Blogiarkistot
Alkukesä hyvä Jäälinjärvessä
Alkukesän veden laatu on ollut Jäälinjärvessä kohtalaisen hyvää. Vuodesta 2013 jatkuneessa väriarvoseurannassa parhaat alkukesän arvot ovat olleet vuosina 2015, 2020, 2021 sekä tänä vuonna. Säännönmukaisesti vesi tummuu kesän mittaan, ja tummumisen aste riippuu sateista. Pääosa vedestä tulee Saarisenojasta, ja sen väriarvot ovat nyt veden vähenemisen ja lämpenemisen myötä jo nousseet korkeiksi. Yleisesti väriarojen trendi on pitkällä aikavälillä aleneva (ks. kuva).
Alkukesän tulovesimäärä tulvakauden jälkeen on ollut tavanomainen. Enemmän vettä on tullut vuosina 2015, 2019 ja 2021.
Virallisella sinilevähavaintopaikalla (Jäälinmajan uimaranta) ei ole todettu sinilevähaittaa vuoden 2015 jälkeen. Järven koillisperukassa on sinilevää on ollut parin päivän aikana sen jälkeen, kun tuuli oli pitkään käynyt pitkin järven selkää koilliseen.
Järviallas näyttää edelleen pidättävän kiintoainesta melko hyvin varsinkin silloin, kun tuloveden pitoisuudet ovat korkeat (ks. kuva) Kiintoaineesta suuri osa on rautaa. Sitä mitataan tiheään ylipiston tutkimuksessa, ja tulokisista tehdään päätelmät erikseen.
Puuniput ”pyynnissä”
Puunippututkimusalue on laitettu loppukuntoon kesän tutkimusta varten. Useissa tutkimuksissa veteen lisätyn puuaineksen on todettu lisäävän vesistön monimuotoisuutta ja sen myötä parantavan veden laatua. Saarisenojaan Kalamäen alueelle tuotiin kevättalvella havupuuta ja niistä koottiin kaksitoista nippua 45 metrin matkalle. Alueen mitalle rakennettiin nyt kulkusilta näytteenottoa ja tutkimusta varten. Koe on osa Oulun yliopiston yhdistyksen kanssa tekemää rautailmiötutkimusta. Jäälissä raudan kulkeutuminen on massiivista. MIelenkiintoista on, toimiiko puu Jäälin olosuhteissa samalla tavalla kuin yleensä.
ProAgria julkaisi kirjoituksen Jäälin rautaongelmasta
ProAgria pitää yllä VYYHTI-verkoston vesiaiheista blogia. Tällä kertaa blogissa julkaistiin Birger Ylisaukko-oja kirjoitus ”Kun ratkaisuja ei ole tarjolla, ne on etsittävä”. Voit lukea kirjoituksen täältä: https://www.proagriaoulu.fi/fi/kun-ratkaisuja-ei-ole-tarjolla-ne-on-etsittava?utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Ajankohtaista%20vesienhoidosta%20-%20tule%20mukaan%20kevaan%20ja%2
Puuta veteen
Oulun yliopiston kanssa tehtävän rautatutkimuksen osana testataan vedessä olevan puuaineksen vaikutuksia vesistön ekosysteemiin. Suomen ympäristökeskus on saanut tästä menetelmästä mielenkiintoisia tuloksia viime vuosina. Puu toimii tartunta-alustana monille eliölajeille, ja sen seurauksena vesistön monimuotoisuuden on havaittu huomattavasti lisääntyvän. Tämä puolestaan edistää vesiprosesseja, joiden arvioidaan vaikuttavan myönteisesti veden laatuun. Jäälin tutkimuksessa puunippuja on sijoitettu Saarisenojaan välittömästi Kalamäen kosteikon yläpuolelle sekä ylemmäksi Kokkohaaraan. Kalamäen niput ovat havupuuta ja Kokkohaaran puut koivua. Niput on kiinnitettu rantaan, jotta ne pysyvät paikallaan.
Kalamäen alueelle puuniput on sijoitetu sik-sak-mutoon 45 metrin matkalle. Kuvassa näkyviä lankkuja on käytetty nippujen asennukseen. Lankuista tehdään lopuksi pitkos koealueen päälle, jotta vesi- ja eliönäytteiden ottaminen tulee mahdolliseksi koko rakennelman matkalta (ylempi kuva)
Kokkohaaran koivuista on koottu yhtenäinen 20 metrin pituinen nippu, joka on sijoitettu virran suuntaisesti (alempi kuva).
Koiranomistajat. Pidetään järvi puhtaana!
Vesienhoitoyhdistyksen hallitus vetoaa koiranomistajiin: kerätkää koirien jätökset järveltä!
Järvi on saatu parempaan kuntoon yli 10 vuotta jatkuneilla ponnistuksilla. Jäälin omatoimisuus on tämän seurauksena muutenkin lisääntynyt. Yksi ilmenemismuoto on mönkijäharrastajien järvellä pitämä jääbaana, josta on tullut erittäin suosittu ulkoilijoiden – myös koiranomistajien – keskuudessa. Koirien jätökset jäällä on ikävä ilmiö.
Jääli on saanut paljon hyvää julkisuutta aktiivisuudestaan ja omatoimisuudestaan. Vesienhoitoyhdistys odottaa, että koiranomistajat arvostaisivat järvikunnostajien työtä ja tekisivät osansa pitämällä järven puhtaana.
Suomen vesistöpaneeli: sinilevää on alkanut esiintyä myös karuilla selkävesillä
Sinileviä on totuttu näkemään Itämerellä ja rehevillä järvillä. Nyt sinilevä on noussut huolenaiheeksi myös karuilla selkävesillä. Vesistöpaneelin puheenjohtaja Timo Huttula toteaa, että ”sinilevät ovat tärkeä osa luontoa ja sinileviä tavataan kaikissa järvissämme. Sen sijaan sinilevien massaesiintymien lisääntyminen on usein seurausta ihmisen toiminnasta, kun järven tila on häiriintynyt liiallisesta ravinnekuormituksista”. Asiantuntijat arvioivat uuden ilmiön syyksi ilmastonmuutoksen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia.
Jäälinjärvessä sinilevähaittaa ei ole ollut vuoden 2015 jälkeen. Sitä ennen haitallisia esiintymiä oli lähes joka vuosi.
Näytteenottosilta Kalamäkeen
Kalamäen kosteikon yläpuolelle asennettiin näytteenottosilta. Vesinäytteen ottaminen on ollut hankalaa, kun alue on erittäin märkä ja pehmeä. Sillalta näyte voidaan ottaa myös virallisella näytteenottimella. Näytteenottotarve tulevana kesän saattaa lisääntyä, jos Oulun yliopiston tutkimushanke saa rahoituksen.
Lumen sulaessa rakenne lasketuu lähelle vesipintaa. Rakenne on ollut aiemmin käytössä bioremediaatiotutkimuksessa. Jo aiemmin bioremediaatiotutkimuksen siltarakenteista on tehty laiturit Järvialtaalle ja Kalamäen laavulle. 
Hyvää joulua!
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuosi on ollut jälleen toimelias. Luonnonoloiltaan erikoisesta vuodesta huolimatta Jäälinjärven veden laatu on pysynyt hyvänä tai vähintääkin kohtalaisena eikä levähaittoja ole esiintynyt. Päättyvästä vuodesta kerrotaan tarkemmin vuoden vaihteessa julkaistavassa jäsentiedotteessa.
Yhdistys toivottaa jäsenilleen ja muille seuraajilleen hyvää ja rauhallista joulua.
Yliopisto haluaa tutkia rautailmiön hallintaa Jäälinjärven valuma-alueella
Oulun yliopisto on jättänyt ELY-keskukselle rahoitushakemuksen tutkimussuunitelmasta, jonka tarkoituksena on etsiä rautailmiön hallintamenetelmiä. Testialueet etsitään Jäälinjärven yläpuoliselta valuma-alueelta. Perusteina tähän mainitaan mm. alueen korkeat rautapitoisuudet sekä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen pitkäaikainen ja aktiivinen toiminta alueella. Yhtenä osakokonaisuutena on Kalamäen kosteikon toiminnan optimointi. Tässä etsitään myös selityksiä rautaprosessien toimintaan ja epäloogisina näyttäytyviin tuloksiin. Yhdistyksen hallitus piti hanketta erittäin tarpeellisena ja päätti suhtautua hankkeeseen myönteisesti. Hallitus odottaa, että hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yhdistyksen kanssa. Suunnitelmassa tähän onkin varauduttu.
MIkäli rahoitus saadaan, hanke käynnistyy heti ensi vuoden alussa.
Jäälinjärven vesi kelvollista vaikka kesä oli kaksijakoinen
Jäälinjärven taannoiset perusongelmat – sinilevä ja limalevä – pysyivät poissa myös kuluneen kesän. Sinilevähaittaa on ollut viimeksi vuonna 2015. Alkukesällä järven vesi oli hämmästyttävän kirkas ja väriarvot mittaushistorian pienimmät. Heinäkuussa satoi normaaliin verrattuna kaksi ja puolikertaisen määrän. Sateiden tummentama tulovesi tummensi myös järviveden. Veden väriarvot voit katsoa täältä: Veden väri per 070920. Muuten veden laatu pysyi hyvänä. Oulun uimavesien vertailussa Jäälinmajan uimarannan vesi oli parhaimmistoa.
Järven veden tummuus johtuu tuloveden korkeasta rautapitoisuudesta. Raudan kulkeutuminen on massiivista. Vieläkään ei ole saatu aikaan kunnollista tieteellistä tutkimusta raudan käyttäytymisestä vesistössä. Tutkijat ovat kuitenkin tiedostaneet ongelman ja sen ratkaisemisen tarpeesta aletaan olla yhtä mieltä.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 