Blogiarkistot
Jäälinjärven valuma-alueen rautatutkimukset jatkuvat
Olli Haanpää kirjoitti:
Jäälinjärveä kiusaavaa rautaongelmaa selvittämään on käynnistynyt tämän vuoden alussa kaksi tutkimushanketta: MOREWA ja RautaTurve. Hankkeissa pyritään tuottamaan uutta tietoa turvemailta peräisin olevan raudan kulkeutumisesta vesistöihin sekä minkälaisilla toimilla rautaongelmaan voitaisiin paremmin puuttua. Liukoinen rauta on tällä hetkellä Jäälinjärven tilaa selkeimmin heikentävä tekijä eivätkä nykyiset vesienhoitorakenteet, kuten Kalamäen kosteikko, ole olleet riittäviä ongelman ratkaisemiseksi.
RautaTurve-hankkeen tutkimusta vetävät Mari Könönen sekä Katharina Kujala Luonnonvarakeskuksesta järjestivät 9.2.2026 kokouksen, jossa pohdittiin tutkimuksen käytännön toteuttamiseen liittyviä asioita sekä käynnisteltiin yhteistyötä. Mukana kokouksessa olivat myös Kaisa Lehosmaa MOREWA-tutkimushankkeesta (Oulun yliopisto), Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen edustus sekä turvemaiden vesistöpäästöistä perillä olevia asiantuntijoita. Kokouksessa esiteltiin RautaTurve-hankkeen suunnitelmia ja pohdittiin erityisesti tutkimuksen kannalta sopivia koealoja, joissa rautaan ja sen vesistöön kulkeutumiseen liittyviä ympäristön prosesseja voidaan seurata tutkimuksen aikana.
Molempien tutkimushankkeiden kenttätyöt alkavat tulevana keväänä koealojen kartoittamisella ja raudan kulkeutumiseen liittyvien luonnon prosessien seurannalla. Jatkossa tutkimusta tehdään sekä Jäälinjärven valuma-alueella että laboratorio-olosuhteissa. Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys tulee olemaan tiivisti mukana tekemisessä, erityisesti alkuvaiheen kenttätöissä. Uuden tutkimustiedon myötä tulemme ymmärtämään paremmin Jäälinjärven vesistön tilaa heikentävien rautaprosessien luonnetta, mikä edesauttaa myös vesistön tilaa parantavien toimenpiteiden suunnittelussa.
Miten globaali tavoite jalkautuu Jääliin? Vesiasiaa yläkoululaisille.
Yhdistys on jo pitkään käynyt kertomassa Jäälin koulun kahdeksasluokkalaisille, miten Jäälin vesistöjen kunnostus liittyy laajempiin ympäristöohjelmiin. Asian kehikko on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, joka sisältää 17 kohtaa. Puheenvuorossaan yhdistys käsittelee näistä neljää. Esitys pideään luokittain, joita Jäälin koulussa on kolme. Yhdistyksen puheenvuoro liittyy koulun ns. MOK-viikkoon (monialainen oppimiskokonaisuus). Esityksen diat näet tästä:
Jäsentiedote on julkaistu
Yhdistyksen jäsentiedote vuodelta 2025 on julkaistu ja jaettu jäsenten lisäksi yhteistyökumppaneille. Yhdistys kiittää kumppaniverkostoa erinomaisesta yhteistyöstä ja toivottaa hyvää uutta vuotta.
Leijonien piirihallitus sai Jääli-tietoa
Leijonien Oulun piirihallitus kokoontui jouluiseen kokoukseensa Jäälinmajalle. Ennen virallista kokousta vesienhoitoyhdistys esitteli osallistujille ns. ”Jäälin mallia”, jossa kaikki toimijat tekevät yhteistyötä Jäälin kehittämiseksi. Toimintamallin lisäksi esitys käsitteli mm. Jäälin vahvuuksia, Jäälivisioa, vesienhoitoa, luontoympäristön virkistyskäyttöä sekä Jäälinmajaa. Esitys kirvoitti useita myönteisiä puheenvuoroja. Puheenvuoron diat ovat alempana.
Kuudes luokka tutustui lähiluontoon
LC Jääli ennakoi Suomen Luonnonpäivää järjestämällä Jäälin koulun kuudennen luokan oppilaille tapahtuman Koiteli-reitille. Vesienhoitoyhditys osallistui tapahtumaan kahdella rastilla, joissa oppilaiden tuli vastata kysymyksiin ”Miten Jäälinjärven kunnostustoimenpiteet ovat vaikuttaneet järven tilaan” ja ”Miten laskeutusallas toimii”. Vastauksia pohjustettiin keskusteluilla vesienhoitoyhdistyksen edustajien kanssa. Tapahtumaan osallistui nelisenkymmentä oppilasta.
Tehtävärasteja järjestivät LC Jäälin ja vesienhoitoyhdistyksen lisäksi Kiimingin metsänhoitoyhdistys ja Oulun 4H-yhdistys.
Markku Vuolteenaho esittelee oppilaille Jäälinjärven tulovesiin liittyviä ongelmia ja niiden hoitoa. Kuva: Hannu Saarinen.
Jäälinjärvi esimerkkinä
Kaleva kirjoittaa sinilevän lisääntymisestä rannikolla. Jutussa SYKE:n erikoistutkija Satu Maaria Karjalainen muistuttaa, että asiaan voidaan vaikuttaa vähentämällä kuormitusta. Esimerkkinä hän mainitsee Jäälinjärven, jossa sinilevä ei enää juurikaan esiinny.
Rautailmiön jatkotutkimus ei saanut rahoitusta
Lonnonvarakeskuksen useiden muiden tutkimuslaitosten ja Kiimingin-Jäälin veseinhoitoyhdistyksen kanssa valmistelema, rautailmiöön pureutuva tutkimussuunnitelma ei toteudu ainakaan tässä vaiheessa. Aihe sinänsä kiinnostaa tutkijoita laajasti ja asiaa pidetään tärkeänä. RautaTurve -hankkeen hylkäämisen peruste on EAKR-rahoitusohjelman sisältö ja rakenne. Suunnitelma katsottiin sisältävän liian paljon ns. perustutkimusta. Keskeiset tutkijat selvittävät nyt muita rahoitusvaihtoehtoja.
Katso lisää: https://kiiminginjaalinvedet.net/2025/02/18/rautailmioon-yritetaan-pureutua-syvemmalle/
Yhdistys haluaa osallistua Oulun yliopiston sammal-mibrobitutkimukseen
Oulun yliopisto on etsinyt uutta menetelmää sammalen hyödyntämisessä mm. raudan poistoon mikrobien avulla. Tähänastisissa tutkimuksissa on testattu menetelmän tehokkuutta kontrolloiduissa olosuhteissa. Yliopisto hakee nyt Suomen akatemialta lisärahoitusta hankkeelle, jonka tavoitteena on testata sammalta ja mikrobeja kentällä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Yliopisto on esittänyt yhdistykselle yhteistyötä.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on ilmaissut kiinnostuksensa asiaan. Yhdistys arvioi, että hanke tuo asiaan kiinnostavan uuden näkökulman ja voi tuottaa toimivan menetelmän ongelman hallintaan. Jäälijärven valuma-alueen eri osista on olemassa runsaasti tietoa, ja siksi olisi luontevaa, että hankkeen maastotutkimuksia suoritettaisiin alueella. Yhdistys voi osoittaa tutkimukseen soveltuvia kohteita ja auttaa mm. maanomistajakontakteissa, logistiikassa ym. käytännön toteutukseen liittyvissä kysymyksissä. Kaikki yhdistyksen hallussa oleva, asiaan liittyvä tieto on tutkimuksen käytettävissä.
Jäälinjärven jokseenkin ainoa ratkaisematon ongelma on raudan massiivinen kulkeutuminen järveen valuma-alueelta. Rautavirtaa ei ole onnistuttu riittävästi vähentämään.
Jäälinmaja vuosikokouksen painopisteenä
Jäälinmajalla 26.3. pidettyyn vuosikokoukseen osallistui 24 henkilöä. Varsinaisia vuosikokousasioita laajemmin osallisutujille esiteltiin vesistön tilaa ja toimenpiteitä sekä erityisesti Jäälinmajan tilannetta ja suunnitelmia. Jäälinmajan sopimusasiakirjat allekirjoitetaan 1.4. ja kunnostustyöt alkavat välittömästi sen jälkeen. Toimintasuunnitelman osana kokous hyväksyi suunnitelman Jäälinmajan kunnostuksesta ja toiminnan käynnistämisestä. Suunnitelma sisältää mm. 165 000 euron hankinta- ja kunnostuskustannukset. Useat osallistujat ilmaisivat valmiutensa talkoisiin.
Hallituksen kokoonpano uusiutui hieman. Kokoonpano käy ilmi kohdasta Yhdistys. Henkilöjäsen vuosijäsenmaksu on edelleen 20 euroa ja yhteisöjäsenen 60 euroa. Jäsenmaksutiedot lähetetään jäsenille viipymättä.
Jäälinjärvi on virkistyselementti
Perinteinen Jäälin talvitapahtuma järjestettiin taas Jäälinmajalla totuttuun tapaan. Aktiviteetit olivat Jäälinjärven jäällä: pilkkikilpailut, lasten hiihtokilpailut, poroajelut… Jäälinmaja on siirtymässä Oulun kaupungilta Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen omistukseen, mikäli myyntipäätös saa lainvoiman. Vaikka kiinteistö ja sitä ympäröivä alue ovat edelleen kaupungin, tapahtuma saatiin järjestää alueella kaupungin suostumuksella.
Pilkkikilpailun suurin ahven painoi 420 grammaa. Osallistujia oli 35, ja keskimääräinen saalis, kun punnitukseen hyväksyttiin vain kolme kalaa osallistujaa kohti, oli 115 grammaa. Lähes kaikki kalat olivat ahvenia.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 