VYYHTI-ohjausryhmä kokoontui Jäälissä
VYYHTI-hankkeen ohjausryhmä piti kolmannen kokouksensa Jäälinmajalla ja tutustui sen jälkeen Jäälin vesienhoitoon maastossa. VYYHTI-hankkeen keskeinen tavoite on kehittää verkostomalli omatoimiseen vesien kunnostukseen. Toimijoiden suurin huoli on, miten toimintamalli saadaan elämään projektin jälkeen. Ohjausryhmä on tiedostanut, että verkoston toiminta vaatii pysyvän koordinointitoimen, jonka pitkäaikainen rahoitus turvataan. Koordinoinnin luontevana sijoituspaikkana ohjausryhmä pitää tulevaa maakuntahallintoa.
VYYHTI on edistänyt eri tavoin suurta pilottihankkeiden joukkoa ja luonut siten konkreettisia toimintamalleja. Tämä on mallin toimivuuden ja vaikuttavuuden kannalta olennaista. Hanke päättyy vuonna 2018.
Ohjausryhmän kokoukseen osallistui 16 henkilöä, jotka edustavat asiantuntemusta eri organisaatioista. Pääosa osanottajista kävi tutustumassa Kalamäen kosteikkoon ja bioremediaatiotutkimukseen. Jotkut vieraat kävivät Kokkohaarassa asti rakenteilla olevaa Koiteli-reittiä pitkin. Monet vieraat toivat esiin, että Kalamäki on hyvä vierailukohde Oulussa ensi vuonna järjestettäville valtakunnallisille vesistökunnostuspäiville.
Jukka Pekkanen esittelee kasvilauttoja VYYHTI-ohjausryhmälle
Vesienhoitoyhdistys voitti Jäälinsoudun ja järjesti venetsialaisten ilotulituksen
Jäälin tapahtumapäivään kului muun ohella perinteinen Jäälinsoutu. Kirkkoveneet saatiin täyteen soutajia, mutta joukkueita ilmaantui vain kaksi: Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys ja Jäälin ja Kiimingin leijonien yhdistetty joukkue. Vesienhoitoyhdistys veti pitemmän korren runsaan kilometrin mittaisella reitillä. Joukkuetta kipparoi puheenjohtaja Markku Vuolteenaho.
Jäälinmajalla järjestetty tapahtuma keräsi parhaimmillaan lastenohjelman aikana satoja osanottajia. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Jäälin asukasyhdistys, Jäälin leijonat, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys ja Jäälinmaja. Vesienhoitoyhdistys esitteli Jäälinjärven tilaa ennen illan loppuhuipennusta. Diat voit katsoa täältä: Venetsialaiset 260817 Päivä huipentui näyttävään, järven keskeltä ammuttuun ilotulitukseen, jonka vesienhoitoyhdistys järjesti. Ilotulituksen kustannuksista vastasivat yhteistyökumppanit: K-Supermarket Jääli, Maanrakennus Päkkilä, Lapkaara ja Rakennus Jarkimo. Ilotulituksen voi katsoa videolta Jäälin puskaradiosta (Facebook) Jari Larun ja Kimmo Kariniemen latauksina.
Voittoisa soutujoukkue vasemmalta: Markku Vuolteenaho, Otto Moilanen, Jenni Sirviö, Ville-Matti Alanko, Kimmo Kariniemi, Eero Marttila, Sanna Ylisaukko-oja, Mika Halonen, Anna Pernu, Birger Ylisaukko-oja, Lahja Kellokumpu, Hannu Kellokumpu, Juho Kaukua, Tapani Laakso, Teijo Tolppa.
Rantapohja ihmettelee Jäälinmajan uimarannan vähäistä käyttöä
Rantapohja kirjoittaa pääuutissivullaan Jäälinmajan uimarannasta. Lehti kertoo, että veden laatu on parantunut, mutta vanhat mielikuvat sini- ja limalevästä pitävät uimarannan hiljaisena. Lehti on myös haastatellut Jäälinmajan yrittäjää Marja Kärsämää. Hän kertoo, että majan saunavieraat ovat kehuneet uimarantaa. Lue juttu täältä: Rantapohja 170817
Jäälinjärven vesi edelleen hyvää
Uusimpien tutkimustulosten mukaan Jäälinjärven vesi on edelleen pysynyt hyvänä. Väriarvo on hieman noussut heinäkuussa mutta on edelleen selvästi pienempi kuin aiempina vuosina tähän aikaan. Tulovesien laatu on tavalliseen tapaan kesän edetessä heikentynyt. Tämä näkyy järven vedessä viiveellä kesän lopulla. Uusia sinilevähavaintoja ei ole tehty, eikä limalevästä ole sanottavaa haittaa. Levät eivät ole haitanneet järven virkistyskäyttöä. Veden väriarvot käyvät ilmi täältä: Jäälinjärven veden väri .
Yhdistys osallistuu 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjaan
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Vesistökunnostusverkosto on Suomen juhlavuonna lanseerannut 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan; ks. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/100_suomalaista_vesistotekoa_kampanja_ka(43748) . Kaikki teot julkaistaan ja parhaat palkitaan lokakuussa Helsingissä Silakkasoutujen yhteydessä. Palkinnot ratkaistaan yleisöäänestyksellä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on ilmoittaunut kampanjaan seuraaalla esittelytekstillä:
””Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys perustettiin 2011 parantamaan Jäälin vesien tilaa. Jäälinjärven ongelmia olivat löyhä pohjasedimentti, vinoutunut kalasto sekä lima- ja sinilevä. Yhdistys on toteuttanut valuma-alueella yhdeksän vesienhoitorakennetta, mm. kosteikoita. Kutusärkiä pyydetään joka kevät. Kaava-alueen ulkopuolelle valmistui viemäri yhdistyksen myötävaikutuksella. Vesien laatua ja toimien vaikuttavuutta on tutkittu alusta pitäen. Kaikki työt tehdään talkoilla.
Jäälinjärven tila on kohentunut. Kalaston rakenne on terve. Sinilevää tai limalevähaittoja ei juuri esiinny. Veden väri ja näkösyvyys ovat parantuneet. Huomattava osa tulovesien kiintoaineesta pidättyy lietteenpoistojärjestelmiin, mistä se pumpataan pois.
Yhdistys on julkaissut Vesienhoidon käsikirjan. Nettisivuilta on avattu 30 000 näyttöä. Alueellinen ja paikallinen media ovat tehneet useita juttuja vuosittain. Oulun seudun ympäristötoimi on myöntänyt yhdistykselle kestävän kehityksen palkinnon 2016.”
Kuvaukseen on liitetty joitakin valokuvia.
Kalamäessä pumpattiin lietettä
Kalamäen lietteenkeruualtaasta pumpattiin usean päivän aikana sinne kertynyttä lietettä. Määrää ei mitattu, mutta aiemman kokemuksen mukaan se on kuiva-aineena määritettynä joka tapauksessa tuhansia kiloja. Liete pumpattiin läheiselle suolle, mihin se laskeutuu ja kuivuu.
Lietealtaaseen johtavassa kanavassa on vastoin ennakko-odotuksia erittäin paljon lietettä, karkean tutkimuksen mukaan kuiva-aineena noin 9000 kiloa. Lietteen poistaminen kanavasta on ongelmallista. Mahdollisuuksia selvitetään parhaillaan. Lietteen poistaminen on tärkeää, paitsi vedessä olevan kiintoaineen vähentämiseksi, myös siksi, että rautapitoiseen lietteeseen on sitoutunut paljon järven kannalta haitallista fosforia.
Kalamäen tulvasillan kantta vahvistettiin yhteistyössä
Kalamäen kosteikon rakentamisen yhteydessä tieuran kohdalle tehtiin lisätulva-aukko sen vuoksi, että tulvavedet eivät enää pääseet purkautumaan metsäalueen kautta. Tulva-aukkoon tehtiin silta lähinnä kevyttä liikennettä varten. On osoittautunut, että sillan yli ajetaan aika paljon myös autoilla. Sen vuoksi oli tarpeen asentaa kansilankkujen päälle ajolankut, jotka vähentävät kansilankuille kohdistuvaa rasitusta. Kiimingin Erä osallistui kunnostukseen. Yhteistyössä metsästäjien kanssa on jo aikaisemmin on kunnostettu Kalamäen tietä. Tie sijaitsee Oulun kaupungin omistamalla maalla mutta on ns. ”isännätön”. Tiellä liikkuu paljon mm. lenkkeilijöitä, pyöräilijöitä ja koululaisia.
Kalamäen tulva-aukon silta ja uudet ajolankut
Kalamäen riistapelto viheriöi
Kiimingin Erä kunnosti jälleen riistapellon Kalamäkeen kosteikon virtausuomasta kaivettujen maiden läjitysalueelle. Peltoon kylvettiin kauraa, naurista, rehukaalia ja rehurapsia. Näkyvällä paikalla on myös nuolukivi. Viime vuonna riistapelto epäonnistui ilmeisesti kuivuuden ja kasvupaikan happamuuden vuoksi. Nyt lisättiin runsaasti kalkkia, ja kosteuttakin on ollut riittävästi. Kasvu on lähtenyt käyntiin hyvin.
Riistapelto kasvaa näkyvällä paikalla Kalamäen kosteikon rannalla.
Jäälinjärven vesi parasta vuosiin
Jäälinjärven vesi on ollut alkukesällä parasta vuosiin. Väriarvot ovat parhaat yhdistyksen toiminta-aikana heinäkuussa mitatuista. Kaikki analyysitulokset ovat luettavissa kohdasta Vesitutkimukset. Jäälinjärven veden väriarvot ovat katsottavissa täältä: Jäälinjärvi veden väri. Myös näkösyvyys on ollut suurempi kuin aiempina vuosina.
Pieniä sinilevähippusia oli havaittavissa heinäkuun alussa runsaan viikon ajan. Sinilevälauttoja ei ole ollut eikä sinilevää ole kertynyt rannoille. Myöskään limalevästä ei ole ollut sanottavaa haittaa. Levät eivät siis ole haitanneet uimista eikä muuta virkistyskäyttöä.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 