Blogiarkistot

Jäälinjärvi ja Jäälinmaja tärkeitä uudessa Jääli2030 -visiossa

Jäälin pavelukeskittymän laaja kokoonpano hyväksyi Jääli -vision vuoteen 2030. Jääli haluaa olla Oulun paras kaupunginosa. Sitä tavoitellaan asukkaiden omatoimisuudella sekä vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä Oulun kaupunkiorganisaation kanssa. Visiossa Jäälin luontoympäristö ja sen virkistyskäyttö ovat tärkeällä sijalla. Jäälinmajan alueen ennakoidaan kehittyvän kylän yhteisöllisyyden keskukseksi.

Jääli-vision kokonaisuus sisältää kutakin lukua avaavan selitysosan, jossa on konkreettisia toimenpiteitä kyseisen kohdan edistämiseen. Niistä valitaan vuosittain kohteita, jotka kulloinkin katsotaan ajankohtaiseksi tai muista syistä tärkeiksi edistää.

Jäälin palvelukeskittymän laajaan kokoonpanoon voivat osallistua kaikki Jäälin toimijat kuten yhdistykset, urheiluseurat, koulu, nuorisotoimi, seurakunta, eläkeläiset, kaupalliset toimijat yms. ”Laaja PAKE” on jääliläinen erikoisuus, jossa kaikki toimijat voivat kohdata toisensa ja koordinoida toimintaansa.

Jääli2030 -vision ja Rantapohja jutun voit katsoa täältä:

Rantapohja julkaisi 5.2.2026 aiasta alla olevan jutun:

Miten globaali tavoite jalkautuu Jääliin? Vesiasiaa yläkoululaisille.

Yhdistys on jo pitkään käynyt kertomassa Jäälin koulun kahdeksasluokkalaisille, miten Jäälin vesistöjen kunnostus liittyy laajempiin ympäristöohjelmiin. Asian kehikko on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, joka sisältää 17 kohtaa. Puheenvuorossaan yhdistys käsittelee näistä neljää. Esitys pideään luokittain, joita Jäälin koulussa on kolme. Yhdistyksen puheenvuoro liittyy koulun ns. MOK-viikkoon (monialainen oppimiskokonaisuus). Esityksen diat näet tästä:

Jäsentiedote on julkaistu

Yhdistyksen jäsentiedote vuodelta 2025 on julkaistu ja jaettu jäsenten lisäksi yhteistyökumppaneille. Yhdistys kiittää kumppaniverkostoa erinomaisesta yhteistyöstä ja toivottaa hyvää uutta vuotta.

Leijonien piirihallitus sai Jääli-tietoa

Leijonien Oulun piirihallitus kokoontui jouluiseen kokoukseensa Jäälinmajalle. Ennen virallista kokousta vesienhoitoyhdistys esitteli osallistujille ns. ”Jäälin mallia”, jossa kaikki toimijat tekevät yhteistyötä Jäälin kehittämiseksi. Toimintamallin lisäksi esitys käsitteli mm. Jäälin vahvuuksia, Jäälivisioa, vesienhoitoa, luontoympäristön virkistyskäyttöä sekä Jäälinmajaa. Esitys kirvoitti useita myönteisiä puheenvuoroja. Puheenvuoron diat ovat alempana.

Yhdistykseltä puheenvuoro Oulun kaupunkisuunnitteluseminaarissa

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys sai poikkkeuksellisen mahdollisuuden käyttää puheenvuoro perinteisessä Oulun kaupunkisuunnitteluseminaarissa. Tapahtuman teema oli ”Luontokadosta luontopositiivisuuteen”. Tapahtumalla oli toistasataa osallistujaa: poliittisia päättäjiä, kaupungin johtoa, viranomaisia, tutkijoita ja muita asiantuntijoita sekä Oulun kaupungista että muualta. Seminaarin puheenjohtajana toimi yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Miina-Anniina Heiskanen. Tilaisuuden avasi kaupunginjohtaja Ari Alatossava. Asiantuntijoita ja alustajia oli ympäristöministeriöstä, Turun ja Oulun yliopistoista sekä Espoon, Lahden ja Oulun kaupungeista.

Yhdistyksen puheenvuorossa käytiin tiiviisti läpi Jäälinjärven kunnostus ja tulokset ja todettiin edelleen ratkaisematon rautaongelma sekä sen syyt. Järvikunnostuksen liitännäisenä toteutettu Koiteli-reitti esiteltiin suosittuna ”hyvän mielen reittinä”. Puheenvuorossa painoitettiin ihmisten, erityisesti lasten ja nuorten kohtaamista. Oulun kaupunkiorganisaatiolta kaivattiin enemmän yhdessä tekemistä ja tuotiin esiin ”vahinkoja”, joita kaupunkisuunnittelussa ja toteutuksessa sattuu, kun mutkatonta yhteistyötä ei ole tarpeeksi. Lopuksi todettiin, että positiivisuus syntyy ihmisten kohtaamisesta ja painotettiin, että luontotyöhön tarvitaan ihmisten hyväksyntä ja tuki. Esitetyt diat voit katsoa tästä.

Jäälin mustaliuskeet kiinnostivat kansainvälisiä vieraita

Luulajan yliopiston järjestämä kymmenes happamien sulfaattimaiden konferenssi jalkautui mm. Jääliin, sillä täällä on näkyvillä edustavia mustaliuskelohkareita. Lyhyessä tapaamisessa kerrottiin Jäälin vesienhoidosta ja erityisesti mustaliuskeiden aiheuttamasta rautaongelmasta. Läheisestä lammesta mitattiin pH-arvo 3,1. Retkikunnan oli tarkoitus poiketa Korteojalla, mutta venyneen aikatalun vuoksi kohde jäi käymättä. Korteojalta lähetettiin kuvia ja video jaettavaksi jälkikäteen. Vierailuun osallistui noin 40 henkilöä.

Rautaa Korteojan ohitetussa uomassa. Ojaan tulee kirkasta pohjavettä, josta saostuu runsaasti rautaa hyvin pian hapettumisen jälkeen.

Jäälin koulun perinteinen kalapäivä

Jäälin alakoululaiset saivat kalatietoa ja myös kalastuskokemuksia Jäälinmajalla, kun koulu järjesti perinteisen kalapäivän yhdessä vesienhoitoyhdistyksen kanssa. Vieraille esiteltiin kalastusvälineitä jopa veneestä alkaen. Kalojen käsittelyä näytettiin ja opastettiin. Laiturilla oli myös mahdollista onkia, ja saalistakin saatiin. Erillisellä rastilla kerrottiin Jäälinjärven kunnostuksesta ja mm. järven ravintoketjun merkityksestä järven hyvinvointiin. Nuotiolla oli myös mahdollisuus makkaranpaistoon.

Jäälinjärvi esimerkkinä

Kaleva kirjoittaa sinilevän lisääntymisestä rannikolla. Jutussa SYKE:n erikoistutkija Satu Maaria Karjalainen muistuttaa, että asiaan voidaan vaikuttaa vähentämällä kuormitusta. Esimerkkinä hän mainitsee Jäälinjärven, jossa sinilevä ei enää juurikaan esiinny.

Metsämaiden kuivatus alkaa järkevöityä

Helsingin Sanomat julkaisi tänään laajan artikkelin metsäojitusten vesistövaikutuksista. Keskeinen pointti on vesien tummuminen koko maassa, ja ratkaisevassa asemassa ovat suometsien ojitukset. Rautakin jutussa vilahtaa (Laura Härkönen, SYKE), vaikka humus on pääasiallinen tummumisen syy. Jutussa todetaan myös, ettei ilmiöön ole teknistä ratkaisua vaan on pyrittävä ennaltaehkäisyyn. Sekin todetaan, että liian syvistä ojista on haittaa metsätaloudelle. Jutussa luetellaan kaikki ne näkökohdat, joita Jäälissä on tuotu esiin jo hyvin pitkään.

Kaupunki myönsi puskurilainaa Jäälinmajan kunnostukseen

Oulun kaupunginhallitus päätti myöntää Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle 70 000 euron korottoman puskurilainan Jäälinmajan kunnostukseen. Laina käyttöönotto on kuitenkin sidottu ELY-keskuksen päätökseen Leader-tuen myöntämisestä. Leader-hakemus on jätetty ELY-keskukseen 19. maaliskuuta, mutta päätöstä ei vielä ole annettu. Kaupunki kertoi kiirehtivänsä päätöstä Oulun Seudun Leader-yhdistyksen kautta.

Puskurilainan tarkoituksena on järjestää hankkeen rahoitus siihen asti kun Leader-tuki maksetaan yhdistykselle. Puskurilaina on maksettava takaisin kaupungille viipymättä siinä vaiheessa, kun Leader-avustus on tullut yhdistyksen tilille.