Category Archives: Ajankohtaista
Korteojan padon peruskorjaus on valmis
Korteojan pato on remontoitu perusteellisesti. Alkuperäisestä padosta säilytettiin vain patolevy, koska sen tiivistepinta oli kunnossa. Itse padon rakenteet olivat taipuneet ja liukuneet, ja pato oli vaarassa kaatua. Myös virtauksen hallinta oli työlästä, koska tulva tullessa padon aukkoa oli avattava nopeasti, jotta tulva ei nousisi liikaa.
Padon tukirakenteet ovat korjauksen jälkeen järeät. Virtausaukkoa on laajennettu niin, että tulvavedet pääsevät purkautumaan ilman paldon avausta. Alapuolen syöpyminen on estetty virranohjaimilla, suodatinkankaalla ja järeällä kiviverhouksella.
Padon tarkoitus on nostaa Korteojan vesi kaivetusta uomasta läheiselle suolle, missä vesi virtaa hitaasti mutkitellen ja purkautuu pieninä puroina takaisin Korteojan uomaan noin kaksisataa metriä padon alapuolella. Rakennelma poistaa vedessä olevia ravinteita hyvin. Typen liukoiset fraktiot vähenevät jopa 60 – 70 prosentilla.
Korteojan pato peruskorjauksen jälkeen. Vesi on laskettu talveksi normaalia käyttötilannetta alemmaksi, jotta vältettäisiin alempana sijaitsevan Heikkisentien routavaurioita.
Kalamäessä oli tunnelmaa
Vesienhoitoyhdistys osallistui Jäälin Nuorten Yö -tapahtumaan valaisemalla Kalamäkeen johtavan reitin ulkotulilla ja tarjoamalla makkaraa, mehua ja kahvia Kalamäen laavulla. Monitoimitalolla näytetyn elokuvan jälkeen nuoret jalkautuivat maastoon sijoitetuille tehtävärasteille pieninä ryhminä. Kalamäessä kävi noin viisikymmentä nuorta. Vesienhoitoyhdistyksen tarjoilupisteen lisäksi Kalamäessä oli 4H-yhdistyksen rastipiste, jossa mm. tunnistettiin elämiä ja annettiin opastusta jokamiehen oikeuksista. Tapahtuman järjestämiseen osallistui useita jääliläisiä toimijoita.
Toinen kosteikkoalue Näppärinkankaan kaavaan
Vesienhoitoyhdistys ilmaisi Näppärinkankaan kaavan luonnosvaiheessa perustellun näkemyksensä siitä, että kaavaluonnokseen varattu kosteikkoalue tuli sijoittaa Leppiojan uoman kohdalle, jotta maan kaivua vältettäsiin. Koska alue on mustaliuskevyöhykkeen vaikutusaluetta, kaivamisesta todennäköisesti aiheutuisi raudan kulkeutumista vesistöön. Nyt yhdyskuntalautakunnan käsittelyssä ollut kaavaehdotus sisältää toisen kosteikkoalueen yhdistyksen esittämään kohtaan.
Jäälinjärvestä puhuttiin Helsingissä
Helsingin musiikkitalossa on parhaillaan menossa puumateriaalin käyttöä vesistökunnostuksessa koskeva seminaari (”Puupuhdistamot maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa”). Yhtenä aiheena on Jäälin RautaVirta -tutkimus, jota esittelee tutkimuksen tekijä, väitöskirjatutkija Markus Saari Oulun yliopistosta. Markus esitteli hyvin Jäälin rautailmiön ja tutkimuskokonaisuuteen liittyvät asiat. Puunippujen vaikutus raudan pidättymiseen on varsin pieni, mutta toisaalta Kalamäen tutkimuskohde ei ole siltä kannalta optimaalinen. Puunipuillla voi olla luontevia sijoituskohteita pienemmissä ojissa valuma-alueen eri osissa.
Puuaineksen käytöstä on yleisesti saatu jopa hämmästyttävän hyviä tuloksia ravinteiden pidättäjänä ja vesisekosysteemin monimuotoisuuden lisääjänä.
Seminaarin striimaus on katsottavissa pari viikkoa tilaisuuden jälkeen osoitteesta https://vimeo.com/event/2396826.
Suuri joukko metsätalousasiantuntijoita tutustui Jäälin vesienhoitoon
Neljätoista metsänhoitoyhdistysen edustajaa kävi MTK:n Markku Ekdahlin johdolla tutustumassa Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toimintaan. Vieraat tulivat Oulun Seudun, Iin, Yli-Iin ja Kiimingin (Oulu -Kiiminki) metsänhoitohdistyksistä. Tapaamisessa keskusteltiin paljon Jäälin massiivisesta rautailmiöstä, jossa keskeinen sija on metsätalouden kuivatustoimenpiteillä. Käytettävissä on paljon uutta tietoa ja uusia työkaluja, joilla voisi olla mahdollista vaikuttaa raudan kulkeutumiseen. Näitä mahdollisuuksia arvioitiin eri näkökulmista, myös talouden kannalta. Yhdistys haluaa tähdentää, että tavoitteena on löytää toimintamalleja, joilla metsätalouden tuotto voitaisiin ylläpitää mutta vesistövaikutuksia samalla vähentää.
Raudan kulketuminen on Jäälissä erityisen voimakasta siksi, että alueella sijaitsee mustaliuskevyöhykkeitä. Jääkauden pyörteissä myös moreeneihin on sekoittunut mustaliuskeainesta. Perimmiltään ongelmia aiheuttaa mustaliuskeen rikki. Hapettumisen seurauksena muodostuu rikkihappoa, joka liuottaa maaperässä olevia metalleja.
Vesienhoitotoimikunta kokoontui
Jäälin vesistökunnostuksen alkuvaiheessa perustettu Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta kokoontui kahden vuoden tauon jälkeen. Toimikunta sai tilannekatsauksen Jäälin vesienhoitotoimenpiteistä ja Jäälinjärven tilasta. Erityisesti paneuduttiin rautakysymykseen, josta Oulun yliopisto tekee parhaillaan tutkimusta yhteistyössä yhdistyksen kanssa. Toimikunta piti arvokkaana sitä, että yhdistys on nostanut rautaongelman esille ja tutkimusaiheeksi. Yhdistyksen koko toiminnan ajan jatkuneen veden laadun tarkkailun keventämiseen saatiin evästystä. Tärkeänä pidettiin, että yhdistys saisi aikaan toimivan vuoropuhelun valmuma-alueen maanomistajien kanssa metsätaloustoimien kehittämiseksi niin, että vesistövaikutukset vähenisivät. Tästä olisi mahdollista kehittää toimintamalli, jota sovellettaisiin myös muualla.
Toimikuntaan kuuluu edustajia ELY-keskuksesta, Metsäkeskuksesta, Oulun yliopistosta, Oulun kaupungilta, Oulun seudun ympäristötoimesta, Suomen ympäristökeskuksesta sekä Kiimingin jakokunnasta.
Oulu rahoittaa Koiteli-reitin nuotiopuuvarastoa
Oulun kaupngin lähidemokratiatoimikunta myönsi 2000 euron avustuksen lukittavan polttopuuvaraston tarvikehankintaan. Hankittavaksi tulee 3 x 3 metrin suuruinen rakoliiteri, josta puuta voidaan annostella hieman säännöstellen eri nuotiopaikoille. Liiteri sijoitettaneen Kalamäkeen kohtaan, jossa on kameravalvonta. Polttopuuhuollon hoitavat jääliläiset yhdistykset talkootyönä.
Kalamäen luontorakenteiden keskittymä sijaitsee yhdistyksen rakentaman kosteikon rannalla.
Jäälin suosimulaattori Vesistökunnostusverkoston uutiskirjeen kansijuttu
Valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto julkaisee uutiskirjeessään säännöllisesti kunnostusaiheisia juttuja. Viimeisimmän uutiskirjeen ”kansikuvana” on Jäälin Järviallas. Jutun viesti on, että suosimulaattorin perusteella voidaan päätellä kunnostusojituksen taloudellinen kannattavuus. Jutun ovat kirjoittaneet Birger Ylisaukko-oja ja Hannu Hökkä Luonnovarakeskuksesta. Uutiskirjeen löydät täältä: https://www.vesi.fi/vesistokunnostus-uutiskirje/arkisto/elokuu-2022/ .
Riemukas kalapäivä Jäälinmajalla
Jäälin koulu ja vesienhoitoyhdistys järjestivät alakoululaisille jo perinteeksi muodostuneen kalapäivän. Yhdistys on kustantanut koululle onget ja haavit, ja ne olivat ahkerassa käytössä Jäälinmajan laiturilla. Erityisen kiinnostava oli Ismo Karhun fileointipiste. Oppilaat seurasivat hauen käsittelyä suorastaan henkeään pidätellen. Fileoinnin lisäksi Ismo kertoi kalan valmistamisesta ruoaksi. Yllättävän monet kertoivat syöneensä itse pyydettyä kalaa.
Järvestä pyydettyjä eläviä kaloja oli nähtävillä vesialtaissa. Oppilaat kiersivät myös kala- ja vesiaiheisen rastiradan ja kuulivat vesienhoitoyhdistyksen esityksen järven ravintoketjusta. Ohjelma huipentui K-Supermarket Jäälin lahjoittamaan makkara- ja mehutarjoiluun. Jäälinmaja antoi käyttöön nuotiopaikan ja -puut. Osallistujia oli aikuiset mukaan lukien noin 160.
Ruskakirkko Kalamäessä
Seurakunnan järjestämä Ruskakirkko Kalamäessä kokosi kolmisenkymmentä osanottajaa. Vesienhoitohdistys järjesti tilaisuuden puitteet ja keitti nokipannukahvit. Seurakunta hankki muut tarjottavat. Myös sää oli suosiollinen.
Vesienhoitoyhdistyksen rakentaman kosteikon rannalla on jääliläisten yhdistysten rakentama laavu, lintutorni ja näköalatanne.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 