Blogiarkistot
Kaleva ja Rantapohja uutisoivat teon nro 53
Kaleva ja Rantapohja julkaisivat Oulun kaupungin tiedotteen yhdistyksen saamasta tunnustuksesta ”Sata tekoa Oulusta” -ohjelmassa. Lehtileikkeet löydät täältä: Sata tekoa lehtileikkeet
Yhdistyksen toimintamalli on oululainen teko nro 53
Uudessa Oulussa on meneillään Sata tekoa Oulusta -ohjelma, jossa annetaan tunnustusta mitä moninaisimmille hankkeille – suurille tai pienille, kunhan ne ovat jollakin tavalla erityisiä. Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli sai tunnustuksen nro 53. Oulun kaupungin tiedotteen löydät täältä: Sata tekoa Oulusta Toimintamallin peruslähtökohta on paikallinen vastuu ja yhteistominta kumppanien kanssa. Tiedotteessaan Oulu listaa yhdistyksen monipuoliset toimenpiteet ja toteaa, että malli on kustannustehokas. Tiedotteessa mainitaan myös EU-rahoitus mallin kehittämiseen yleiseen käyttöön soveltuvaksi.
Sata tekoa Oulusta -sivusto on osoitteessa http://100tekoa.oulu.com/. Sieltä käyvät ilmi palkitsemisperusteet sekä aikaisemmin palkitut hankkeet.
Yhdistys esittelee toimintaansa VYYHTI-työpajoissa
ProAgrian hallinnoima VYYHTI-hanke – Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan – pyrkii kehittämään ja tuomaan esiin tomintamalleja pienten kunnostustoimien toteuttamiseen Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla. VYYHTI-työpajoja järjestetään loppuvuoden aikana viidellä paikkakunnalla Oulun eteläpuolella. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on kutsuttu esittelemään toimintaansa työpajoissa. Ensimmäisen tilaisuuden esittelyaineiston löydän täältä:VYYHTI-esittely. Vuodenvaihteen jälkeen työpajoja järjestetään Oulun pohjoispuolisilla paikkakunilla.
Rakennusmestariopiskelijat tutustuivat vesienhoitoon
Joukko Oulun seudun ammattikorkeakoulun rakentamistekniikan työnjohdon opiskelijoita kävi tutustumassa yhdistyksen vesienhoitoon perjantaina 15. marraskuuta. Jäälinmajalla pidetyn esittelyn jälkeen vieraat kävivät katsomassa Kokko-ojan haaran pintavalutusratkaisuja. Vieraat olivat aikuisopiskejoita, joilla oli jo työelämäkokemusta. Tämän taustan ansiosta keskustelu oli vilkasta ja vuorovaikutus molemmin puolin antoisaa.
Jäälin vesien kunnostus Oulu Radiossa
Oulu Radio lähetti Jäälin vesien hoidosta varttitunnin haastattelun, jossa toimittaja Arto Veränkorva selvitteli asiaa Birger Ylisaukko-ojan kanssa. Jutussa käytiin monipuolisesti läpi ongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet, rahoitus sekä yhdistyksen toiminta yleensä. Toimittaja korosti valtakunnallista edelläkävijäasemaa. Myös Oulu Radion nettisivuilla on aiheesta lyhyt juttu, joka painottuu hieman toisin kuin radiojuttu. Löydät sen osoitteesta http://yle.fi/uutiset/limaleva_katosi_jaalinjarvesta/6893814
VYYHTI-hanke järjesti tutustumiskäynnin Jääliin
ProAgrian hallinnoima VYYHTI-hanke – Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan – kutsui vesistökunnostuksesta kiinnostuneita tahoja tutustumaan Jäälin vesien hoitoon. Vieraita saapui peräti Pudasjärveltä ja Iin Olhavasta asti. Kiinnostuneille esiteltiin sekä VYYHTI-hanketta että Kiimingin – Jäälin vesenhoitoyhdistyksen toimintaa. Kokoontumisen päätteeksi käytiin tutustumassa Kokko-ojan haaran pintavalutusjärjestelyihin.
Tietoa yhdistyksestä Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmälle
Yhdistys esitteli toimintaansa Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmälle. Tämä on laaja kokoonpano, joka liittyy vesipuitedirektiivin täytäntöönpanoon. Direktiivin mukaan kaikkien vesien tulisi olla hyvässä ekologisessa tilassa vuoteen 2015 mennessä. Hyvään tilaan pääsemiseksi ELY-keskus laatii vesienhoitosuunnitelmn ja toimenpideohjelman kerran kuudessa vuodessa. Yhteistyöryhmä seuraa ja kommentoi suunnitelma-asiakirjoja. Yhteistyöryhmän toimialueena on Iijoen ja Oulujoen vesistö sekä niiden välissä olevat vesistöt kuten Kalimenjoki.
Yhdistyksen puheenvuorossa muistutettiin siitä, että ihmisen näkökulma ei sisälly direktiiviin lainkaan. Niinpä esimerkiksi Jäälinjärvi on hyvässä ekologisessa tilassa, eikä direktiivi edellytä toimenpiteitä sen kunnostamiseksi. Puheenvuorossa todettiin, että kunnostus jatkuu kumppanuusmallilla ja heitettiin kysymys, mihin vesipuitedirektiiviä tarvitaan. Puheenvuoron diat löydät täältä. Yhdistys vesienhoitoryhmässä 190913
Yhdistys esittäytyi Koitelin Metsäpäivässä
Kiimingin Metsänhoitoyhdistys järjesti koko perheen metsäaiheisen tapahtuman Koitelissa lauantaina 31.8. Vesienhoitohdistyksellä oli tilaisuudessa esittelypiste, ja myös esittelypuheenvuoro käytettiin.
Vesienhoitoyhdistyksen tavoitteena on toteuttaa vesienhoitorakenteet niin, ettei metsätalousvahinkoja aiheutuisi. Aivan kaikkia vahinkoja ei kuitenkaan voida välttää, jolloin Metsänhoitoyhdistys on luonteva taho arvioimaan vahingot. Vesienhoitoyhdistys toivoo, että vesiensuojelunäkökulma otettaisiin huomioon myös kunnostusojituksissa. Toisaalta vesienhoitoyhdistyksen toimenpiteet tehostavat merkittävästi metsätalouden omia vesienhoitotoimia. Metsänomistajien kannalta tilanne on sillä tavoin edullinen, että vesienhoitoyhdistys hoitaa ja pitää itse kunnossa toteuttamansa rakenteet. Tavanomaisten vesienhoitorakenteiden kunnossapito kuuluu maanomistajalle.
Yhdistys tunnettiin valtakunnallisilla vesistökunnostuspäivillä
Yhdistyksen toiminta kiinnosti Lahden kolmipäiväisillä vesistökunnostuspäivillä. Yhdistystä esiteltiin Sibeliustalon Metsähallissa diashown, taulujen, esitteiden ja keskustelujen avulla. Yhdistyksen toimintamallista oli pyydetty puheenvuoro seminaarin sessioon ”Vesistökunnostuksen hyvät käytännöt – esimerkkejä onnistuneista hankkeista”. Päivillä oli noin 130 osallistujaa, joista lähes parikymmentä tuli muualta Euroopasta kansainvälisen Restore -tutkimusprojektin loppuseminaariin.
Tutustumiskohteina Lahdessa esiteltiin kemiallista saostusta, elektro-osmoosikokeilua, kalojen vaellusesteen poistoa sekä kyläyhteisön vesistö- ja elinympäristökunnostuskohteita. Esittelykohteet olivat mittasuhteiltaan pieniä, ja niihin nähden Jäälin toteutetut kohteet saivat tuhdin arvokorotuksen. Lahden Vesijärvi, jonka kunnostukseen kaikki esittelykohteet liittyvät, on joutunut aikanaan huonoon tilaan siksi, että siihen on johdettu Lahden kaupungin jätevedet. Vuosikymmeniä jatkuneen kunnostustoiminnan tuloksena järven tila on huomattavasti parantunut. Vesijärvisäätiö käyttää edelleen rahaa järveen noin miljoona euroa vuodessa. Parhaimmat tulokset on saatu hoitokalastuksella. Vesijärven pinta-ala on Jäälinjärveen nähden satakertainen, ja veden vaihtuvuus siinä on hidas.
Päivillä jaettiin ensimmäistä kertaa Vuoden vesistökunnostaja –palkinto. Sen sai Vesijärvi-aktiivi Juha Keto eräänlaisena ”elämäntyöpalkintona” vuosikymmeniä jatkuneesta sinnikkäästä työstä Vesijärven hyväksi.
Oman yhdistyksemme kannalta innostavaa oli, että Jäälin toimet olivat hyvin laajalti osanottajien tiedossa ja herättivät paljon kiinnostusta. Yhdistyksen puheenvuoroa kommentoidessaan vasta palkittu vesistökunnostaja totesi, että yhdistyksen toiminnassa on kaikki elementit paikallaan, ja toiminnan jatkuvuus pitää kaikin keinoin turvata. Puheenvuoron diat löydät täältä: Jäälin malli
Yhdistys esittäytyi Jäälin soututapahtumassa
Yhdistyksellä oli monipuolinen esittelyaineisto Kiiminki-päiviin kuuluvassa Jäälin soututapahtumassa. Esillä oli muun ohella toimintaa kuvaavia esittelytauluja, diashow viime syksyn töistä sekä vesinäytepulloja vesistön eri osista. Soututapahtuma keräsi hyvin yleisöä, ja myös kontakteja syntyi paljon.
Puheenjohtaja Eero Laineen kokoama soutujoukkue voitti perinteiseen tapaan kirkkovenesoudun haastekisan. Kisaan osallistui kuusi joukkuetta.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 