Blogiarkistot
Yhdistys osallistui valtakunnallisille vesistökunnostuspäiville
Iisalmessa järjestetyille vesistökunnostuspäiville osallistui jälleen toistasataa kunnostuksen asiantuntijaa tai aiheesta kiinnostunutta. Kotimaisia puheenvuoroja käyttivät kahden ministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen edustajien lisäksi paikalliset toimijat. Erityisen ansiokas puheenvuoro kuultiin omalla alueellamme toimivasta VYYHTI-hankkeesta (”Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan”). Teemaryhmissä käsiteltiin mm. valuma-alueen kunnostusta ja hoitokalastusta.
Esittelyt ja puheenvuorot hoitokalastuksesta olivat yhdistyksen kannalta erityisen arvokkaita. Moninaiset keskustelut asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kanssa niin tutustumiskäynneillä kuin illallistilaisuudessa laajensivat omia näkemyksiä.
Onnistuneen toiminnan edellytyksenä nähtiin ja painotettiin yleisesti eri toimijoiden yhteistyötä, ja tässä mielessä yhdistyksemme toiminta on tämän linjan mukaista. Kiimingin- Jäälin vesienhoitoyhdistys oli ainoa pieni toimija osanottajien joukossa. Yleisesti tavoitteeksi asetettiin joukon laajentaminen pienten toimijoiden suuntaan. Esitysten materiaalit löytyvät osoitteesta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Mika_verkosto/Vuosiseminaarit . Sieltä löytyy myös yhdistyksen viimevuotinen puheenvuoro (Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli).
Viemäröinnistä vilkasta keskustelua
Runsaan kolmenkymmenen hengen joukko kokoontui Jäälinmajalle keskustelemaan Heikkisentien viemäröintihankkeesta 6. helmikuuta. Faktatietoa tilaisuuteen toivat Riitta Lindström ja Esko Penttinen Oulun Vedestä sekä verkoston suunnittelija Jussi Mettälä Sweko Oy:stä. Ympäristö- ja lainsäädäntönäkökohdista kertoili ja kysymyksiin vastaili Hannu Salmi Oulun seudun ympäristötoimesta.
Keskustelu oli vilkasta, monipuolista ja antoisaa. Kiinnostusta herättivät niin tekniset kysymykset kuin tietysti kustannukset. Tämän hetken näkemyksen mukaan liittymisen kokonaiskustannus on noin 6000 – 7000 euroa. Tästä Oulun Veden liittymismaksu tavanomaiselle omakotitalolle on 2770 euroa, ja sillä katetaan runkojohdon kustannus. Loppuosa muodostuu taloliittymän kustannuksista, joista taas valtaosa tulee kiinteistökohtaisesta pumppaamosta – kysymyksessähän on paineviemärijärjestelmä. Samaa pumppaamoa voi käyttää kaksi tai kolmekin lähellä toisiaan sijaitsevaa kiinteistöä, jolloin kustannus alenee huomattavasti. Liittymiskustannuksia pienentävät mahdollinen valtion avustus 10 – 15 prosenttia, taloliittymien yhteishankinnat ja yhteinen kilpailuttaminen sekä kotitalousvähennys ja joidenkin kohdalla vielä ehkä erityisavustukset.
Tilaisuudessa kuultiin, että kiinteistöpumppaamoista on saatu hyviä kokemuksia. Niiden käyttökustannus on muutamia euroja vuodessa. Huoltoväli on vuosia, jopa kymmenen. Jos tulee häiriö, pumppu on suhteellisen helppo ja nopea vaihtaa toiseen korjauksen ajaksi. Häiriön varalta liittyjien kannattaa hankkia yhteinen varapumppu.
Saatuaan tilaisuudessa myönteisen vastaanoton hanke etenee nyt vauhdilla. Seuraavaksi jalkaudutaan kiinteistöille, katsotaan sopivat johtojen linjaukset ja tehdään liittymissopimukset. Tämän vaiheen on määrä olla valmis maaliskuun loppuun mennessä. Jos liittymisaste ylittää vaaditun 70 prosenttia, hanke lähtee urakkakilpailuun. Lopulliset kustannukset ovat selvillä kesän alussa. Rakentaminen alkaisi loppukesällä, kuitenkin niin, ettei asukkaiden kesäelämää tarpeettomasti häirittäisi parhaaseen aikaan.
Painevimärijärjestelmästä saat lisätietoa näistä linkeistä: Paineviemäri ; Poimintoja SKTn aineistosta
Kokkojärvenniityllä valtava talkoomenestys
Kokkojärvenniityn kosteikon rakentaminen käynnistyi vauhdikkaasti lauantaina 25. tammikuuta, kun 15 talkoolaista pisti kasoihin kymmeniä kuutioita koivuja muutamassa tunnissa! Moottorisahoilla, raivaussahoilla ja nostokoukuilla varustautuneita talkoolaisia tuli sekä yhdistyksestä että Koitelin Erästä. Koko raivaustyö tuli valmiiksi kerralla. Nyt odotellaan vielä kulkureitin jäätymistä, jotta puut saadaan alueelta pois ja kaivinkone paikalle. Kokkojärvenniityn yläpäähän rakennetaan vajaan hehtaarin laajuinen kosteikko, josta vesi poistuu pintavalutuken kautta Kokko-ojaan. Kosteikkosuunnitelman näet täältä. Kokkojärvenniityn kosteikkosuunnitelma . Suurkiitos talkoolaisille!
Yhdistyksen toimintamalli on oululainen teko nro 53
Uudessa Oulussa on meneillään Sata tekoa Oulusta -ohjelma, jossa annetaan tunnustusta mitä moninaisimmille hankkeille – suurille tai pienille, kunhan ne ovat jollakin tavalla erityisiä. Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli sai tunnustuksen nro 53. Oulun kaupungin tiedotteen löydät täältä: Sata tekoa Oulusta Toimintamallin peruslähtökohta on paikallinen vastuu ja yhteistominta kumppanien kanssa. Tiedotteessaan Oulu listaa yhdistyksen monipuoliset toimenpiteet ja toteaa, että malli on kustannustehokas. Tiedotteessa mainitaan myös EU-rahoitus mallin kehittämiseen yleiseen käyttöön soveltuvaksi.
Sata tekoa Oulusta -sivusto on osoitteessa http://100tekoa.oulu.com/. Sieltä käyvät ilmi palkitsemisperusteet sekä aikaisemmin palkitut hankkeet.
Yhdistys esittelee toimintaansa VYYHTI-työpajoissa
ProAgrian hallinnoima VYYHTI-hanke – Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan – pyrkii kehittämään ja tuomaan esiin tomintamalleja pienten kunnostustoimien toteuttamiseen Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla. VYYHTI-työpajoja järjestetään loppuvuoden aikana viidellä paikkakunnalla Oulun eteläpuolella. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on kutsuttu esittelemään toimintaansa työpajoissa. Ensimmäisen tilaisuuden esittelyaineiston löydän täältä:VYYHTI-esittely. Vuodenvaihteen jälkeen työpajoja järjestetään Oulun pohjoispuolisilla paikkakunilla.
Rakennusmestariopiskelijat tutustuivat vesienhoitoon
Joukko Oulun seudun ammattikorkeakoulun rakentamistekniikan työnjohdon opiskelijoita kävi tutustumassa yhdistyksen vesienhoitoon perjantaina 15. marraskuuta. Jäälinmajalla pidetyn esittelyn jälkeen vieraat kävivät katsomassa Kokko-ojan haaran pintavalutusratkaisuja. Vieraat olivat aikuisopiskejoita, joilla oli jo työelämäkokemusta. Tämän taustan ansiosta keskustelu oli vilkasta ja vuorovaikutus molemmin puolin antoisaa.
VYYHTI-hanke järjesti tutustumiskäynnin Jääliin
ProAgrian hallinnoima VYYHTI-hanke – Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan – kutsui vesistökunnostuksesta kiinnostuneita tahoja tutustumaan Jäälin vesien hoitoon. Vieraita saapui peräti Pudasjärveltä ja Iin Olhavasta asti. Kiinnostuneille esiteltiin sekä VYYHTI-hanketta että Kiimingin – Jäälin vesenhoitoyhdistyksen toimintaa. Kokoontumisen päätteeksi käytiin tutustumassa Kokko-ojan haaran pintavalutusjärjestelyihin.
Yhdistys esittäytyi Koitelin Metsäpäivässä
Kiimingin Metsänhoitoyhdistys järjesti koko perheen metsäaiheisen tapahtuman Koitelissa lauantaina 31.8. Vesienhoitohdistyksellä oli tilaisuudessa esittelypiste, ja myös esittelypuheenvuoro käytettiin.
Vesienhoitoyhdistyksen tavoitteena on toteuttaa vesienhoitorakenteet niin, ettei metsätalousvahinkoja aiheutuisi. Aivan kaikkia vahinkoja ei kuitenkaan voida välttää, jolloin Metsänhoitoyhdistys on luonteva taho arvioimaan vahingot. Vesienhoitoyhdistys toivoo, että vesiensuojelunäkökulma otettaisiin huomioon myös kunnostusojituksissa. Toisaalta vesienhoitoyhdistyksen toimenpiteet tehostavat merkittävästi metsätalouden omia vesienhoitotoimia. Metsänomistajien kannalta tilanne on sillä tavoin edullinen, että vesienhoitoyhdistys hoitaa ja pitää itse kunnossa toteuttamansa rakenteet. Tavanomaisten vesienhoitorakenteiden kunnossapito kuuluu maanomistajalle.
Yhdistys tunnettiin valtakunnallisilla vesistökunnostuspäivillä
Yhdistyksen toiminta kiinnosti Lahden kolmipäiväisillä vesistökunnostuspäivillä. Yhdistystä esiteltiin Sibeliustalon Metsähallissa diashown, taulujen, esitteiden ja keskustelujen avulla. Yhdistyksen toimintamallista oli pyydetty puheenvuoro seminaarin sessioon ”Vesistökunnostuksen hyvät käytännöt – esimerkkejä onnistuneista hankkeista”. Päivillä oli noin 130 osallistujaa, joista lähes parikymmentä tuli muualta Euroopasta kansainvälisen Restore -tutkimusprojektin loppuseminaariin.
Tutustumiskohteina Lahdessa esiteltiin kemiallista saostusta, elektro-osmoosikokeilua, kalojen vaellusesteen poistoa sekä kyläyhteisön vesistö- ja elinympäristökunnostuskohteita. Esittelykohteet olivat mittasuhteiltaan pieniä, ja niihin nähden Jäälin toteutetut kohteet saivat tuhdin arvokorotuksen. Lahden Vesijärvi, jonka kunnostukseen kaikki esittelykohteet liittyvät, on joutunut aikanaan huonoon tilaan siksi, että siihen on johdettu Lahden kaupungin jätevedet. Vuosikymmeniä jatkuneen kunnostustoiminnan tuloksena järven tila on huomattavasti parantunut. Vesijärvisäätiö käyttää edelleen rahaa järveen noin miljoona euroa vuodessa. Parhaimmat tulokset on saatu hoitokalastuksella. Vesijärven pinta-ala on Jäälinjärveen nähden satakertainen, ja veden vaihtuvuus siinä on hidas.
Päivillä jaettiin ensimmäistä kertaa Vuoden vesistökunnostaja –palkinto. Sen sai Vesijärvi-aktiivi Juha Keto eräänlaisena ”elämäntyöpalkintona” vuosikymmeniä jatkuneesta sinnikkäästä työstä Vesijärven hyväksi.
Oman yhdistyksemme kannalta innostavaa oli, että Jäälin toimet olivat hyvin laajalti osanottajien tiedossa ja herättivät paljon kiinnostusta. Yhdistyksen puheenvuoroa kommentoidessaan vasta palkittu vesistökunnostaja totesi, että yhdistyksen toiminnassa on kaikki elementit paikallaan, ja toiminnan jatkuvuus pitää kaikin keinoin turvata. Puheenvuoron diat löydät täältä: Jäälin malli
Yhdistys esittäytyi Jäälin soututapahtumassa
Yhdistyksellä oli monipuolinen esittelyaineisto Kiiminki-päiviin kuuluvassa Jäälin soututapahtumassa. Esillä oli muun ohella toimintaa kuvaavia esittelytauluja, diashow viime syksyn töistä sekä vesinäytepulloja vesistön eri osista. Soututapahtuma keräsi hyvin yleisöä, ja myös kontakteja syntyi paljon.
Puheenjohtaja Eero Laineen kokoama soutujoukkue voitti perinteiseen tapaan kirkkovenesoudun haastekisan. Kisaan osallistui kuusi joukkuetta.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 