria, josta avovesialuetta on runsas hehtaari. Kosteikon alapää sijoittuu Oulun kaupungin alueelle. Puut on kaupungin alueelta jo poistettu, ja valtaosa niistä on käytetty Korteojan kosteikon rakentamiseen.

 

Talvityöt onnistuivat yli odotusten

Talvirakentaminen saatiin konetöiden osalta päätökseen 31. maaliskuuta. Viikon ja päivän kuluessa rakennettiin Kokkojärvenniityn ja Korteojan kosteikot, kunnostettiin kaksi putkipatoa ja rakennettiin uudelleen Kokko-ojan haaran syöpynyt pato. Yhtä lukuunottamatta kaikki kohteet sijaitsivat sellaisilla pehmeiköillä, joilla liikkumien sulan kauden aikaan on jokseenkin mahdotonta. Talven heikoista jäätymisolosuhteista huolimatta kaikki suunnitellut kohteet voitiin toteuttaa urakoitsijan hyvän kaluston ja erinomaisen osaamisen ansiosta.

Kolmessa kohteessa on paljon käsityönä tehtävää jälkityötä ja viimeistelyä. Nämä työt on tehtävä ennen kevätsulamista. Talkoopanosta tarvitaan siis edelleen. Jos Sinulla suinkin on mahdollista osallistua, ilmoittaudu Kari Tirille, p. 0400 586 776, sähköp. kari.tiri@gmail.com. Tähänastinen talkooporukka on kuormittunut suhteettomasti, joten harteiden leventäminen tekisi todella hyvää.

Kokko-ojan haaran uusittu pato

Kokko-ojan haaran uusittu pato

 

Talvirakentaminen alkoi

Talvirakentamiskohteille päästiin huonoista jäätymisoloista huolimatta 24.3.2014. Maarakennusliike J Päkkilän karavaani, johon kuului huoltoauton lisäksi lavetilla oleva kaivinkone ja kuorma-auton lavalla kulkeneet kolme suurta kaivuulavaa, rantautui työmaalle aikaisin aamulla. Puoleen päivään mennessä ”Haisunsuonojan” syöpynyt putkipato oli korjattu. Sen jälkeen siirryttiin Kokkojärvenniityn kosteikon rakentamiseen.

Suurin jännityskohde oli koneiden liikkuminen suolla, joka sulan kauden aikaan on hyllyvässä tilassa. Jäädytetyn turvekerroksen paksuus oli vain 30 – 35 senttiä. Mitään kantavuusongelmia ei kuitenkaan ollut ainakaan siirtymisvaiheessa. Itse kaivutyössä lisäkantavuutta hankitaan koneen alla käytettävillä kaivuulavoilla.

Kokkojärvenniityltä siirrytään Korteojalle, minkä jälkeen käsitellään vielä kaksi  kunnostuskohdetta.

 

 

Kalamäen kosteikon rakentamisesta päätös

Yhdistyksen hallitus päätti ryhtyä toteuttamaan Kalamäen kosteikkoa Jäälinjärven kaakkoispäässä. Kohde on yhdistyksen suurin yksittäinen vesienhoitorakenne. Kosteikkoaluetta on kaikkiaan noin kuusi hehtaaria. Alue ulottuu seitsemän kiinteistön alueelle. Hankkeelle on saatu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupa 16.10.2013. Rakentamisen mahdollisti Suomen metsäkeskuksen päätös myöntää hankkeelle rahoitustukea.

Pääosa kosteikkoalueesta sijoittuu Oulun kaupungin omistamalle alueelle, johon yhdistyksellä on sopimukseen perustuva pysyvä käyttöoikeus. Kaupunki on jo poistanut puuston alueelta. Seuraavaksi alueelle tuodaan maan jäätyneenä ollessa maapadon rakentamiseen tarvittavat rakennusmateriaalit: louhosta, soraa, moreenia ja verkouskiviä. Pato rakennetaan tulevana kesänä. Tulevana talvena poistetaan loput kosteikkoalueen puustosta ja muotoillaan kosteikoaluetta. Sitä ennen kosteikkoalueen suunnitelmaa on vielä tarkennettava.

Hallituksen kokous 3/2014

Hallitus vahvisti puhelinkokouksella talvitöiden urkoitsijavalinnan ja päätti ryhtyä toteuttamaan Kalamäen kosteikon. Pöytäkirjan löydät täältä: Hallitus 3-2014

Kosteikkotyöt alkavat

Korteojan ja Kokkojärvenniityn kosteikkojen urakoitsijaksi on valikoitunut Maanrakennus J Päkkilä Oy. Urakoitsijan kanssa on sovittu, että työt alkavat 24. maaliskuuta. Kokkojärvenniityn yläpäähän rakennetaan pieni kosteikko katkaisemalla aikanaan kaivetty valtaoja ja ohjaamalla vedet pintavalutuksen kautta alemmaksi ojaan. Korteojalla muotoillaan suon pintaa vesilinnuille sopivaksi ja ohjataan Korteojan vesi pintavalutuksen kautta takaisin Korteojaan. Vedenjohtorakenteet ja pato on tehty jo viime vuoden lopulla. Kosteikkoalue ja pintavalutus otetaan käyttöön  kevättulvan jälkeen.

Molemmat kosteikot tulevat pehmeiköille, joiden kantavauus on erittäin huono. Kantavuutta on pyritty parantamaan koneiden kulku-uria jäädyttämällä. Tätä taas on vaikeuttanut lämpimin talvi ainakin viiteenkymmeneen vuoteen. Suon pintaa on saatu jäätymään noin 40 sentin paksuudelta, mutta lämpimät säät ovat osaksi jo ohentaneet jäätynyttä kerrosta. Viikolle 12 ennustetun pakkasjakson odotetaan hieman parantavan tilannetta.

Korteojan kosteikon rakentaminen alkoi

Korteojan kosteikon vesitysjärjestelmän rakentaminen alkoi 10. joulukuuta. Korteojan uomaa siirretään vajaan 200 metrin matkalla. Uuden uoman alapäähän tulee säätö- ja sulkupato tulvavesien johtamista ja Korteojan mahdollista huoltoa varten. Pato on tyypiltään neulapato, joka siis suljetaan pystylankuilla. Patoelementti on kooltaan 8,5 x 3 metriä. Se koottiin rannalla ja nostettiin kokonaisena paikalleen. Patoon tulee kävelysilta uuden uoman yli. Nykyisen uoman kohdalle tehdään rumpu. Varsinainen kosteikko ja sille johtava vesitysoja sijaitsevat pehmeiköllä. Tarpeellinen konetyöskentelyalue jäädytetään ja työt tehdään kevättalvella. Kosteikon yleisjärjestelypiirustus on täällä: Korteojan kosteikko.

Patoelementtiä kuljetetaan paikalleen. Padon tiiviys varmistetaan suodatinkankailla, jotka levitään uomaan elementin asentamisen jälkeen

Patoelementtiä kuljetetaan paikalleen. Padon tiiviys varmistetaan suodatinkankailla, jotka levitään uomaan elementin asentamisen jälkeen