Blogiarkistot
Jäälinjärven vesi kelvollista vaikka kesä oli kaksijakoinen
Jäälinjärven taannoiset perusongelmat – sinilevä ja limalevä – pysyivät poissa myös kuluneen kesän. Sinilevähaittaa on ollut viimeksi vuonna 2015. Alkukesällä järven vesi oli hämmästyttävän kirkas ja väriarvot mittaushistorian pienimmät. Heinäkuussa satoi normaaliin verrattuna kaksi ja puolikertaisen määrän. Sateiden tummentama tulovesi tummensi myös järviveden. Veden väriarvot voit katsoa täältä: Veden väri per 070920. Muuten veden laatu pysyi hyvänä. Oulun uimavesien vertailussa Jäälinmajan uimarannan vesi oli parhaimmistoa.
Järven veden tummuus johtuu tuloveden korkeasta rautapitoisuudesta. Raudan kulkeutuminen on massiivista. Vieläkään ei ole saatu aikaan kunnollista tieteellistä tutkimusta raudan käyttäytymisestä vesistössä. Tutkijat ovat kuitenkin tiedostaneet ongelman ja sen ratkaisemisen tarpeesta aletaan olla yhtä mieltä.Jäälinjärven uimavesi Oulun parhaimmistoa
Uimavesien laatu määritetään pääasiassa Escherichia colibakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksien perusteella. Oulun kaupunki määrittää nämä kaikilta 26 viralliselta uimarannalta. Viimeisin näyte on otettu 20.7.2020. Kun mittaustuloksista muodostetaan epävirallinen indeksi niin, että tulokset suhteutetaan sallittuihin pitoisuuksiin ja lasketaan yhteen, Jäälijärven vesi sijoittuu Oulun uimarantojen kärkikastiin. Katso Oulun uimarantojen keskinäinen sijoittuminen täältä: Oulun uimavedet 200720
Sateet tummensivat Jäälinjärven veden
Heinäkuun sateet lisäsivät paljon tuloveden määrää Jäälinjärveen. Kaksi kolmasosaa järven vedestä on vaihtunut heinäkuun aikana. Kun tulovesi on hyvin tummaa, myös järven vesi tummuu. Väriarvojen kehityksen voit katsoa täältä: Jäälinjärven veden väri. Tummasta vedestä huolimatta järven veden laatu on hyvä.
Ensimmäistä kesää käytössä oleva Järviallas Jäälinjärven kaakkoispäässä näyttää vaikuttavan positiivisesti. Tuloveden väri- ja sameusarvot pienenevät altaassa ennenkuin vesi purkautuu järveen. Vesiprosesseja ei täysin tunneta ja analyysituloksissa on paljon satunnaisvaihtelua. Siksi ei vielä voida tehdä pitkälle meneviä päätelmiä.
Jäälinjärvessä hyvää vettä
Kesän ensimmäiset vesianalyysit osoittavat, että Jäälinjärven vesi on hyvää. Veden väriarvo on paras yhdistyksen mittaushistoriassa (ks. graafi täältä: Jäälinjärven veden väri ). Erityinen kiinostuksen kohde on uusi Järviallas, siis Jäälinjärven yläpäästä erotettu laskeutusallas, jonka kautta virtaa kolme neljäsosaa Jäälinjärveen tulevasta vedestä. Veden väri altaasta lähtevässä vedessä (350 mg Pt/l) oli merkittävästi parempi kuin Saarisenojassa Kalamäen sillan kohdalla (440 mg Pt/l). Kiintoaineen laskeutumista analyyseistä ei pysty määrittämään, koska erityisesti raudan olomuoto muuttuu liuenneesta kiinteäksi, kun lämpötila altaassa nousee. Toisalalta tämä olomuodon muuttuminen mahdollistaa aineen laskeutumisen alytaaseen, mikä muuten tapahtuisi muualle Jäälinjärveen.
Leppisuonojaan tutkimuspato
Yhdistys pyrkii selvittämään, väheneekö raudan kulkeutuminen maaperästä vesistöön, jos syvää kuivatusojaa padotetaan. Tutkimusta varten on tehty pato Laivakankaan länsilaidalla sijaitsevaan ”Leppisuonojaan”. Ojaan purkautuu runsaasti rautapitoista pohjavettä. Veden laatua on seurattu analyyseillä kahden kesän aikana. Padolla nostetaan vettä ojan alapäässä noin puoli metriä. Näytteenottoa jatketaan vähintään kaksi vuotta, jotta nähdään, vaikuttaako padotus veden laatuun. Pohjaveden pinnan korkeutta seurataan ojan lähialueelle sijoitetuilla pohjavesiputkilla.
Leppisuonoja on kaivettu alunperin läheisen asuinalueen kuivatusvesien johtamista varten. Padotus ei vaikuta kuivatuksen toimintaan.
MetsäSanomat julkaisi kaksi rauta-aiheista artikkelia
MetsäSanomat julkaisi koko sivun jutun Jäälinjärven rautaongelmista. Juttu sisältää myös ilmiötä todentavia kuvia lietealtaan pumppauksesta. Jutun voit lukea täältä: MetsäSanomat Rautavirtaa Jäälissä BYS 140520
Lisäksi lehti julkaisi artikkelin Suosimulaattori-työkalusta, jolla mallinetaan Jäälinjärven valuma-alueella tarvittavaa kuivatussyvyyttä. Koko valuma-alueen kattava mallinnus on ensimmäinen Suomessa. Työn rahoittavat Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, MTK ry, Suomen Metsäsäätiö sekä Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistykset ry. Mallinnustyön tekee Itä-Suomen yliopisto. Artikkelin voit lukea täältä: MetsäSanomat Suosimulaattori 140520 .
MetsäSanomat on Iin, Kiimingin, Oulunseudun ja Yli-Iin metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti.
KaliVesi-tutkimus nostaa rautaongelman näkyville
Oulun yliopiston Kalimenjokea koskeva tutkimus nostaa ensimmäisen kerran raudan koko vesistöä koskevaksi perusongelmaksi. Ks. https://www.proagriaoulu.fi/files/verkostoilla-tehoa-vesien/kalivesi_hanke_loppuraportti_final.pdf . Raudan kulkeutumisen peruslähtökohta on valuma-alueen voimakkaat kuivatustoimenpiteet maa- ja metsätalouden, maa-aineisten oton ja rakennetun ympäristön tarpeisiin. Pohjaveden korkeuden muutokset muuttava maaperän hapellisia ja hapettomia olosuhteita, minkä seurauksena rautakulkeutuma vesistöön voimistuu.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys havahtui jo vuonna 2014 massiiviseen rautailmiöön. Asiaa on pidetty koko ajan esillä tutkijoiden kanssa keskusteltaessa. Tässä tutkimuksessa yhdistys on tehnyt paljon yhteistyötä yliopiston kanssa. Rauta-humuskiintoaineen vähentämiseksi yhdistys on rakentanut kosteikoita, lietteenpoistojärjestelmiä, pintavalutusaluita ja viimeksi suuren laskeutusaltaan Jäälinjärven kaakkoispäähän. Näistä mainitaan raportissa ja todetaan, että työtä tulee jatkaa. Muualla Kalimenjoen valuma-alueella ei ole tehty merkittäviä kunnostustoimia. Rantapohjan jutun voit lukea täältä: Rantapohja KaliVesi 070420 .
Rantapohja kertoi uuden mallinnustyökalun testauksesta Jäälissä
Rantapohja julkaisi uutisen, jossa avataan pohjavedenpinnan muutosten vaikutuksia rautan kulkeutumiseen ja kertoi mallinnustyökalusta, jolla metsän riittävää kuivatussyvyyttä voidaan tutkia metsäkuvoioittain. Rantapohjan jutun voit lukea täältä: Suosimulaattori Rantapohja 070420
Jäälinjärven valuma-alue mallinnetaan yhdessä metsäalan toimijoiden kanssa
Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus ovat kehittäneet Suosimulaattoriksi kutsutun ohjelmiston metsätalouden vesiensuojelun edistämiseen. Suosimulaattoria sovelletaan ensimmäisen kerran koko valuma-alueen laajuisena Jäälissä. Suosimulaattorilla voidaan laskea metsikkökuvioittain muun muassa, mikä ojien syvyys riittää pitämään pohjaveden pinnan sopivalla tasolla puuston kasvun kannalta. Metsikkökuviokohtaiset tulokset luovutetaan metsänomistajille maksutta ja ne ovat hyödynnettävissä kunnostusojitusten suunnittelussa. Tutkimuksella etsitään asetelmaa, jossa metsätalouden tuotot voidaan ylläpitää mutta ympäristövaikutuksia samalla vähentää. Hanketta rahoittavat MTK ry, Suomen Metsäsäätiö, Pohjois-Suomen Metsänhoitoyhdistykset ry sekä Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys.
Yhdistys panostaa tutkimuksiin
Yhdistyksen hallitus piti vuoden ensimmäisen kokouksen 30. tammikuuta. Kokouksen pääpaino oli kuluvan vuoden toiminnan suunnittelussa. Vuosikokoukselle esitetään toimintasuunitelmaa, joka sisältää paljon tutkimuksia. Vuonna 2018 aloitettua ”Leppisuonojan” padotustutkimusta jatketaan. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, väheneekö raudan kulkeutuminen, kun syvässä ojassa padotetaan vettä. Yhdistys päätti osallistua Jäälinjärven valuma-alueen mallinnusta koskevaan työhön yhteistyössä MTK:n ja Luonnovarakeskuksen kanssa. Yhdistyksen kannalta mallinnuksen tavoitteena on etsiä pitkällä aikavälillä asetelmaa, jossa metsätalouden tuotot voidaan ylläpitää, mutta ympäristövaikutuksia samalla vähentää. Keväällä valmistuvaan Järvialtaaseen pyritään istuttamaan kelluvaa suovehkaa ja selvittämään tekniikkaa, jolla altaasta voidaan vuosittain poistaa kasvillisuutta siinä vaiheessa kun sen laajentumistila täyttyy. Yhdistyksen tekemän bioremediaatiotutkimuksen mukaan kelluvana kasvavaan suovehkaan sitoutuu merkittävä määrä ravinteita. Lisäksi yhdistys pyrkii kokeilemaan puuaineksen käyttöä ojissa. Vielä päätettiin tutkia Jäälinjärven haukien ja ahvenien elohopeapitoisuutta. Kokouksen päytäkirjan voit lukea täältä. VHY hallitus ptk 1-2020
Vuosikokous pidetään 23.3.2020 klo 18 ”Jääli-talossa” (Jäälin monitoimitalo).
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 