Yhdistyksen toiminta kiinnosti Lahden kolmipäiväisillä vesistökunnostuspäivillä. Yhdistystä esiteltiin Sibeliustalon Metsähallissa diashown, taulujen, esitteiden ja keskustelujen avulla. Yhdistyksen toimintamallista oli pyydetty puheenvuoro seminaarin sessioon ”Vesistökunnostuksen hyvät käytännöt – esimerkkejä onnistuneista hankkeista”.  Päivillä oli noin 130 osallistujaa, joista lähes parikymmentä tuli muualta Euroopasta kansainvälisen Restore -tutkimusprojektin loppuseminaariin.

 Tutustumiskohteina Lahdessa esiteltiin kemiallista saostusta, elektro-osmoosikokeilua, kalojen vaellusesteen poistoa sekä kyläyhteisön vesistö- ja elinympäristökunnostuskohteita. Esittelykohteet olivat mittasuhteiltaan pieniä, ja niihin nähden Jäälin toteutetut kohteet saivat tuhdin arvokorotuksen. Lahden Vesijärvi, jonka kunnostukseen kaikki esittelykohteet liittyvät, on joutunut aikanaan huonoon tilaan siksi, että siihen on johdettu Lahden kaupungin jätevedet. Vuosikymmeniä jatkuneen kunnostustoiminnan tuloksena järven tila on huomattavasti parantunut. Vesijärvisäätiö käyttää edelleen rahaa järveen noin miljoona euroa vuodessa. Parhaimmat tulokset on saatu hoitokalastuksella.  Vesijärven pinta-ala on Jäälinjärveen nähden satakertainen, ja veden vaihtuvuus siinä on hidas.

 Päivillä jaettiin ensimmäistä kertaa Vuoden vesistökunnostaja –palkinto. Sen sai Vesijärvi-aktiivi Juha Keto eräänlaisena ”elämäntyöpalkintona” vuosikymmeniä jatkuneesta sinnikkäästä työstä Vesijärven hyväksi.

 Oman yhdistyksemme kannalta innostavaa oli, että Jäälin toimet olivat hyvin laajalti osanottajien tiedossa ja herättivät paljon kiinnostusta. Yhdistyksen puheenvuoroa kommentoidessaan vasta palkittu vesistökunnostaja totesi, että yhdistyksen toiminnassa on kaikki elementit paikallaan, ja toiminnan jatkuvuus pitää kaikin keinoin turvata. Puheenvuoron diat löydät täältä: Jäälin malli