Category Archives: Toteutus
Oulun yliopiston ja yhdistyksen yhteisesiintyminen todentaa rautaongelmaa
Oulun yliopiston ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen Rautavirta-tutkimus oli näkyvästi esillä valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarissa Jyväskylässä. Asiaa esiteltiin mm. posteritaululla, videolla, esitteillä ja rautalietenäytteillä. Keskusteluissa kävi ilmi, että ilmiö on melko yleinen eri puolilla maata. Aihe on hiljattain noussut tutkimusteemaksi, jonka kiinnostavuus kasvaa.
Tapahtumaan osallistui pari sataa vesistökunnostuksen asiantuntijaa eri puolilta Suomea.
Rautavirta -esittelypisteellä Heini Postila ja Petra Korhonen Oulun yliopistosta ja Eero Laine Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksestää.
Tulva laskee, uusi pyöröallas käytössä
Tulovirtaama Jäälinjärveen on laskenut noin kolmanteen osaan kevään huipusta (ks.kuva). Kun järvestä lähtee vettä enemmän kuin sinne tulee, pinta laskee. Nyt pinta on lähes puoli metriä alempana kuin korkeimmillaan keväällä. Tulvan alusta lukien Jäälinjärven läpi on virranut vettä noin 4,4 milj. kuutiota. Järven vesi on siis vaihtunut kolmeen kertaan ja samalla tummunut siitä mitä se oli heti sulamisen jälkeen.
Uusi Kokkohaaran pyöröallas on nyt käytössä. Käsitys sen toimivuudesta saadaan vasta vesien lämmettyä, jolloin kiintoainetta liikkuu enemmän. Virtaus näyttää kulkevan jokseenkin niin kuin se on suunniteltu.
Pyöröallas Kokkohaaraan
Saarisenojan ja Kokko-ojan yhtymäkohtaan rakennettiin uusi laskeutusallas rautakulkeutuman hillitsemiseksi. Rakenne on tyypiltään suppilomainen pyöröallas. Sen toiminta perustuu veden kiertoliikkeeseen altaassa, jolloin kiintoaine laskeutuu suppilon pohjalle. Sieltä se johdetaan putkea pitkin pumppukaivoon ja pumpataan sieltä lietteen varastoaltaaseen. Pyöröaltaan halkaisija on 14 metriä ja syvyys kaksi metriä.
Rauta-humuspartikkelit ovat hyvin kevyitä ja laskeutuvat huonosti. Tästä syystä uudelta rakenteelta ei odoteta kovin suurta tehokkuutta. Rakenne antaa kuitenkin mahdollisuuden tutkia partikkeleiden käyttäytymistä pyöröaltaassa. Uusi rakenne täydentää alueelle aikaisemmin rakennettua lasketusallasta ja helpottaa sen hoitoa ja käyttöä.
Ylemmässä kuvassa on meneillään pyöröaltaan pohjan vahvistus. Lietteenpoistoputki näkyy keskellä. Alemmassa kuvassa taustalla on ohjauspato, jolla vesi ohjataan pyöröaltaaseen. Vasemmalla on pyöröaltaaseen johtava kanava ja sen sulkumahdollisuus sekä virranohjain, keskellä pyöröallas, oikealla poistokanava ja taustalla oikealla aiemmin rakennetun lietealtaan pato. Käyttötilanteessa vesi on noin metrin korkemmalla kun tässä kuvassa. Hoitosillan rakenteet ovat vielä keskeneräiset.
Korteojan padon peruskorjaus on valmis
Korteojan pato on remontoitu perusteellisesti. Alkuperäisestä padosta säilytettiin vain patolevy, koska sen tiivistepinta oli kunnossa. Itse padon rakenteet olivat taipuneet ja liukuneet, ja pato oli vaarassa kaatua. Myös virtauksen hallinta oli työlästä, koska tulva tullessa padon aukkoa oli avattava nopeasti, jotta tulva ei nousisi liikaa.
Padon tukirakenteet ovat korjauksen jälkeen järeät. Virtausaukkoa on laajennettu niin, että tulvavedet pääsevät purkautumaan ilman paldon avausta. Alapuolen syöpyminen on estetty virranohjaimilla, suodatinkankaalla ja järeällä kiviverhouksella.
Padon tarkoitus on nostaa Korteojan vesi kaivetusta uomasta läheiselle suolle, missä vesi virtaa hitaasti mutkitellen ja purkautuu pieninä puroina takaisin Korteojan uomaan noin kaksisataa metriä padon alapuolella. Rakennelma poistaa vedessä olevia ravinteita hyvin. Typen liukoiset fraktiot vähenevät jopa 60 – 70 prosentilla.
Korteojan pato peruskorjauksen jälkeen. Vesi on laskettu talveksi normaalia käyttötilannetta alemmaksi, jotta vältettäisiin alempana sijaitsevan Heikkisentien routavaurioita.
Jäälin suosimulaattori Vesistökunnostusverkoston uutiskirjeen kansijuttu
Valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto julkaisee uutiskirjeessään säännöllisesti kunnostusaiheisia juttuja. Viimeisimmän uutiskirjeen ”kansikuvana” on Jäälin Järviallas. Jutun viesti on, että suosimulaattorin perusteella voidaan päätellä kunnostusojituksen taloudellinen kannattavuus. Jutun ovat kirjoittaneet Birger Ylisaukko-oja ja Hannu Hökkä Luonnovarakeskuksesta. Uutiskirjeen löydät täältä: https://www.vesi.fi/vesistokunnostus-uutiskirje/arkisto/elokuu-2022/ .
Viestintäkoulutusta vesistökunnostajille
Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelma ja Vesistökunnostusverkosto järjestivät vesistökunnostajille viestintää koskevan koulutustapahtuman webinaarina. Omaa viestintäänsä esitteli kolme toimijaa, joista yksi oli Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys. Muut olivat WWF sekä Renkajärven suojeluyhdistys Hämeestä. Lisäksi saatiin viestintäammattilaisen ohjeistusta viestintäsuunnitelman laatimiseen.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys panostaa viestintään paljon, keskimäärin 115 talkootuntia vuodessa. Tämä vastaa noin kymmentä prosenttia koko talkootyön määrästä. Käytössä on erittäin monipuolinen valikoima välineitä alkaen valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta mediasta ja päätyen tapahtumiin, vierailuihin ja kouluyhteistyöhön.
Yhdistyksen puheenvuoro sai kiinnostuneen vastaanoton, ja siitä käytiin myös jälkikeskustelua. Osallistujia oli viitisenkymmentä eri puolilta Suomea. Puheenvuoron diat voit katsoa täältä:
Hoitokalastus käynnistyi uusin voimin
Särkikannan pienentämisellä on tärkeä osa Jäälinjärven kunnon kohentumisessa. Pääosa järven särkikannasta on syntynyt merestä nousevista emokaloista. Noususärkiä pyydetään rysällä Jäälinjärven luusuasta.
Tämän kevään pyynti on alkanut. Rysän asentamiseen osallistui puoli tusinaa uutta talkoolaista. Tämä on yksi osa yhdistyksen tavoittelemaa sukupolvenvaihdosta, jotta tominta jatkuu ja saavutetut tulokset voidaan pitää yllä.
Kokemuksen mukaan kutusärkiä nousee noin viikon ajan. Muut kuin särkikalat vapautetaan rysästä. Rysä poistetaan heti nousun päätyttyä. Särkisaalis on vuosien mittaan vähentynyt, mikä kertoo kannan pienentymisestä. Särjet ovat jo pitkään päätyneet hyötykäyttöön. Särkiä voi kysyä Kari Tiriltä, p. 0400 586 776.
ProAgria julkaisi kirjoituksen Jäälin rautaongelmasta
ProAgria pitää yllä VYYHTI-verkoston vesiaiheista blogia. Tällä kertaa blogissa julkaistiin Birger Ylisaukko-oja kirjoitus ”Kun ratkaisuja ei ole tarjolla, ne on etsittävä”. Voit lukea kirjoituksen täältä: https://www.proagriaoulu.fi/fi/kun-ratkaisuja-ei-ole-tarjolla-ne-on-etsittava?utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Ajankohtaista%20vesienhoidosta%20-%20tule%20mukaan%20kevaan%20ja%2
Vesistökunnostusverkosto kahvitteli sattumusten äärellä
Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto järjesti etäkahvittelun teemalla ”Ei mennyt niinkuin Strömsössä. Mitä opittiin tai mitä siitä seurasi”. Sattumuksia esittelivät Suvi Mäkelä Vanajavesikeskuksesta, Heikki Mäkinen Vesijärvisäätiöstä ja Birger Ylisaukko-oja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksestä. Yhteinen toteamus oli, että kaikille sattuu. Jäälin puheenvuoron otsikoksi oli käännetty: ”Joskus menee paremmin kuin Strömsössä”. Tällä viitattiin limalevähaitan poistumiseen, johon johtavat järvitutkijat eivät vuonna 2012 pidetyssä Jäälinjärvi-seminaarissa antaneet juuri mitään toivoa. Sattumuksina kerrottiin lähinnä patojen kanssa koetuista ongelmista. Näistä on kerrottu myös yhdistyksen juhlakirjassa.”
Kokkohaaran lieteallas pumpattiin
Rautalietettä kertyy Kokkohaaran altaaseen ja pintavalutualueelle runsaasti. Lietealtaan kautta virtaava vesi palautuu Saarisenojaan pintavaluntana altaan ja Saarisenojan välissä olevan tasanteen kautta. Vedenpintaa on lietealtaassa jouduttu jatkuvasti noustamaan, jotta veden poistuminen pintavaluntana toimisi. Näin on käynyt siksi, että pintavalutusalueen kasvillisuuden sekaan on kertynyt useiden kymmenien senttien kerros rautalaskeumaa, joka huonontaa alueen virtausta pintavalutusalueella. Itse altaan tyhjennystä vaikeuttaa lehtikertymä, joka tukkii lietepumpun. Lietteenpoistoon on näin syntynyt useita hankalasti ratkaistavia ongelmia. Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmä sijaitsee pehmeiköllä, mihin ei sulan maan aikana pääse koneilla.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 