Author Archives: vhybirger
Metsäkeskukselta lisärahoitusta vesienhoitoon
Metsäkeskus on myöntänyt rahoitusta Kokko-ojan haaran pintavalutusjärjestelyn täydentämiseen lietteenpoistojärjestelmällä. Viime kesänä havaittiin, että suuri määrä lietetty pysähtyy uomiin patoja vasten. Virtaavasta vedestä lietteen poistaminen onnistuu huonosti. Sen vuoksi tarvitaan erityisiä rakenteita, jotta liete voidaan ohjata erilliseen suljettavaan altaaseen, josta sen pumppaus on mahdollista. Vastaava järjestely on toteutettu Kalamäen kosteikkoon. Siitä saatavat kokemukset hyödynnetään Kokko-ojan toimenpiteitä suunniteltaessa. Rahoitus on voimassa vuoden 2017 loppuun.
Metsäkeskus on aikaisemmin myöntänyt rahoitusta Kalamäen kosteikon rakentamiseen sekä aiemmin tehtyjen rakenteiden kunnostukseen.
Ilkivaltaa Kalamäessä
Kalamäen kosteikolle pystytettiin esittelytaulu 13. toukokuuta. Jotakin ohikulkijaa taulu on häirinnyt, sillä se oli heitetty juurineen Saarisenojaan sillan alapuolelle. Tämä ei rohkaise kehittämään Kalamäen aluetta jääliläisten virkistyskeitaaksi. Taulun informaation näet tästä. Kalamäen kosteikon taulu.
Rantapohja kertoi koululaisten vierailusta
Rantapohja uutisoi Jäälin koulun kolmasluokkalaisten tutustumisen vesienhoitoon. Juttu löytyy täältä: Rantapohja koululaiset Kalamäessä 210515
Koululaiset tutustuivat Jäälin vesien hoitoon
Jäälin koulun kolmannet luokat, yhteensä yli 80 oppilasta, kävivät tutustumassa lähes valmiiseen Kalamäen kosteikkoon Jäälinjärven kaakkoispäässä. Oppilaille kerrottiin järven ravintoketjusta, raudan kulkeutumisesta maaperästä Jäälinjärveen sekä kosteikon toimintaperiaatteesta. Ranta-asutuksen kuormituksesta muistutettiin jakamalla oppilaille hyvän ranta-asukkaan ohje. Toisessa kohteessa oppilaat tutustuivat hoitokalastukseen. Nähtävillä oli aamun viidenkymmenen kilon särkikalasaalis. Oppilaat saivat tietoa pyydyksistä ja hoitokalastuksen merkityksestä. Myös kalojen anatomiaan tutustuttiin kaloja avaamalla.
Tutustumiskäynti liittyy koulun antamaan ympäristön ja luonnontiedon opetukseen. K-Supermarket Jääli järjesti vieraille tarjoilua.
Oppilaat Kalamäessä
Hoitokalastus käynnissä
Särkikalojen nousu merestä on nyt kiivaimmillaan. Jäälinjärven luusuasta on saatu rysällä jopa sadan kilon päiväsaalista. Kevään saalis on tähän mennessä runsaat kolmesataa kiloa. Kalat joudutaan toimittamaan Ruskoon, sillä hyötykäyttöä ei kohtuullisella etäisyydellä ole.
Särkikannan pienentämisellä pyritään vaikuttamaan järven ravintoketjuun niin, että petokalat vahvistuisivat; toisin sanoen ahvenet kasvaisivat isommiksi ja muuttuisivat petokaloiksi. Tämän toivotaan lisäävän eläinplanktonia, joka puolestaan käyttää ravintonaan mm. limalevää ja sinilevää. Särkikaloilla on myös taipumus pöyhiä järven pohjaa, jolloin pohjalle laskeutuneet ravinteet palaavat uudelleen kiertoon rehevöittämään järveä.
Rysä Jäälinjärven luusuassa
Rysää tyhjennetään
Saalis 12. toukokuuta: 70 kg.
Keskimääräinen tulva hiipuu
Kuluvan kevään tulva oli keskimääräinen. Suurin tulovirtaama Jäälinjärveen oli n. 3,3 kuutiometriä sekunnissa. Siitä Saarisenojasta tuli 2,5 kuutiometriä sekunnissa. Tulvan alusta lukien Jäälinjärveen on tullut vettä noin 5 milj. kuutiota. Kun järven tilavuus on noin 2,5 milj. kuutiota, järven vesi on tulvan aikana vaihtunut keskimäärin kahteen kertaan. Tällä hetkellä tulovirtaama on noin yksi kuutiometri sekunnissa ja laskee melko nopeasti. Kesällä tulovirtaama pienenee muutamaan prosenttiin tulvahuipusta, ja veden vaihtuminen on hidasta.
Kalamäen kosteikolla tulva syövytti yhtä ohjauspengertä, jonka alle oli jäänyt jäätä. Penger on nyt korjattu ja ympäristöä muutenkin hieman siistitty. Pohjapadon muotoilu ja kiviverhous sekä kohteen muu viimeistely tehdään kesällä.
Säilytyskontti yhdistykselle
Yhdistys on hankkinut käytetyn teräskontin tavaroita varten. Asiallista säilytystä vaativat mm. lietepumpppu, hoitokalastusvälineet, rakennustarvikkeet, pientarvikkeet, esittelytaulut yms. Kontti on sijoitettu maanomistajan luvalla Raitamaantien varteen niin, että sinne pääsee myös talvella.
Kontti Raitamaantien varressa
Hallituksen kokous 4/2015
Yhdistyksen hallitus päätti hakea Suomen metsäkeskukselta lisärahoitusta, jotta Kokko-ojan haaran pintavalutusalue voitaisiin varustaa lietteenkeruujärjestelmällä. Viime kesän kokemukset osoittivat, ettei pintavalutus yksin riitä vähentämään kiintoainetta riittävästi. Lisäksi hallitus päätti mm. hankkia yhdistykselle logon, uusia esitteen ja teettää multivision talkootyönä. Pöytäkirjan löydät täältä VHY hallitus ptk 4-2015.
Kalamäen töitä jatkettiin sittenkin
Kalamäen kosteikon talvityöt ehdittiin jo lopettaa, kun puiden poisto yhden kiinteistön kohdalla viivästyi. Puuttuvat työt varauduttiin tekemään seuraavana talvena. Puut saatiin sittenkin poistetuksi ennen kuin kaivukone ehti lähteä. Niinpä kosteikko voitiin saattaa muotoilun osalta lopulliseen kuntoon. Jatkotöihin kuului myös ylivuotopadon rakentaminen. Pato koostuu yhdestä syvästä virtausaukosta ja kahdesta pitkästä säädettävästä virtausreunasta, joiden yli vesi virtaa aina kun on tulva. Virtausreitit nykyisessä väliaikaisessa tilanteessa, käyttötilanteessa ja tulvatilanteessa käyvät ilmi täältä: Virtausreitit .
Kosteikko on hyvin monimuotoinen ja maisemallisesti mielenkiintoinen matalikkojen, avovesialueiden, pintavalutuksen ja patojen yhdistelmä. Ensi kesänä Kalamäen sillan yläpuolella oleva penger viimeistellään padon muotoon ja verhoillaan kivillä. Myös kaivujälkiä siistitään. Kosteikko otetaan lopullisesti käyttöön sulkemalla nykyinen kosteikon ohitusreitti sekä padon ohitusputki.
Ylivuotopato ohjaa tulvavedet väljemmälle virtausreitille
Ensimmäiset asukkaat ovat jo täällä
Ja lisää tulee perässä
Kalamäen talvityöt valmistuivat
Kalamäen kosteikkoalueen järjestelyt ovat valmiit. Vesi virtaa vielä väliaikaista reittiä. Käyttötilanteessa vesi virtaa mm. pintavalutusalueen läpi. Tämä alue on vielä paksun jään ja lumen vallassa. Sinne voidaan johtaa vettä vasta sulan kauden aikana. Kosteikkoalueen osat, muotoilu ja virtaukset käyvät ilmi liitekartasta Kalamäki virtausreitit . Kartalle on merkitty punaisella viivalla nykyinen virtausreitti ja sinisellä virtausreitti käyttötilanteessa.
Kesän tulleen nykyinen sillan yläpuolelle rakennettu louhospenger, joka toimii patorunkona, muotoillaan padoksi ja verhoillaan alueelle varastoiduilla kivillä. Sen jälkeen ohituskaivo suljetaan, ja vesi alkaa virrata padon yli. Myös kaivumaiden läjityksiä muotoillaan tarpeen mukaan, kun massojen seassa olevat jäälohkareet ja lumi ovat sulaneet.
Töitä tehtiin kahdellakin koneella
Viimeiset kauhanvedot
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 