Blogiarkistot
PEFC pohjoisen alueen mesäsertifiointitoimikunnan jäseniä tutustui Jäälin vesienhoitoon
Metsien PEFC-sertifiointitoimikunnan pohjoisen alueen puheenjohtaja ja kaksi jäsentä vierailivat Kalamäessä tutustumassa Jäälin vesienhoitoon. Jäälin vesien ongelmat, erityisesti rautakulkeutuma, liittyvät metsätalousmaiden käsittelyyn. Monipuolisessa keskustelussa yhdistyksen hankkima suosimulaattorimallinnus kiinnosti vieraita erityisesti. Huomiota herättivät Jäälin mittavat ja monipuoliset toimet kokonaisuutena.
Valtaosa Suomen talousmetsistä kuuluu PEFC-sertifikaatin piiriin. Sertifikaatin kriteerit ovat selvästi lainsäädäntöä tiukemmat. Sertifiointitoimikunnassa ovat edustettuna metsäalalan toimijat ja viranomaiset.
Hallitus valmisteli rakenteiden kunnostusta
Yhdistyksen hallitus päätti peruskorjata Korteojan padon syyskuun alussa. Kovan rasituksen vuoksi padossa on muodonmuutoksia ja sen tuentaa on vahvistettava. Lisäksi virtausaukon muotoa ja rakennetta muutetaan niin, että säätötarve vähenee mm. nopeissa tulvatilanteissa. Lisäksi hallitus pohti Kokkohaaran rakenteisiin kaavailtuja muutoksia. Myös Järvialtaan puomin liikuntasaumojen liitoksiin on kehitettävä ratkaisu, joka sallii puominosien liikkeen ilman syöpymisriskejä.
Jäälinjärven tilan hallitus totesi olleen alkukesällä hyvä ja pitkän ajan väriarvojen trendi on aleneva. Rankat sateet nostivat järveen tulevan virtaaman kaksikymmenkertaiseksi ja järven pinta nousi muutamassa päivässä 27 senttiä. Vaikka tulvahuippu jää lyhytaikaiseksi, järven vesi tummuu loppukesää kohti.
Yhdistyksen varikkoalue kunnostetaan ja järjestellään. Lisäksi hallitus päätti, että se voi osaltaan rahoittaa laavujen polttopuiden ”keskusvaraston” materiaalit lahjoitusvaroista. Toteutukseen kutsutaan Jäälin asukasyhdistys ja LC Jääli.
Hallitus sai raportin Rautavirta-hankkeesta. Tutkimuksessa etsitään keinoja raudan kulkeutumisen vähentämiseen. Tutkimus jatkuu vuoden 2023 syksyyn. Ohjausryhmässä on yhdistyksen edustus.
Hallitus päätti järjestää Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunnan kokouksen syksyn aikana. Toimikuntaan kuuluu mm. viranomaisia ja tutkijoita sekä keskeisiä sidosryhmiä.
Kokouksen pöytäkirjan voit lukea täältä:
Sade teki tulvan
Kahden viimeisen vuorokauden aikana Jäälissä satoi 73 millimetriä ja muutama edeltävänä päivänä yhteensä 24 millimetriä. Vettä on siis liikkeellä runsaasti. Jäälinjärven pinta on noussut kolmen päivän aikana 17 senttiä. Siitä kymmenen senttiä on tapahtunut viimeisen vuorokauden aikana. Kun säädettävät padot olivat kesäasennossa, äkillinen tulva aiheuttaa niille suurta rasitusta. Vaurioita ei kuitenkaan ole näkyvissä. Jos runsaat sateet eivät jatku, tulva laantunee nopeasti, koska valuma-alue ei juuri varastoi vettä. Lähipäivät näyttävät, miten tulva vaikuttaa järven veden laatuun. Kokemuksen mukaan on ennakoitavissa, että veden väri tummuu.
Alkukesä hyvä Jäälinjärvessä
Alkukesän veden laatu on ollut Jäälinjärvessä kohtalaisen hyvää. Vuodesta 2013 jatkuneessa väriarvoseurannassa parhaat alkukesän arvot ovat olleet vuosina 2015, 2020, 2021 sekä tänä vuonna. Säännönmukaisesti vesi tummuu kesän mittaan, ja tummumisen aste riippuu sateista. Pääosa vedestä tulee Saarisenojasta, ja sen väriarvot ovat nyt veden vähenemisen ja lämpenemisen myötä jo nousseet korkeiksi. Yleisesti väriarojen trendi on pitkällä aikavälillä aleneva (ks. kuva).
Alkukesän tulovesimäärä tulvakauden jälkeen on ollut tavanomainen. Enemmän vettä on tullut vuosina 2015, 2019 ja 2021.
Virallisella sinilevähavaintopaikalla (Jäälinmajan uimaranta) ei ole todettu sinilevähaittaa vuoden 2015 jälkeen. Järven koillisperukassa on sinilevää on ollut parin päivän aikana sen jälkeen, kun tuuli oli pitkään käynyt pitkin järven selkää koilliseen.
Järviallas näyttää edelleen pidättävän kiintoainesta melko hyvin varsinkin silloin, kun tuloveden pitoisuudet ovat korkeat (ks. kuva) Kiintoaineesta suuri osa on rautaa. Sitä mitataan tiheään ylipiston tutkimuksessa, ja tulokisista tehdään päätelmät erikseen.
Suovehkan kokeilu käyntiin
Kalamäessä käytettyjä kasvillisuustutkimuslauttoja on siirretty Järvialtaaseen, ja niihin on nyt istetettu pieni määrä suovehkaa. Bioremediaatiotutkimuksen tulosten mukaan hehtaari suovehkaa voisi sitoa typpeä lähes viisistataa kiloa ja fosforia noin neljäkymmentä kiloa vuodessa. Tutkimuksessa todettiin, että suovehka kasvaa kelluvana ja ottaa tarvitsemansa ravinteet suoraan vedestä. Kokeessa suovehka myös talvehti koelautalla.
Järvialtaan alustavan kokeilun tarkoituksena on selvittää, menestyisikö suovehka Järvialtaassa niin, että sen avulla olisi mahdollista vähentää Jäälinjärveen päätyviä ravinteita merkittävästi. Jos tämä olisi mahdollista, käytännönnön ogelmaksi muodostuu suuri vuotuinen biomassan poistotarve. Tämänkertainen kokeilu käynnistyi kovin myöhään, kun kasvukausi on kiivaimmillaan. Optimaalista olisi siirtää kasvit aikaisin keväällä. Kun koealustat ovat olemassa ja paikallaan, koejärjestelyjä on jatkossa mahdollista varioida.
Suovehkaa siirrettiin neljään altaaseen 30 yksilöä kuhunkin. Henkiinjäämistä ja mahdollista kasvua seurataan kesän aikana silmämääräisesti ja tarkkailemalla lauttojen avovesi-/kasvialan muuttumista.
Rautavirta -ohjausryhmä kokoontui Jäälissä
Oulun yliopiston kanssa tehtävän rautatutkimuksen ohjausryhmää kiinnosti erityisesti Kalamäen kosteikolle rakennettu puunippukoekenttä. Puuniput ovat lyhyessä ajassa keränneet pinnalleen runsaasti rauta-humussaostumaa. Tutkijat pohtivat nyt keinoja, joilla puunippujen vaikutusta voitaisiin tutkimuksellisesti todentaa. Silmämääräisesti näyttää, että saostuman partikkelikoko olisi suurempi koealueen jälkeen kuin ennen sitä. Jos tämä olisi totta, on oletettavissa, että tämä tehostaisi saostuman laskeutumista keruualtaisiin. Toistaiseksi tästä ei ole vakuuttavaa näyttöä.
Ohjausryhmä sai myös selvityksen valuma-alueen virtausten mallintamisesta. Ojitusten vuoksi veden virtausreitit ovat olleet osaksi epäselvät. Nyt on tavoitteena ottaa suuri määrä rautanäytteitä ja pyrkiä paikantamaan raudan lähteitä. Tämän jälkeen toimenpiteitä voitaisiin suunnitella erityisesti niille alueille, mistä rautaa lähtee paljon.
Ohjausryhmälle raportoitiin myös suosimulaattorimallin esittelytilaisuus ja siihen liittyvät viestintätoimet.
Viestintäkoulutusta vesistökunnostajille
Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelma ja Vesistökunnostusverkosto järjestivät vesistökunnostajille viestintää koskevan koulutustapahtuman webinaarina. Omaa viestintäänsä esitteli kolme toimijaa, joista yksi oli Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys. Muut olivat WWF sekä Renkajärven suojeluyhdistys Hämeestä. Lisäksi saatiin viestintäammattilaisen ohjeistusta viestintäsuunnitelman laatimiseen.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys panostaa viestintään paljon, keskimäärin 115 talkootuntia vuodessa. Tämä vastaa noin kymmentä prosenttia koko talkootyön määrästä. Käytössä on erittäin monipuolinen valikoima välineitä alkaen valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta mediasta ja päätyen tapahtumiin, vierailuihin ja kouluyhteistyöhön.
Yhdistyksen puheenvuoro sai kiinnostuneen vastaanoton, ja siitä käytiin myös jälkikeskustelua. Osallistujia oli viitisenkymmentä eri puolilta Suomea. Puheenvuoron diat voit katsoa täältä:
Suosimulaattori sai asiallisen vastaanoton
Alun toistakymmentä maanomistajaa kiinnostui suosimulaattorista ja saapui Huttukylän nuorisoseuran talolle tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen. Suosimulaattori antaa metsikkökuviokohtaisesti tiedon, missä tilanteessa ja olosuhteissa kunnostusojitus on taloudellisesti järkevää. MTK:n puolelta tuli esiin, että kunnostusojituksen hehtaarikustannus on keskimäärin yli 900 euroa. Hyvin monilla alueilla kunnostusojituksen tuottama lisäkasvu jää niin pieneksi, ettei se kata kustannusta. LUKEn puheenvuorossa puolestaan tuli esiin, että tuhkalannoitus tuottaa kunnostusojitukseen verrattuna moninkertaisen lisäkasvun, ja sen kustannus jää alle puoleen ojituskustannuksesta. Osallistujat saivat kotiin viemisiksi kartan kunnostusojitusten tuottamasta lisäkasvusta kuvioittain eri ojitussyvyyksillä sekä taulukon tulosten soveltamiseksi omille kuvioilleen.
Jäälinjärven rautaongelman selitykseksi ovat osoittautuneet syvät ojitukset mustaliuskealueilla. Yhdistyksen tavoitteena on, että kannattamattomia kunnostusojituksia vältettäisiin. Siellä missä kunnostusojitus on tarpeellista, tarpeettoman syviä ojia tulisi välttää.
Suosimulaattorin infotilaisuus Huttukylässä 2.6. klo 18
MTK ja Metsänhoitoyhdistys kutsuvat Jäälinjärven valuma-alueen maanomistajat tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen suosimulaattorin soveltamisesta kunnostusojitusten suunnitteluun. Suosimulaattori on LUKEn ja Itä-Suomen yliopiston kehittämä mallinnustyökalu.
Tilaisuus järjestetään Huttukylän nuorisoseuran talolla (Koitelinkoskentie 720) torstaina 2.6.2022 klo 18. Kahvitarjoilun alkaa klo 17.30.
Jäälinjärven valuma-alueen pääosa sijaitsee Koitelinkoskentien ja Ylikiimingintien välisellä alueella.
Puuniput ”pyynnissä”
Puunippututkimusalue on laitettu loppukuntoon kesän tutkimusta varten. Useissa tutkimuksissa veteen lisätyn puuaineksen on todettu lisäävän vesistön monimuotoisuutta ja sen myötä parantavan veden laatua. Saarisenojaan Kalamäen alueelle tuotiin kevättalvella havupuuta ja niistä koottiin kaksitoista nippua 45 metrin matkalle. Alueen mitalle rakennettiin nyt kulkusilta näytteenottoa ja tutkimusta varten. Koe on osa Oulun yliopiston yhdistyksen kanssa tekemää rautailmiötutkimusta. Jäälissä raudan kulkeutuminen on massiivista. MIelenkiintoista on, toimiiko puu Jäälin olosuhteissa samalla tavalla kuin yleensä.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 