Category Archives: Vesien hoito
Jäälinjärven hoitokalastus jatkuu
Jokakeväinen särkikalojen pyynti jatkuu taas. Jäälinjärvessä on merestä nouseva kutusärkikanta. Nousevat särkikalat pyydetään Jäälinjärven luusuasta rysällä. Järvikunnostuksen alkuvaiheessa vuotuinen saalis oli yli tuhat kiloa. Saalis on vuosien saatossa pienentynyt niin, että viime kevään saalis jäi alle sadan kilon. Tämä viittaa kannan pienentymiseen.
Järven särkikantaa halutaan pienentää, koska se sekoittaa järven ravintoketjun. Särjet syövät eläinplanktonin, mm. suuret vesikirput, jolloin kasviplankton pääsee runsastumaan, kun sille ei ole käyttäjiä. Särjet syövät myös pohjaeläimiä ja pöyhivät siksi järven pohjaa. Pohjalle laskeutuneet ravinteet lähtevät silloin uudelleen kiertoon ja päätyvät eliöiden käyttöön. Rehevöityminen kiihtyy.
Jäälinjärven kalakannan rakenne on saatu oikaistuksi ja ravintoketju on kunnossa. Ahvenet ovat kasvaneet ruokakalakokoon, ja myös haukikanta on hyvä. Veden väriarvot ovat parantuneet, eikä sinilevähaittaa ole ollut vuoden 2015 jälkeen. Hoitokalastusta on silti tarpeen jatkaa, jotta järven kehityksen suunta ei kääntyisi taaksepäin.
MetsäSanomat julkaisi kaksi rauta-aiheista artikkelia
MetsäSanomat julkaisi koko sivun jutun Jäälinjärven rautaongelmista. Juttu sisältää myös ilmiötä todentavia kuvia lietealtaan pumppauksesta. Jutun voit lukea täältä: MetsäSanomat Rautavirtaa Jäälissä BYS 140520
Lisäksi lehti julkaisi artikkelin Suosimulaattori-työkalusta, jolla mallinetaan Jäälinjärven valuma-alueella tarvittavaa kuivatussyvyyttä. Koko valuma-alueen kattava mallinnus on ensimmäinen Suomessa. Työn rahoittavat Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, MTK ry, Suomen Metsäsäätiö sekä Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistykset ry. Mallinnustyön tekee Itä-Suomen yliopisto. Artikkelin voit lukea täältä: MetsäSanomat Suosimulaattori 140520 .
MetsäSanomat on Iin, Kiimingin, Oulunseudun ja Yli-Iin metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti.
Suodatinkangasseinämä on asettunut paikoilleen
Jäälinjärven kaakkoispäästä erotettu laskeutusallas on käytössä. Allas erotettiin Jäälinjärvestä suodatinkangasseinämällä. Rakenne tehtiin jään päälle. Jäiden sulettua alareunastaan painotettu kangas on vajonnut pohjaan. Kannatuspuomi on asettunut suunnitellulla tavalla muutaman sentin vesipinnan yläpuolelle. Laskeutusaltaan kautta järveen tuleva vesi ohjautuu virtausaukon kautta. Sen toiminta on myös alkanut samalla kun laajempi virtausala on poistunut.
”Järvialtaan” tarkoitus on pidättää valuma-alueelta Jäälinjärveen kulkeutuvaa rauta/humuskiintoainetta.
Suodatinkangasseinämä on asettunut paikalleen jään sulamisen jälkeen.
Puomi ja virtausaukko alavirran suunnasta
Mun Oulu -kaupunkilehti kertoi laajasti ja värikkäästi Jäälin omatoimihankkeista
Mun Oulu julkaisi laajan artikkelin erityisesti Jäälin vesistökunnostuksesta mutta myös muista akvititeeteista. ”Jäälissä luontokävijä on kuin liisa ihmemaassa”. Lue juttu täältä: https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/jaalissa-on-luontokavija-kuin-liisa-ihmemaassa .
Rantapohja kertoi lahjoituksesta – puskaradioon vyöryi tykkäyksiä
Rantapohja julkaisi yksityislahjoitusta koskevan jutun näyttävästi kuvan kanssa. Lue juttu täältä: Rantapohja 210420.
Jäälin puskaradioon ( https://www.facebook.com/groups/1522259498027232/?fref=ts ) on tullut yli neljäsataa tykkäystä ja kymmeniä ihastuneita kommentteja, joista osa on hauskoja videoklippejä. Jääliläiset kiittelevät lahjoittajaa vuolaasti.
Suuri lahjoitus Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on saanut 10 000 euron lahjoituksen jääliläiseltä yksityishenkilöltä. Lahjoittaja kertoo, että yhdistys on tehnyt arvokasta, esimerkillistä ja pyyteetöntä työtä asuinympäristömme vesien kunnostamiseksi sekä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Tärkeää on myös yhdistyksen harjoittama yhteistyö Jäälin koulun kanssa. Lahjoitetut varat yhdistys voi käyttää vesienhoidon lisäksi sellaisiin asuinyhteisön viihtyisyyttä ja virkistyskäyttöä edistäviin hankkeisiin tai toimintoihin, jotka pohjautuvat luontoympäristöön, ovat sopusoinnussa luonnonvarojen kestävän käytön kanssa ja ovat koulun ja kaikkien asukkaiden vapaasti hyödynnettävissä.
Lahjoittaja ei halua nimeään julkisuuteen.
Yhdistys lausuu parhaat kiitokset lahjoittajalle ja lupaa käyttää rahat jääliläisten hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla.
Täydentävää tietoa yliopiston KaliVesi-raporttiin
Rantapohja julkaisi yhdistyksen asiantuntijakirjoituksen, jossa avataan Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toimia rautailmiön hillitsemiseksi. Oulun yliopisto nosti rautailmiön näkyvästi esille Kalimenjokea koskevassa KaliVesi-raportissa. Vaikka Kalimenjoen valuma-alue on jaettu osavaluma-alueisiin, raportti ei mainitse Jäälinjärven yläpuolisilla valuma-alueilla tehtyjä toimenpiteitä. Rautailmiön massiivisuus tuli esillä Jäälissä käynnitettyjen kunnostustoimien yhteydessä vuonna 2014. Yhdistys on siitä lähtien panostanut paljon rautailmiön hallintaan. Rantapohjan julkaiseman kirjoituksen voit lukea täältä: Rantapohja BYS 160420
KaliVesi-tutkimus nostaa rautaongelman näkyville
Oulun yliopiston Kalimenjokea koskeva tutkimus nostaa ensimmäisen kerran raudan koko vesistöä koskevaksi perusongelmaksi. Ks. https://www.proagriaoulu.fi/files/verkostoilla-tehoa-vesien/kalivesi_hanke_loppuraportti_final.pdf . Raudan kulkeutumisen peruslähtökohta on valuma-alueen voimakkaat kuivatustoimenpiteet maa- ja metsätalouden, maa-aineisten oton ja rakennetun ympäristön tarpeisiin. Pohjaveden korkeuden muutokset muuttava maaperän hapellisia ja hapettomia olosuhteita, minkä seurauksena rautakulkeutuma vesistöön voimistuu.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys havahtui jo vuonna 2014 massiiviseen rautailmiöön. Asiaa on pidetty koko ajan esillä tutkijoiden kanssa keskusteltaessa. Tässä tutkimuksessa yhdistys on tehnyt paljon yhteistyötä yliopiston kanssa. Rauta-humuskiintoaineen vähentämiseksi yhdistys on rakentanut kosteikoita, lietteenpoistojärjestelmiä, pintavalutusaluita ja viimeksi suuren laskeutusaltaan Jäälinjärven kaakkoispäähän. Näistä mainitaan raportissa ja todetaan, että työtä tulee jatkaa. Muualla Kalimenjoen valuma-alueella ei ole tehty merkittäviä kunnostustoimia. Rantapohjan jutun voit lukea täältä: Rantapohja KaliVesi 070420 .
Rantapohja kertoi uuden mallinnustyökalun testauksesta Jäälissä
Rantapohja julkaisi uutisen, jossa avataan pohjavedenpinnan muutosten vaikutuksia rautan kulkeutumiseen ja kertoi mallinnustyökalusta, jolla metsän riittävää kuivatussyvyyttä voidaan tutkia metsäkuvoioittain. Rantapohjan jutun voit lukea täältä: Suosimulaattori Rantapohja 070420
Jäälinjärven valuma-alue mallinnetaan yhdessä metsäalan toimijoiden kanssa
Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus ovat kehittäneet Suosimulaattoriksi kutsutun ohjelmiston metsätalouden vesiensuojelun edistämiseen. Suosimulaattoria sovelletaan ensimmäisen kerran koko valuma-alueen laajuisena Jäälissä. Suosimulaattorilla voidaan laskea metsikkökuvioittain muun muassa, mikä ojien syvyys riittää pitämään pohjaveden pinnan sopivalla tasolla puuston kasvun kannalta. Metsikkökuviokohtaiset tulokset luovutetaan metsänomistajille maksutta ja ne ovat hyödynnettävissä kunnostusojitusten suunnittelussa. Tutkimuksella etsitään asetelmaa, jossa metsätalouden tuotot voidaan ylläpitää mutta ympäristövaikutuksia samalla vähentää. Hanketta rahoittavat MTK ry, Suomen Metsäsäätiö, Pohjois-Suomen Metsänhoitoyhdistykset ry sekä Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 