Author Archives: vhybirger
Radio Pooki teki haastattelun Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon johdosta
Radio Pookin haastattelun voit kuunnella tästä: https://www.radiopooki.fi/uutiset/pohjois-pohjanmaa/a-224869
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys on Vuoden vesistökunnostaja
Ympäristöministeriö jakoi valtakunnallisen Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja-palkinnon Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle. Ministeriön mukaan poikkeukselliseksi Jäälinjärven kunnostustyön tekee se, että työtä leimaa pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus. Palkinnon jakanut Jenni Jäänheimo toteaa, että ”Jäälinjärven kunnostus on malliesimerkki hankkeesta, jossa pitkäjänteinen, henkilökohtainen omistautuminen lähiympäristön tilan parantamiseen yhdistyy haluun ja kykyyn innostaa mukaan vapaaehtoisvoimia”. Jäänheimo toteaa hankkeen inspiroivan kaikkia, jotka miettivät lähivesistönsä pelastamista. Yhdistyksen tiivis yhteistyö Oulun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa on pantu merkille. Yli kymmenen vuotta jatkunutta veden laadun tarkkailua arvostetaan.
Ympäristöministeriön tiedotteen voit lukea täältä: https://www.vesi.fi/vuoden-vesistokunnostaja-palkinto-kiimingin-jaalin-vesienhoitoyhdistykselle/
Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon ottivat vastaan Eero Laine ja Birger Ylisaukko-oja. Palkintoesine on Pisara-lasiveistos. Kuva: Satu Räsänen
Oulun yliopiston ja yhdistyksen yhteisesiintyminen todentaa rautaongelmaa
Oulun yliopiston ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen Rautavirta-tutkimus oli näkyvästi esillä valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarissa Jyväskylässä. Asiaa esiteltiin mm. posteritaululla, videolla, esitteillä ja rautalietenäytteillä. Keskusteluissa kävi ilmi, että ilmiö on melko yleinen eri puolilla maata. Aihe on hiljattain noussut tutkimusteemaksi, jonka kiinnostavuus kasvaa.
Tapahtumaan osallistui pari sataa vesistökunnostuksen asiantuntijaa eri puolilta Suomea.
Rautavirta -esittelypisteellä Heini Postila ja Petra Korhonen Oulun yliopistosta ja Eero Laine Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksestää.
Rantapohja uutisoi Jäälin koulun Koiteli-vaelluksesta
Jäälin koulun Koiteli-vaellus oli jääliläisten toimijoiden yhteisponnistus. Sää suosi tapahtumaa, ja kaikki suoriuituivat reitistä ongelmitta. Vaikka retki etukäseen askarrutti joitakin oppialaita, pettymyksen ilmauksia ei reitin varrella kuulunut. Lähinnä sosiaalisen median kautta tullut palaute on ollut kiittävää.
Rantapohja julkaisi tapahtumasta jutun. Voit lukea sen täältä:
Kansainvälisiä tohtoriopiskelijoita Kalamäessä
Olli Haanpää
Oulun yliopiston tohtoriopiskelijat jalkautuivat aurinkoisena loppukevään päivänä 31.5. Kalamäen kosteikolle kuulemaan vesienhoitoyhdistyksen tekemisistä Jäälinjärven tilan parantamiseksi. Vierailu järjestettiin osana kaksipäiväistä Citizen Science Master Class -kurssia, jonka teemana oli nimensä mukaisesti kansalaistiede. Kurssin aikana pohdittiin teoriassa ja esimerkkien avulla, miten tutkijoiden ja kansalaisten välistä yhteistyötä voitaisiin edistää käytännön tutkimustyössä sekä myös luonnonhoidossa. Kalamäen kosteikon rakentaminen ja vesiensuojeluun ajan saatossa kytkeytyneet tutkimushankkeet toimivat mainiona havainnollistavana esimerkkinä onnistuneesta yhteistyöstä.
Retki oli erikoislaatuinen kokemus kansainväliselle porukalle, johon kuului opiskelijoita ympäri maailman. Opiskelijat saivat luontoelämyksien lisäksi rautaisannoksen konkretiaa opintoihinsa kuullessaan vesienhoitoyhdistyksen Eero Laineen ja yliopiston Rautavirta-hankkeen tutkijan Heini Postilan selostusta Kalamäen kosteikon rakenteista ja vesiensuojelun vaiheista. Monille vieraille metsäojitusten aiheuttamat vesistöpäästöt, mustaliuskeen vaikutukset ja käytännön vesiensuojelutoimet järvien kunnostuksissa tulivat uutena tietona. Erityisen kiinnostavana vierailijat pitivät tutkijoiden ja vesienhoitoyhdistyksen yhdessä toteuttamia kokeiluja vesien tilan parantamiseksi. Kiinnostuneena kuunneltiin myös mietteitä siitä, miten pitkäjänteinen vapaaehtoisten vetämä työ paikallisen luonnonympäristön kunnostamiseksi saadaan järjestettyä.
Päivän päätteeksi ideoita tulevista projekteista alkoi jo vilahdella tohtorikandidaattien ja professoreiden puheissa. Ilmoittautuipa jokunen vapaaehtoiseksi myös Kalamäen kosteikon huoltotöihin, kun sellaiselle tulee tarvetta.
Hoitokalastuksen saalis kasvoi
Jäälinjärven särkien lisääntyminen perustuu pääasiassa merestä vaeltaviin kutukaloihin. Pitkään jatkuneen nousukalojen pyynnin seurauksena järven särkikanta on voimaakkasti pienentynyt. Tämän kevään emosärkisaalis oli 120 kiloa. Pyynnin alkuvuosina särkiä saatiin vuosittain toista tonnia. Viime vuosien tyypillinen saalis on ollut muutamia kymmeniä kiloja.
Jäälinjärven kalakannan tilaa on tutkittu kalastustutkimuksilla muutaman vuoden välein. Särjen biomassa on pienentynyt ja ahvenet ovat kasvaneet. Ravintoketjun tervehtyminen on mitä ilmeisimmin vähentäntyt haitallisten levien esiintymistä.
Jäälin rauta esillä Kainuun vesistökunnostuspäivillä
Oulun yliopisto esitteli Jäälin rautatutkimusta vesistökunnostajille Kajaanissa. Jäälin tutkimuksista on laadittu posteritaulu ”Raudan haitallisten vaikutusten vähentäminen turvevaltaisilla metsätalousalueilla”. Aiheesta on tuotettu myös vaikuttava video. Lisäksi oli esillä yhdistyksen aiemmin tuottama rautaesite päivitettynä. Myös yhdistyksen juhlakirjaa oli mahdollisuus tilata. Yliopisto edusti tapahtumassa myös Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistystä. Materiaali on tuotettu yhteistyössä.
Petra Korhonen Oulun yliopistosta esittelemässä Jäälin rautatutkimusta.
700 oppilasta opettajineen vaelsi Koiteli-reitillä
Koko Jäälin koulu opettajineen vaelsi Jäälin lähiluonnossa kuulaassa kevätsäässä jääliläisten toimijoiden toteuttamalla Koiteli-reitillä. Matkat vaihtelivat ikäryhmittäin viidestä yhdeksään kilometriin. Yläluokat vaelsivat koko reitin läpi ja kulkivat toiseen suuntaan bussikyydillä. Huoltoa järjestivät kolmessa pisteessä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, LC Jääli ja Kiimingin 4H-yhdistys.
Reitin Jäälistä Koiteliin ovat toteuttaneet yhteistyössä Jäälin asukasyhdistys, LC Jääli ja Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys.
Tapahtuma oli osa vesienhoitoyhdistyksen tärkeäksi nostamaa kouluyhteistyötä. Tapahtumaa tukivat Lähitapiola ja K-Supermarket Jääli.
Kuvat: Sanna Alalauri
Oulun kaupunki myönsi tukea Jäälin järvibaanan ja hiihtolatujen hoitoon
Vesienhoitoyhdistys pitää tärkeänä Jäälinjärveen liittyviä toimintoja ja tapahtumia asuinympäristön viihtyisyyden ja monipuolisuuden kannalta. Talvella tärkeitä käyttömuotoja ovat hiihtoladut ja mönkijäharrastajien järven jäällä ylläpitämä jääbaana. Oulun kaupungin liikuntatoimi myönsi yhdistykselle viidensadan euron kunnostustuen lähinnä baanan polttoainekulujen korvaamiseen. Jäälin asukasyhdistys sai vastaavan tuen hiihtolatujen hoitoon. Liikuntapaikkojan hoidetaan jääliläisten harrastajien ja yhdistysten yhteistyössä.
Tulva laskee, uusi pyöröallas käytössä
Tulovirtaama Jäälinjärveen on laskenut noin kolmanteen osaan kevään huipusta (ks.kuva). Kun järvestä lähtee vettä enemmän kuin sinne tulee, pinta laskee. Nyt pinta on lähes puoli metriä alempana kuin korkeimmillaan keväällä. Tulvan alusta lukien Jäälinjärven läpi on virranut vettä noin 4,4 milj. kuutiota. Järven vesi on siis vaihtunut kolmeen kertaan ja samalla tummunut siitä mitä se oli heti sulamisen jälkeen.
Uusi Kokkohaaran pyöröallas on nyt käytössä. Käsitys sen toimivuudesta saadaan vasta vesien lämmettyä, jolloin kiintoainetta liikkuu enemmän. Virtaus näyttää kulkevan jokseenkin niin kuin se on suunniteltu.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 