Category Archives: Toteutus
Kalamäen kosteikkoalueen muotoilu käynnistyi
Kalamäen kostekkoalueen muotoilun tarkoituksena on ohjata Saarisenojan vettä virtaamaan lietteenpoiston, pintavalutuksen, matalikkoalueiden ja altaiden kautta ennen päätymistä Jäälinjärveen. Muotoilusuunnitelma on hyvin monimuotoinen. (ks. Kalamäen suunnitelma) . Osa suunnitelmasta jää myöhemmin toteutettavaksi, kun puustoa ei ole saatu poistetuksi koko kosteikkoalueelta. Suunitelma sisältää paljon kaivutöitä varsinkin Saarisenojan pohjoispuolella. Työnaikaiset virtaukset on suunniteltu niin, että virtaavassa vedessä ei kaiveta.
Kosteikon rakentaminen aloitettiin tammikuussa patorungon ja sen ohitusputken rakentamisella Saarisenojaan. Nyt tehdään pehmeiköllä tehtävät työt. Viimeistely tehdään kesällä, ja sen jälkeen vesi kosteikolla nostetaan sulkemalla ohitusputki, jolloin vesi alkaa virrata pohjapadon yli.
Pintavalutusalueelle rakennettiin painopenkereitä turpeen kellumisen estämiseksi
Fingrid Oyj: Saarisenojaan saa rakentaa pohjakynnyksen voimalinjan alle
Saarisenojaan on tarkoitus rakentaa vaakahirsistä pieni pohjakynnys hidastamaan veden virtausta suistoalueella. Kynnys ei nosta vettä merkittävästi mutta rajoittaa virtausta syvimmässä uomassa ja jakaa sitä laajemmalle alueelle kasvillisuuden valtaamaan uomaan. Pohjakynnys sijoittuu juuri voimajohtolinjan alle (ks. Saarisenojan pohjakynnys ). Fingrid Oyj on antanut asiasta lausunnon, jossa on ensiksikin annettu lupa rakentamiseen sekä lisäksi täsmälliset turvallisuusohjeet työtä varten. Fingridin suhtautuminen kelpaa esimerkiksi kenelle tahansa toimijalle!
Kantavuusongelmia Kalamäen puiden poistossa
Kalamäen kosteikkoalueen puusto oli tarkoitus poistaa metsäkoneita käyttäen. Kosteikkoalueen kantavuus osoittautui suurelta osin niin heikoksi, etteivät metsäkoneet voineet siellä toimia. Niiltä osin, kuin alueella tehdään kaivutöitä, puusto joudutaan poistamaan metsurityönä. Tämä aiheuttaa merkittävän kustannuslisän mutta ei kaada hanketta. Muualla kuin kaivualueella puusto jää vielä pystyyn ja se poistetaan seuraavana talvena. Puiden arvo tai laatu ei tämän vuoksi heikkene. Kaivut on tarkoitus tehdä maaliskuussa ja viimeistelyt tulevana kesänä.
Puuston poisto Kalamäen kosteikkoalueelta käynnissä
Yhdistys on sopinut Kiimingin metsänhoitoyhdistyksen kanssa puuston poistamisesta Kalamäen kosteikon vettyvältä alueelta. Sopimus koskee neljän kiinteistön aluetta. Hakkuutyöt ovat käynnistyneet. Yksi maanomistaja huolehtii puiden poistamisesta itse. Kahden kiinteistön omistajat ovat poistaneet puut jo aikaisemmin hakkuiden yhteydessä. Puuston poistamisen jälkeen voidaan toteuttaa kosteikkoalueen muotoilutyöt ja lietteen poistoon tarvittavat rakenteet. Työkohteet viimeistellään kesällä, minkä jälkeen kosteikko otetaan käyttöön.
Pieni pohjakynnys Korteojaan
Korteojan uomaan noin kolmekymmentä metriä Heikkisentien rummusta ylävirtaan rakennettiin pieni pohjakynnys. Pääosa suon kautta virtaavasta vedestä laskee kynnyksen alapuolelle. Korteojan uomassa kynnyksen yläpuolella virtaus on erittäin pientä, mutta sinne kertyy maaperästä runsaasti rautasaostumaa. Kynnyksen tarkoitus on estää tai vähentää saostuman valumista Jäälinjärveen. Saostumaa on mahdollista poistaa uomasta kynnyksen yläpuolelta pumppaamalla pienten virtaamien aikana, jotta saostuma ei huuhtoutuisi tulvaveden mukana alavirtaan.
Pohjakynnys ei sanottavasti nosta vedenpintaa Korteojan uomassa. Tulvan aikana vesi nouseen Jäälinjärven pinnan mukaan ja kynnys ”hukkuu” eikä siten nosta vettä myöskään tulvalla.
Kalamäen patorunko valmistui
Kalamäen patorungoksi rakennettu louhospenger valmistui. Penger toimii talven ajan metsä- ja työkoneiden kulkureittinä. Ensi kesänä penkereen alavirranpuoli luiskataan padon muotoon ja verhoillaan luonnonkivillä. Verhouskivet on tuotu rakennuspaikalle varastoon. Padon valmistuttua virtaus ohitusputken kautta suljetaan, jolloin vesi nousee padon yläpuolella ja alkaa virrata padon yli. Penkereeseen ajettiin louhosta Heikkisentien kautta 540 tonnia. Verhouskiviä tuotiin 120 tonnia.
Padon tiivistysrakennetta päätetiin muuttaa työn aikana. Alun perin tiivisteeksi oli suunniteltu metrin paksuinen moreenipatja. Penkereen alta poistettiin kuitenkin suuri määrä maatunutta turvetta, joka päätettiin käyttää tiivisteenä louhospenkereen yläpuolella. Tarvittava massamäärä pieneni tästä syystä noin 400 tonnilla.
Ensi kevään tulva ei mahdu kokonaan virtaamaan ohitusputken kautta vaan osa vedestä virtaa penkereen yli. Sen vuoksi turvetiiviste verhoiltiin virtausuran kohdalta suodadinkankaalla ja kivillä.
Kalamäen sillalle johtava tiepenger korotettiin niin, ettei tulva enää sille nouse. Korotukseen ajettiin 190 tonnia mursketta.
Seuraava vaihe Kalamäen kosteikon rakentamisessa on puiden poisto kosteikkoalueelta. Sen jälkeen kosteikkoalue muotoillaan ja tehdään suunnitellut virtauksen ohjausjärjestelyt.
Kalamäen padon ohitusputki on valmis
Saarisenojan poikki rakennettavan padon ohitusputki ja -kaivo asennettiin tänään 26. tammikuuta. Käyttötilanteessa rakenteen tarkoitus on johtaa Saarisenojan vesi padon ohi silloin, kun Kalamäen kosteikon vettä halutaan alentaa esimerkiksi kunnostustyön tai kasvillisuuden uudistumisen vuoksi. Nyt rakennusvaiheessa ohitusputki estää veden nousun Saarisenojassa padon rakentamisesta huolimatta.
Ohitusrakenne muodostuu 0,8 metrin putkista, joiden puolivälissä on halkaisijaltaan 1,2 metrin kaivo. Kun vettä halutaan nostaa padon yläpuolella, veden virtaus suljetaan kaivon sulkurakenteella. Rakenteen osien asentaminen oli vaativaa, sillä kaivannon pohja oli tehtävä lähes 1,5 metriä Saarisenojan vedenpinnan tasoa alemmaksi. Kaivantoon tuli runsaasti vettä, mikä vaikeutti asennustyötä. Lopputulos on kuitenkin hyvä.
Nyt kun virtaus on ohjattu putken kautta, työ jatkuu louhospenkereen rakentamisella Saarisenojan yli. Penger helpottaa mm. metsäkoneiden kulkua ojan yli. Varsinainen pato rakennetaan louhospengertä vasten ns. vyöhykepatona tulevana kesänä. Padon muut rakentamismateriaalit ajetaan varastoon Kalamäkeen.
Ennätysmäärä talkootunteja
Vuosi 2014 oli toimelias. Talkootunteja kertyi lähes 1700. Niistä yli puolet – lähes 900 tuntia – käytettiin EAKR-rahoitteiseen hankkeeseen, jossa toteutettiin Korteojan ja Kokkojärvenniityn kosteikot sekä Vesienhoidon käsikirja. EAKR-hankkeeseen kului jo edellisenä vuonna noin 400 talkootuntia. Merkittävä määrä työtä tehtiin aiemmin tehtyjen rakenteiden kunnostukseen ja hoitoon. Hoitokalastuksen tuntimäärä puolittui; toisaalta merestä nousevien kutusärkien pyynti Jäälinjärven luusuasta on särkikannan rajoittamisessa tehokasta.
Talkootöihin osallistui yhteensä 21 henkilöä. Suurimmat tuntimäärät keskittyvät muutamalle henkilölle. Talkootuntien jakauman eri kohteille ja toiminnoille näet täältä: Talkoot 2014
Kalamäen kosteikon rakentamista aloitellaan
Kalamäen alueelle on kunnostettu ajoura. Jo aivan lähiaikoina on tarkoitus rakentaa tulevan padon kohdalle ohituskaivo ja patorungon paikalle louhospenger helpottamaan Saarisenojan ylikulkua. Nykyinen silta ei kestä raskaita koneita, joita tarvitaan puuston poistamiseen kosteikkoalueelta. Pato rakennetaan valmiiksi vasta tulevana kesänä, mutta louhoksen lisäksi muut tarpeelliset materiaalit, kuten tiivistemoreeni, verhouskivet ja tienkorotusmateriaali, ajetaan alueelle varastoon Heikkisentien kautta nyt kun tie on jäätynyt. Heikkisentien yksityistien tienhoitokunta antoi 7. tammikuuta luvan materiaalien kuljetuksen Heikkisentien kautta.
Kalamäen kosteikon aloittamisilmoitus viranomaisille
Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston myöntämässä luvassa edellytetään, että Kalamäen kosteikon rakentamistyön aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus työn aloittamisesta on tehty 29.12.2014. Ks. Ilmoitus Kalamäen aloittamisesta . Ilmoituksesessa on sanallisesti kerrottu myös lupahakemuksessa esitettyyn suunnitelmaan tehtävistä muutoksista.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 