Blogiarkistot
Jäälin uimavedet huippulaatua
Uimavesien laatu määritetään pääasiassa Escherichia colibakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksien perusteella. Oulun seudun ympäristötoimi määrittää nämä kaikilta virallisilta uimarannoilta. Viimeisimmät näytteet on otettu 25. -27.7.2022. Kun mittaustuloksista muodostetaan epävirallinen indeksi niin, että tulokset suhteutetaan sallittuihin pitoisuuksiin ja lasketaan yhteen, Jäälin uimavedet sijoittuvat Oulun uimarantojen kärkikastiin. Jäälin monttu on kärjessä Valkiaisjärven kanssa, ja Jäälijärven vesi Jäälinmajan rannassa kuudentena erinomaisilla tuloksilla. Katso Oulun uimarantojen keskinäinen sijoittuminen täältä:
Kaleva julkaisi selvennyksen polkukeijujuttuunsa
Kaleva julkaisi jääliläisten selvennyksen Kalevan 9.7. julkaisemaan maastopyöräilyjuttuun, jossa nostettiin esiin pyöräilyharrastajien omavaltaisuuksia. Otsikon perusteella saattoi ymmärtää, että näin tapahtuisi myös Jäälissä. Mielipidepalstalla julkaistussa selvennyksessä todetaan, että Jäälissä luvat ovat kunnossa. Samalla ilmaistaan kiitollisuus maanomistajille siitä, että Jääli – Koiteli -reitti on voitu toteuttaa. Selvennyksen voit lukea täältä:
Jääli – Koiteli -reitti täytti kaksi aukeamaa Kalevasta
Kaleva julkaisi 9. heinäkuuta laajan jutun maastopyöräilystä. Juttu tehtiin Koiteli-reitin sorastustalkoissa. Jutun alaotsikko, ”Maanomistajia toiminta ärsyttää, koska lupia ei aina kysellä”, aiheutti hämmennystä.
Jutun tarkoitus lienee ollut tuoda esiin, että pyöräpolkuja ja jopa rakenteita ilmestyy yksityisten maanomistajien maille ilman näiden lupaa tai vieläpä heidän tietämättään. Otsikosta saattoi päätellä, että näin tapahtuisi myös Jäälissä. Jääli – Koiteli -reitti on toteutettu Leader-rahoituksella ja talkootyöllä. Jo rahoituksen myöntäminen edellyttää, että sopimukset ovat kunnossa. Kalevaan on lähetetty otsikoa koskeva täsmennys ja pyydetty julkaisemaan se mielipidepalstalla.
Koiteli -reitti on Jäälin asukasyhdistyksen, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykse ja LC Jäälin yhteishanke. Reitti kulkee mm. kolmen vesienhoitokosteikon kautta. Reitillä on informaatiota mm. vesienhoidosta.
Kalevan jutun voit lukea täältä:
Alkukesä hyvä Jäälinjärvessä
Alkukesän veden laatu on ollut Jäälinjärvessä kohtalaisen hyvää. Vuodesta 2013 jatkuneessa väriarvoseurannassa parhaat alkukesän arvot ovat olleet vuosina 2015, 2020, 2021 sekä tänä vuonna. Säännönmukaisesti vesi tummuu kesän mittaan, ja tummumisen aste riippuu sateista. Pääosa vedestä tulee Saarisenojasta, ja sen väriarvot ovat nyt veden vähenemisen ja lämpenemisen myötä jo nousseet korkeiksi. Yleisesti väriarojen trendi on pitkällä aikavälillä aleneva (ks. kuva).
Alkukesän tulovesimäärä tulvakauden jälkeen on ollut tavanomainen. Enemmän vettä on tullut vuosina 2015, 2019 ja 2021.
Virallisella sinilevähavaintopaikalla (Jäälinmajan uimaranta) ei ole todettu sinilevähaittaa vuoden 2015 jälkeen. Järven koillisperukassa on sinilevää on ollut parin päivän aikana sen jälkeen, kun tuuli oli pitkään käynyt pitkin järven selkää koilliseen.
Järviallas näyttää edelleen pidättävän kiintoainesta melko hyvin varsinkin silloin, kun tuloveden pitoisuudet ovat korkeat (ks. kuva) Kiintoaineesta suuri osa on rautaa. Sitä mitataan tiheään ylipiston tutkimuksessa, ja tulokisista tehdään päätelmät erikseen.
Koiteli-reitin sorastusta jatkettiin
Jääli-Koiteli -välin vaellus- ja pyöräilyreitin pehmeät maapohjat ovat paikoin pettäneet lähinnä vilkkaan maastopyöräilyn seurauksena. Yksi tällainen kohde on Kokonpäässä Kokkoniityn kosteikon lähellä. Pehmennyt kohta vahvistettiin suodatinkankaalla ja murskeella. Samalla kertaa vahvistettiin myös Kokkokankaan laavun lähellä olevan tieuran pehmeä kohta. Kunnostuksen tavoitteena oli helpottaa kävelyä ja pyöräilyä mutta ei kuitenkaan lisätä autolla ajoa laavulle. Materiaalikulut on saatu Oulun kaupungilta kohdeavustuksena. Työt tehtiin talkoilla kuormauskoneen, kahden mönkijän ja kuuden muun talkoolaisen voimin.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys toivottaa kaikille oikein hyvää juhannusta!
Kalamäki juhannusasussa.
Suovehkan kokeilu käyntiin
Kalamäessä käytettyjä kasvillisuustutkimuslauttoja on siirretty Järvialtaaseen, ja niihin on nyt istetettu pieni määrä suovehkaa. Bioremediaatiotutkimuksen tulosten mukaan hehtaari suovehkaa voisi sitoa typpeä lähes viisistataa kiloa ja fosforia noin neljäkymmentä kiloa vuodessa. Tutkimuksessa todettiin, että suovehka kasvaa kelluvana ja ottaa tarvitsemansa ravinteet suoraan vedestä. Kokeessa suovehka myös talvehti koelautalla.
Järvialtaan alustavan kokeilun tarkoituksena on selvittää, menestyisikö suovehka Järvialtaassa niin, että sen avulla olisi mahdollista vähentää Jäälinjärveen päätyviä ravinteita merkittävästi. Jos tämä olisi mahdollista, käytännönnön ogelmaksi muodostuu suuri vuotuinen biomassan poistotarve. Tämänkertainen kokeilu käynnistyi kovin myöhään, kun kasvukausi on kiivaimmillaan. Optimaalista olisi siirtää kasvit aikaisin keväällä. Kun koealustat ovat olemassa ja paikallaan, koejärjestelyjä on jatkossa mahdollista varioida.
Suovehkaa siirrettiin neljään altaaseen 30 yksilöä kuhunkin. Henkiinjäämistä ja mahdollista kasvua seurataan kesän aikana silmämääräisesti ja tarkkailemalla lauttojen avovesi-/kasvialan muuttumista.
Viestintäkoulutusta vesistökunnostajille
Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelma ja Vesistökunnostusverkosto järjestivät vesistökunnostajille viestintää koskevan koulutustapahtuman webinaarina. Omaa viestintäänsä esitteli kolme toimijaa, joista yksi oli Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys. Muut olivat WWF sekä Renkajärven suojeluyhdistys Hämeestä. Lisäksi saatiin viestintäammattilaisen ohjeistusta viestintäsuunnitelman laatimiseen.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys panostaa viestintään paljon, keskimäärin 115 talkootuntia vuodessa. Tämä vastaa noin kymmentä prosenttia koko talkootyön määrästä. Käytössä on erittäin monipuolinen valikoima välineitä alkaen valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta mediasta ja päätyen tapahtumiin, vierailuihin ja kouluyhteistyöhön.
Yhdistyksen puheenvuoro sai kiinnostuneen vastaanoton, ja siitä käytiin myös jälkikeskustelua. Osallistujia oli viitisenkymmentä eri puolilta Suomea. Puheenvuoron diat voit katsoa täältä:
Suosimulaattori sai asiallisen vastaanoton
Alun toistakymmentä maanomistajaa kiinnostui suosimulaattorista ja saapui Huttukylän nuorisoseuran talolle tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen. Suosimulaattori antaa metsikkökuviokohtaisesti tiedon, missä tilanteessa ja olosuhteissa kunnostusojitus on taloudellisesti järkevää. MTK:n puolelta tuli esiin, että kunnostusojituksen hehtaarikustannus on keskimäärin yli 900 euroa. Hyvin monilla alueilla kunnostusojituksen tuottama lisäkasvu jää niin pieneksi, ettei se kata kustannusta. LUKEn puheenvuorossa puolestaan tuli esiin, että tuhkalannoitus tuottaa kunnostusojitukseen verrattuna moninkertaisen lisäkasvun, ja sen kustannus jää alle puoleen ojituskustannuksesta. Osallistujat saivat kotiin viemisiksi kartan kunnostusojitusten tuottamasta lisäkasvusta kuvioittain eri ojitussyvyyksillä sekä taulukon tulosten soveltamiseksi omille kuvioilleen.
Jäälinjärven rautaongelman selitykseksi ovat osoittautuneet syvät ojitukset mustaliuskealueilla. Yhdistyksen tavoitteena on, että kannattamattomia kunnostusojituksia vältettäisiin. Siellä missä kunnostusojitus on tarpeellista, tarpeettoman syviä ojia tulisi välttää.
Suosimulaattorin infotilaisuus Huttukylässä 2.6. klo 18
MTK ja Metsänhoitoyhdistys kutsuvat Jäälinjärven valuma-alueen maanomistajat tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen suosimulaattorin soveltamisesta kunnostusojitusten suunnitteluun. Suosimulaattori on LUKEn ja Itä-Suomen yliopiston kehittämä mallinnustyökalu.
Tilaisuus järjestetään Huttukylän nuorisoseuran talolla (Koitelinkoskentie 720) torstaina 2.6.2022 klo 18. Kahvitarjoilun alkaa klo 17.30.
Jäälinjärven valuma-alueen pääosa sijaitsee Koitelinkoskentien ja Ylikiimingintien välisellä alueella.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 