Category Archives: Vesien hoito
Yhdistys auttoi kaupunkia ongelmapuun poistamisessa
Jäälinjärven Rantatien varressa ollut rantakoivu aiheutti ongelmia kaupungille. Alue on kaupungin omistama ja sitä käytetään venerantana. Koivuun oli kiinnitetty kettingillä monia veneitä. Yksi veneistä oli ollut käyttämättä vuosia, ja niinpä sen kiinnityskettinki oli hirttänyt puun kuoliaaksi. Kuolleesta puusta muodostui turvallisuusriski. Veneiden poistaminen oli kaupungille ongelma, sillä kettinkien katkaisemista olisi pitänyt järjestää kuulemiset ym. proseduurit.
Koivu oli kallistunut järvelle. Yhdistys ehdotti veneiden perien siirtämistä niin, että koivu voitiin kaataa muodostuneeseen aukkoon ja järveen turvallisesti. Katkaisukohta oli kettinkien yläpuolella. Yhdistys hoiti puun pois järvestä ja tekee siitä polttopuita laavuille tai Jäälinmajalle.
Metsämaiden kuivatus alkaa järkevöityä
Helsingin Sanomat julkaisi tänään laajan artikkelin metsäojitusten vesistövaikutuksista. Keskeinen pointti on vesien tummuminen koko maassa, ja ratkaisevassa asemassa ovat suometsien ojitukset. Rautakin jutussa vilahtaa (Laura Härkönen, SYKE), vaikka humus on pääasiallinen tummumisen syy. Jutussa todetaan myös, ettei ilmiöön ole teknistä ratkaisua vaan on pyrittävä ennaltaehkäisyyn. Sekin todetaan, että liian syvistä ojista on haittaa metsätaloudelle. Jutussa luetellaan kaikki ne näkökohdat, joita Jäälissä on tuotu esiin jo hyvin pitkään.
Yhdistys haluaa osallistua Oulun yliopiston sammal-mibrobitutkimukseen
Oulun yliopisto on etsinyt uutta menetelmää sammalen hyödyntämisessä mm. raudan poistoon mikrobien avulla. Tähänastisissa tutkimuksissa on testattu menetelmän tehokkuutta kontrolloiduissa olosuhteissa. Yliopisto hakee nyt Suomen akatemialta lisärahoitusta hankkeelle, jonka tavoitteena on testata sammalta ja mikrobeja kentällä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Yliopisto on esittänyt yhdistykselle yhteistyötä.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on ilmaissut kiinnostuksensa asiaan. Yhdistys arvioi, että hanke tuo asiaan kiinnostavan uuden näkökulman ja voi tuottaa toimivan menetelmän ongelman hallintaan. Jäälijärven valuma-alueen eri osista on olemassa runsaasti tietoa, ja siksi olisi luontevaa, että hankkeen maastotutkimuksia suoritettaisiin alueella. Yhdistys voi osoittaa tutkimukseen soveltuvia kohteita ja auttaa mm. maanomistajakontakteissa, logistiikassa ym. käytännön toteutukseen liittyvissä kysymyksissä. Kaikki yhdistyksen hallussa oleva, asiaan liittyvä tieto on tutkimuksen käytettävissä.
Jäälinjärven jokseenkin ainoa ratkaisematon ongelma on raudan massiivinen kulkeutuminen järveen valuma-alueelta. Rautavirtaa ei ole onnistuttu riittävästi vähentämään.
Rautailmiöön yritetään pureutua syvemmälle
Jäälin vesiä – ja monia muitakin – piinaava rautailmiö on todettu hankalaksi. Yhdistys on tehnyt mittavia toimenpiteitä tulovesien mukana virtaavan rauta-humuskiintoaineen pysäyttämiseksi. Vaikka tilanne on parantunut, vesi on edelleen tummaa eikä kovin hyvin läpinäkyvää. Oulun yliopiston RautaVirta -tutkimuksessa selvitettiin vesistön toimintaa ja vesienhoitorakenteiden vaikuttavuutta. Vielä jäi epäselväksi, millaisia prosesseja vesistössä ja maaperässä esiintyy ja voiko niihin jotenkin vaikuttaa.
Aihe kiinnostaa tutkijoita laajasti ja siihen viritellään lisätutkimusta. Ohjelman valmisteluun osallistuvat Oulun yliopiston, SYKEn, LUKE:n, ELY-keskuksen ja Kiimingin- Jäälin vesienhoitoyhdistyksen edustajat. Vaikka ilmiö on yleinen etenkin rannikkoseudulla, Jääli on tutkimuskohteena etulyöntiasemassa siksi, että täällä on jo asiasta paljon tietoa. Tavoitteena on saada EAKR-rahoitusta, jonka turvin työ voisi käynnistyä kesäkauden alussa.
Vesien palautus suolle kiinnostaa metsänomistajia
Metsänomistajien valmiutta harkita vesien palautusta omistamilleen suoalueille on selvitetty John Nurmisen säätiön vetämässä tutkimuksessa. Kysely tehtiin Alavudella, Halsualla, Taivalkoskella ja Ranualla. Vastausia saatiin lähes viisisataa. Yli puolet metsänomistajista piti menetelmää tarpeellisena ja lähes puolet oli valmis harkitsemaan sen käyttöä omilla maillaan.
”Yksitys-VESPA”-hankkeeseen osallistuivat myös Iin Micropolis sekä Tapio Oyj. Rantapohjan jutun tutkimuksesta voit lukea tästä.
Soiden ennallistaminen ja Jäälinmaja vuoden viimeisessä hallituksen kokouksessa
Yhdistys päätti toimintavuotensa tulevaisuutta luotaavien asioiden parissa. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset, kuten EU:n ennallistamisasetus sekä METKA-tuki, ohjaavat maankäyttöä niin, että heikkotuottoisia suometsiä voisi olla mahdollista ennallistaa. Hallitus lupautui asiaa koskevaan yhteistyöhön tutkimuslaitosten kanssa. Toisena aiheena oli Jäälinmaja, josta Oulun kaupunki on käynnistänyt myyntineuvottelun yhdistyksen kanssa. Kokouksen pöytäkirja on luettavissa täältä:
Katse vesiin -hanke välitti tietoa metsätalouden haitallisten vaikutusten vähentämisestä
Suomen Metsäkeskuksen johtama hanke esittelee laaja-alaisesti metsätalouden vesistövaikutuksia, keinoja vesistöhaittojen ehkäisyyn sekä metsätalouden vesiensuojelurakenteita. Tulokset on esitetty viidestä pilottihankkeesta kertovalla tarinakartalla. Yksi kohteista on Jäälinjärven alue. Tarinakartalle on koottu metsätalouden vesiensuojelun käytänteitä ja toimintamalleja sekä uusinta tutkimustietoa. Tarinakartta avautuu tästä linkistä: Katse vesiin metsänkäsittelyssä Pohjois-Pohjanmaalla.
Soiden ennallistamisen asiantuntijaryhmä vieraili Jäälinjärven valuma-alueella
Yli kahdenkymmenen hengen asiantuntijaryhmä jalkautui Jäälinjärven yläpuoliselle valuma-alueelle tutustumaan kohteeseen, joka karttatarkastelun perusteella näyttäisi sopivan ennallistettavaksi suoksi. Soiden ennallistamisen valtakunnalliseen asiantuntijaryhmään kuuluu jäseniä mm. Metsähallituksesta, Metsäkeskuksesta, ELY-keskuksesta sekä monista tutkimuslaitoksista. Ryhmän vieraana oli kolme henkilöä Ruotsista Norrbottenin lääninhallituksesta. Maastossa käytiin monipuolista keskustelua soiden ennallistamiseen liittyvistä kysymyksistä. Vieraat olivat aika hyvin tietoisia Jäälin mittavista kunnostustöistä.
Koulun kalapäivä jälleen loistavissa olosuhteissa
Jäälin koulun 3. ja 4. luokkien oppilaat sekä muutamat erityisryhmät osallistuivat perinteiseen koulun kalapäivään Jäälinmajalla. Yhdistys hankki tilaisuuteen näytekaloja, joiden avulla esiteltiin mm. kalan anatomiaa. Eri kalojen ja muiden eliöiden osuutta järven ravintoketjuun esiteltiin erillisessä pisteessä. Koulu järjesti useilla rastipisteillä muuta ohjelmaa, kuten ongintaa, tietorataa ym. Oppilailla oli mahdollisuus nauttia omia eväitä yhdistyksen ylläpitämän nuotion äärellä. Osallistujia oli koulun aikuiset mukaan lukien noin 200.
Kuva: Sanna Alalauri
Kilpaonkijat saivat saalista
Vesienhoitoyhdistys järjesti veneongintakilpailun osana Jäälin venetsialaisten ohjelmaa. Kilpailussa enintään kolmen hengen joukkueet kilpailivat venekunnittain suurimmasta kokonaissaaliista ja erikseen suurimmasta ahvenesta. Kaksituntisen onginnan aikana venekunnat saivat kalaa keskimäärin 495 grammaa. Voittajan saalis oli 720 grammaa. Voittosaaliin ratkaisi suurin ahven, joka painoi 540 grammaa. Kolme eniten saalista saanutta joukkuetta palkittiin K-Supermarket Jäälin lahjakorteilla.
K-Supermarket Jäälin lahjakorteilla palkitut joukkueet.
Ongintakilpailun suurin ahven painoi 540 grammaa. Kuva: Ismo Karhu.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 