Category Archives: Vesien hoito
Mun Oulu -kaupunkilehti kertoi laajasti ja värikkäästi Jäälin omatoimihankkeista
Mun Oulu julkaisi laajan artikkelin erityisesti Jäälin vesistökunnostuksesta mutta myös muista akvititeeteista. ”Jäälissä luontokävijä on kuin liisa ihmemaassa”. Lue juttu täältä: https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/jaalissa-on-luontokavija-kuin-liisa-ihmemaassa .
Rantapohja kertoi lahjoituksesta – puskaradioon vyöryi tykkäyksiä
Rantapohja julkaisi yksityislahjoitusta koskevan jutun näyttävästi kuvan kanssa. Lue juttu täältä: Rantapohja 210420.
Jäälin puskaradioon ( https://www.facebook.com/groups/1522259498027232/?fref=ts ) on tullut yli neljäsataa tykkäystä ja kymmeniä ihastuneita kommentteja, joista osa on hauskoja videoklippejä. Jääliläiset kiittelevät lahjoittajaa vuolaasti.
Suuri lahjoitus Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on saanut 10 000 euron lahjoituksen jääliläiseltä yksityishenkilöltä. Lahjoittaja kertoo, että yhdistys on tehnyt arvokasta, esimerkillistä ja pyyteetöntä työtä asuinympäristömme vesien kunnostamiseksi sekä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Tärkeää on myös yhdistyksen harjoittama yhteistyö Jäälin koulun kanssa. Lahjoitetut varat yhdistys voi käyttää vesienhoidon lisäksi sellaisiin asuinyhteisön viihtyisyyttä ja virkistyskäyttöä edistäviin hankkeisiin tai toimintoihin, jotka pohjautuvat luontoympäristöön, ovat sopusoinnussa luonnonvarojen kestävän käytön kanssa ja ovat koulun ja kaikkien asukkaiden vapaasti hyödynnettävissä.
Lahjoittaja ei halua nimeään julkisuuteen.
Yhdistys lausuu parhaat kiitokset lahjoittajalle ja lupaa käyttää rahat jääliläisten hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla.
Täydentävää tietoa yliopiston KaliVesi-raporttiin
Rantapohja julkaisi yhdistyksen asiantuntijakirjoituksen, jossa avataan Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toimia rautailmiön hillitsemiseksi. Oulun yliopisto nosti rautailmiön näkyvästi esille Kalimenjokea koskevassa KaliVesi-raportissa. Vaikka Kalimenjoen valuma-alue on jaettu osavaluma-alueisiin, raportti ei mainitse Jäälinjärven yläpuolisilla valuma-alueilla tehtyjä toimenpiteitä. Rautailmiön massiivisuus tuli esillä Jäälissä käynnitettyjen kunnostustoimien yhteydessä vuonna 2014. Yhdistys on siitä lähtien panostanut paljon rautailmiön hallintaan. Rantapohjan julkaiseman kirjoituksen voit lukea täältä: Rantapohja BYS 160420
KaliVesi-tutkimus nostaa rautaongelman näkyville
Oulun yliopiston Kalimenjokea koskeva tutkimus nostaa ensimmäisen kerran raudan koko vesistöä koskevaksi perusongelmaksi. Ks. https://www.proagriaoulu.fi/files/verkostoilla-tehoa-vesien/kalivesi_hanke_loppuraportti_final.pdf . Raudan kulkeutumisen peruslähtökohta on valuma-alueen voimakkaat kuivatustoimenpiteet maa- ja metsätalouden, maa-aineisten oton ja rakennetun ympäristön tarpeisiin. Pohjaveden korkeuden muutokset muuttava maaperän hapellisia ja hapettomia olosuhteita, minkä seurauksena rautakulkeutuma vesistöön voimistuu.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys havahtui jo vuonna 2014 massiiviseen rautailmiöön. Asiaa on pidetty koko ajan esillä tutkijoiden kanssa keskusteltaessa. Tässä tutkimuksessa yhdistys on tehnyt paljon yhteistyötä yliopiston kanssa. Rauta-humuskiintoaineen vähentämiseksi yhdistys on rakentanut kosteikoita, lietteenpoistojärjestelmiä, pintavalutusaluita ja viimeksi suuren laskeutusaltaan Jäälinjärven kaakkoispäähän. Näistä mainitaan raportissa ja todetaan, että työtä tulee jatkaa. Muualla Kalimenjoen valuma-alueella ei ole tehty merkittäviä kunnostustoimia. Rantapohjan jutun voit lukea täältä: Rantapohja KaliVesi 070420 .
Rantapohja kertoi uuden mallinnustyökalun testauksesta Jäälissä
Rantapohja julkaisi uutisen, jossa avataan pohjavedenpinnan muutosten vaikutuksia rautan kulkeutumiseen ja kertoi mallinnustyökalusta, jolla metsän riittävää kuivatussyvyyttä voidaan tutkia metsäkuvoioittain. Rantapohjan jutun voit lukea täältä: Suosimulaattori Rantapohja 070420
Jäälinjärven valuma-alue mallinnetaan yhdessä metsäalan toimijoiden kanssa
Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus ovat kehittäneet Suosimulaattoriksi kutsutun ohjelmiston metsätalouden vesiensuojelun edistämiseen. Suosimulaattoria sovelletaan ensimmäisen kerran koko valuma-alueen laajuisena Jäälissä. Suosimulaattorilla voidaan laskea metsikkökuvioittain muun muassa, mikä ojien syvyys riittää pitämään pohjaveden pinnan sopivalla tasolla puuston kasvun kannalta. Metsikkökuviokohtaiset tulokset luovutetaan metsänomistajille maksutta ja ne ovat hyödynnettävissä kunnostusojitusten suunnittelussa. Tutkimuksella etsitään asetelmaa, jossa metsätalouden tuotot voidaan ylläpitää mutta ympäristövaikutuksia samalla vähentää. Hanketta rahoittavat MTK ry, Suomen Metsäsäätiö, Pohjois-Suomen Metsänhoitoyhdistykset ry sekä Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys.
Kalamäen lietealtaan tulokanava ruopattiin
Kalamäen kosteikon lietealtaaseen johtava tulokanava ruopattiin. Kanava kaivettiin talvella 2015 kaksi metriä syväksi. Jo runsaan vuoden kuluttua huomattiin, että kanava oli lähes täyttynyt tuloveden mukana kulkeutuvasta kiintoaineesta. Lietteen poistaminen kanavasta on hankalaa, koska kanava sijaitsee pehmeiköllä ja kiintoaineliete on hyvin herkkäliikkeistä. Nyt kanava ruopattiin kaivinkoneella. Virtausreitti ruoppausalueella on suljettu, joten ruoppauslietettä ei kulkeudu Jäälinjärveen. Ruoppauskohteen näet täältä: Kalamäen tulokanavan ruoppaus 280220
Kiintoaineen kulkeumista Jäälinjärveen pyritään vähentämään Kalamäen ja Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmillä sekä jään sulaessa käyttöön tulevalla Jäälin Järvialtaalla. Samaa tavoitetta edistävät myös aiemmin toteutetut Korteojan ja Kokkoniityn kosteikot sekä Saarisenojanniityn pintavalutusalue ja putkipadot.
Järvialtaan virtausaukko valmistui
Järvialtaan kiinteä virtausaukko rakennettiin järven pohjoisrannan puolelta kaivinkoneella. Rakentamispaikalla oli jäätä 60 senttiä, sen alla vettä noin puoli metriä ja alimpana ”kuraa” lähes metri. Kone pysyi riittävän kuivilla 40 senttiä paksujen kaivulavojen turvin, joskin telat upposivat veteen lähes kokonaan. Käsin tehtävät rakentamistyöt voitiin tehdä kuivan jään päältä. Moottorikairalla ja sahalla jäähän tehtiin aukot pystypilareita ja harusankkureita varten. Pilarit painettiin pohjaan kaivinkoneella. Viimeisessä vaiheessa poistettiin jää virtausaukon kohdalta ja pilareita vasten laskettiin kynnyslevy alimman kesävedenkorkeuden alapuolelle, jotta kalojen ja eliöiden liikkuminen ei esty. Tukirakenteeseen tehdään vielä pieniä viimeistelyjä jään päältä, ja lopulliset asennukset tehdään kesällä. Videonpätkä koneen siirtymisestä järvellä on katsottavissa täältä: https://1drv.ms/u/s!AnEbyXyVQYoVgbZvMXWa58vb9VwYtw?e=d8gzDz
Video Jäälin Järvialtaan rakentamisesta
ProAgrian hallinnoima Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hanke on julkaissut videon Järvialtaan rakentamisesta. Videon pituus on runsaat kahdeksan minuuttia. Videon voit katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=cB7CF6R9p70
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 