Author Archives: vhybirger
Sinilevähavainto Jäälinmajan uimarannalla
Kaakkoistuuli on kerännyt Jäälinmajan rantaan ”sinileväraidan”. Ohjeiden mukaan uimista tulee välttää, jos sinilevää on runsaasti. Tämä esiintymä ei ole runsas, mutta silti kannattaa katsoa mitä vedessä näkyy. Viikottaisessa seurannassa sinilevää on havaittu tässä viimeksi vuonna 2015. Sinilevä on luontainen laji ja sitä näkyy satunnaisesti myös Jäälinjärvessä, kun olosuhteet ovat otolliset.
Jäälinjärven kalastusleiri onnistui taas
Oulun 4H -yhdistyksen kalastusleiri pidettiin Jäälinmajalla tänä vuonna heti juhannuksen jälkeen. Leirillä oli ensin 15 leiriläistä yhden vuorokauden ja sen jälkeen heti perään kahden vuorokauden ajan toinen 15 osallistujan leiri.
Säät suosivat kumpaakin leiriporukkaa. Loppuviikon helteet lyhensivät osan porukan kalastusreissuja jonkin verran, mutta kalastamaan päästiin lähes suunnitellusti. Kala söi ihan hyvin iltaisin, ja saaliiksi tuli särkiä, ahvenia, lahna ja komeita haukiakin.
Osa leiriläisistä oli kalastanut jo pitkään ja osan kanssa aloitettiin alkeista. ”Näille leireille on iso tarve lasten ja nuorten parissa. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia harjoitella kalastamista. Leirillä on pärjänneet meidän lainavälineillä myös ne, joilla ei vielä ole omia välineitä. Leirin mahdollistaa myös muutama vapaaehtoinen soutaja,” Oulun 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Mirja Kaartinen summaa.
Myös rennolle yhdessä olemiselle oli leirillä aikaa ja puhelinnumeroita leiriläisten kesken vaihdettiin myös tulevia, yhteisiä kalareissuja varten.
Joonatan ja hauki. Kuva: Oulun 4H -yhdistys
Jäälinmajan uimavesi edelleen Oulun parhaimmistoa
Oulun seudun ympäristötoimi on ottanut kesän ensimmäiset uimavesinäytteet Oulun seudun pieniltä uimarannoilta 24.-25.6.2024. Uimavesien laatu määritetään pääasiassa Escherichia colibakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksien perusteella. Kun mittaustuloksista muodostetaan epävirallinen indeksi niin, että tulokset suhteutetaan sallittuihin pitoisuuksiin ja lasketaan yhteen, Jäälinmajan uimavesi on edelleen Oulun uimapaikkojen kärkikastia. Katso Oulun uimarantojen keskinäinen sijoittuminen täältä:
Uimavesitarkastajat havaitsivat Jäälinmajan rannassa hieman sinilevää. Sama havainto tehtiin erityisesti Jäälinjärven länsirannalla sekä suojaisissa lahdissa, kun pitkään jatkunut luoteistuuli oli kuljettanut sinilevää rantavesiin. Sinilevä katosi nopeasti ja yhtä mystisesti kuin oli ilmaantunutkin.
Luoteistuuli kuljetti sinilevää järven länsirannalle
Pitkään jatkunut, voimakas luoteistuuli on kuljettanut jonkin verran sinilevää järven länsirannalle. Sinilevä on luontainen laji, jota on esiintynyt Jäälinjärvessäkin paikallisesti ja satunnaisesti myös viime vuosina. Yleensä esiintymät ovat kadonneet parissa päivässä. Virallinen havaintopiste on Jäälinmajan uimaranta, joka tarkastetaan kerran viikossa. Siellä sinilevää ei ole havaittu vuoden 2015 jälkeen. Uimaranta on nytkin puhdas.
Sinilevä katosi eri puolilta järveä seuraavan yön aikana.
Yhdistys lausui vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä
EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää, että kaikkia vesistöjä koskevat vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat päivitetään joka kuudes vuosi. Ympäristöhallinto on käynnistänyt suunnitelmien laatimisen vuosille 2028 – 2033 laatimalla ja asettamalla nähtäville raportin vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys jätti asiakirjasta lausunnon, jossa kiinnitettiin huomio Kalimenjoen puuttumiseen suunnittelualueista sekä erityisesti rautailmiön vajavaisesta hallinnasta. Lisäksi muistutettiin, että valtatien 20 parantaminen käynnistyy todennäköisesti suunnitelmakauden aikana. Koska hanke sisältää lukuisia alikulkutunneleita ja muita kuivatustarpeita, kuivatusvesien käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lausunnon voit lukea täältä:
Vesistökunnostusverkoston uutiskirje julkaisi laajan katsauksen Jäälin rautakysymykseen
RautaVirta-tutkimuksen päätelmät on raportoitu yleistajuisesti mutta kattavasti Vesistökunnostusverkoston uusimmassa uutiskirjeessä. Siinä painotetaan pohjaveden alentamisen minimointia ja tuodaan esiin ojitusten ongelmat. Mallinnustyökaluja pidetään hyödyllisinä. Mm. yhdistyksen hankkima suosimulaattorimalli yhdistettynä mallinnettuun virtausverkkoon ja vedenlaatumittauksiin osoittaa alueita, joille toimenpiteitä kannattaisi ensisijaisesti kohdistaa. Artikkelin voit lukea täältä: Rautakuormituksen ehkäisyssä kuivatuksen minimointi on ensisijaista – Vesistökunnostusverkoston uutiskirje
Vesienhoito kesäasennossa
Kevättulvan laskeuduttua Kokkohaarassa päästiin pumppaamaan lietteitä sekä uudesta pyöröaltaasta että alkuperäisestä isommasta laskeutusaltaasta. Pumppauksen jälkeen padot asetettiin normaaliin kesäasentoon sekä Kokkohaarassa että Kalamäessä.
Vesistötarkkailua on nyt supistettu olennaisesti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Yliopisto on lupautunut tekemään rauta-analyysejä, mutta kalliita laboratorioanalyysejä ei tänä kesänä tehdä. Kosteikoiden vaikuttavuutta on seurattu lähes kymmenen vuotta ja niiden toimivuudesta on saatu hyvä käsitys. Sinilevätarkkailu ja raportointi jatkuu entiseen tapaan, samoin Jäälinjärven vedenkorkeuden ja virtaamien tarkkailu.
Alkukesän vesi näyttää silmämääräisesti erittäin hyvältä. Valitettavasti väri alkaa tummua ja läpinäkyvyys heikentyä sitä mukaa kuin tulovedet lämpenevät ja rauta niissä lisääntyy. Raudan merkittävään vähentämiseen ei ole löydetty toteutuskelpoista menetelmää. Tutkimuksia yliopiston ja muiden tutkimuslaitosten kanssa pyritään edelleen jatkamaan.
Koko koulu Koiteli-reitillä
Jäälin koulu vietti erilaisen koulupäivän, kun kaikki oppilaat ensimmäisestä seitsemänteen luokkaan vaelsivat Koiteli-reitillä. Luokat 1 – 3 kävivät Kalamäessä ja ylemmät luokat Kokkokankaan Taukolassa. Vesienhoitoyhdistys tarjoili päätepisteissä makkaraa, mehua, vettä ja keksejä. Retkeen liittyi myös luontoaiheisia tehtävärasteja. Aikuiset mukaan lukien tapahtumassa oli noin 550 osallistujaa.
Makkarat tarjosi K-Supermarket Jääli. Tapahtumaan osallistui myös Oulun 4H -yhdistys. Sää oli aivan erinomainen. Oppilaat olivat liikkeellä posisiitiivisella ilmeellä ja ilmiselvästi viihtyivät luontoympäristössä. Mielenkiintoista tutkittavaakin löytyi!
Kuvat 1, 2 ja 4: Birger Ylisaukko-oja ; kuva 3: Sanna Alalauri
Latukirkko, Ruskakirkko ja Laavukirkko…
Kiimingin seurakunta pitää Kalamäen luontoympäristöä erityisen sopivana paikkana hartaustapahtumille. Aiemmin jo vakiintuneiden Latukirkon ja Ruskakirkon lisäksi järjestettiin Laavukirkko. Vesienhoitoyhdistys järjesti tavanmukaiset fasiliteetit, keitti kahvit ja paistoi makkarat seurakukunnan toimittamista aineksista. Helteisissä olosuhteissa järjestettyyn tilaisuuteen osallistui kolmekymmentä henkilöä. Maastopalovaroituksen vuoksi avotulta ei voitu tehdä. Sen tilalla käytettiin kaasugrilliä ja -keittintä.
Syksyllä järjestettävän Ruskakirkon erityisteema on perehtyminen Kalamäen historiaan.
Yhdistyksen puheenvuoro Katse Vesiin -hankeessa
Metsäkeskuksen hallinnoima KatseVesiin -hanke on järjestänyt Vesivinkit- nimisen webinaarisarjan. Hankkeen viimeiseen webinaariin pyydettiin Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykseltä yleispuheenvuoro yhdistyksesta, sen toiminnasta ja vaikuttavuudesta. Tapahtumassa oli noin neljäkymmentä osallistujaa. Katse Vesiin -hanke on mm. esitellyt uusia työkaluja metsätalouden vesistövaikutusten vähentämiseen. Hanke on tuottanut aineistoa viidestä esimerkkikohteesta, joista Jääli on yksi. Hanke on jakanut informaatiota metsänomistajille ja metsäalan toimijoille mm. järjestämällä maastokäyntejä. Jääliin järjestetään tutustumiskäynti 13. elokuuta.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 